Aloitit elokuussa Suomen Kaasunsiirtopalvelujen toimitusjohtajana ja jatkat Gasgrid Finlandin johdossa vuodenvaihteesta. Kuka on Olli Sipilä? Kerro kolme faktaa itsestäsi.
Oma taustani löytyy liikkeenjohdon konsultoinnista ja erityisesti olen fokusoitunut energia-alaan – läpi koko arvoketjun alkaen energiaresursseista aina merkittäviin energian käyttäjiin asti. Yritän aina nähdä kokonaiskuvan ja ymmärtää siihen liittyvien tahojen näkökulmat. Positiivisella asenteella tiukoissakin tilanteissa yleensä löytyy kaikille sopivia ratkaisuja.
Olen vastuullinen sekä töissä että kotona. Pidän työelämässä arvoja ja merkityksellisyyttä tärkeänä – sama koskee myös perhe-elämää. Kaikki tärkeät asiat kannattaa pitää tasapainossa!
Lappi ja perhokalastus on lähellä sydäntäni, Lappiin yritän kerran vuodessa päästä. Tänä vuonna ehdin Kuusamoon asti ja Kitkajoen jylhiin maisemiin. Muutenkin luonto ja ulkoilu eri muodoissa ovat isossa roolissa vapaa-ajalla.
Mitkä näet maakaasumarkkinoiden avautumisen suurimmiksi mahdollisuuksiksi ja haasteiksi?
Näen markkinoiden avautumisen laajemmassa kontekstissa: markkinoiden avautumisen yhteydessä Balticconnector mahdollistaa Suomen kaasumarkkinoiden kytkeytymisen ensin Baltiaan ja toivottavasti myöhemmin yhä laajemmin Euroopan ja globaaleihin kaasumarkkinoihin. Tämä mahdollistaa sekä kaasun käyttäjille että toimittajille tehokkaamman resurssien käytön, joustavuuden, varastoinnin ja pääsyn kiinni uusiin innovaatioihin. Näitä pieni markkina ei itsessään kykenisi tarjoamaan vastaavalla tavalla, vaikka se avautuisikin.
Seuraavien kuukausien aikana kaasualalla tapahtuu monia muutoksia, jotka toimijoiden pitää jalkauttaa tiiviillä aikataululla. Yrityksillä on varmasti myös omia teemoja agendallaan, mikä edelleen asettaa paineita alan yhtiöiden ammattilaisille ja heidän kumppaneilleen. Uskon, että näistä selvitään hyvin, jos jokainen toimija panostaa ydinkysymyksiin ja niiden toteutukseen. Suomen Kaasunsiirtopalvelut ja kaikki TSO-valmistelua tekevät ammattilaiset tukevat tätä muutosta, meihin voi olla yhteydessä kaikissa avoimeen kaasumarkkinaan liittyvissä asioissa.
Mikä on TSO:n näkökulmasta merkittävin muutos markkinoiden avautuessa 2020?
Asiakkaiden näkökulmasta markkinoille saapuu uusia toimijoita ja hankintalähteitä. TSO:n tärkein tehtävä on mahdollistaa markkinoiden laadukas ja tehokas toiminta. Olemme muun muassa ottamassa käyttöön aiemmin julkaistun uuden tariffirakenteen, minkä ennakoidaan laskevan siirtohintoja ja mahdollistavan yhä joustavamman optimoinnin asiakkaan tarpeisiin nähden.
Jokainen toimija, loppuasiakkaat, tarjontapuolen toimijat ja TSO itsekin, oppivat koko ajan lisää markkinoiden toiminnasta. TSO:na tulemme perustamaan erilaisia kehitysryhmiä eri asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Opit ja innovaatiot näistä viedään sitten asteittain markkinoiden rakenteisiin.
Miten näet maakaasumarkkinoiden kehittyvän seuraavan 10 vuoden aikana? Millaisena näet maakaasun roolin Suomen energiakentässä tänä aikana?
Puhuisin mieluummin kaasu- kuin maakaasumarkkinoista, koska tavoitteena on lisätä biokaasun osuutta markkinoista lyhyellä tähtäimellä ja Power-2-X:n roolia pitkässä juoksussa.
Jos saisin toivoa, niin 10 vuoden päästä meidän asiakkaamme ovat toivottavasti nauttineet jo useamman vuoden toimivasta Suomi-Baltia-kaasumarkkinasta ja sen hyödyistä. Biokaasua olisi merkittävästi enemmän käytössä verkossa ja verkoston ulkopuolella. Lisäksi toivoisin, että tämä markkina olisi yhä paremmin kiinni Euroopan ja globaaleissa markkinoissa. GIPL-yhteys Liettuan ja Puolan välille ja Baltic Pipe Norjasta Tanskan kautta Puolaan on suunniteltu valmistuviksi vuosina 2021 ja 2022. Nämä kaikki ovat konkreettisia askeleita kohti integroituvaa kaasumarkkinaa.
Suomen energiakentässä kaasun rooli on olla tärkeä teollisuuden energianlähde sekä mahdollistaa energiasektorin murroksen nopea edistäminen joustavuus-, kapasiteetti- ja varastointiominaisuuksien kautta. Lisäksi kaasut ovat osa laajempaa huoltovarmuuskokonaisuutta.
Millaisena näet kaasun roolin energiasektoreiden yhteenliittämisessä (sector coupling) ja matkalla vähähiilisyyteen?
Kaasua voidaan käyttää joustavasti yhtenä päivänä teollisuuden raaka-aineena, toisena päivänä liikenteessä, kolmantena sähkömarkkinoiden tukemisessa ja neljäntenä sähköistetyn lämmityksen huippu- ja varaenergiana.
Kaikilla näillä sektoreilla siirryttäessä nopeasti kohti vähähiilisyyttä kaasut tarjoavat paljon ominaisuuksia, millä teemme muutoksen isossa skaalassa nopeammin, luotettavammin ja joustavammin ylläpitäen toimitusvarmuuden.
Tuleva TSO pyrkii – yhdessä sidosryhmien kanssa – ymmärtämään tätä murrosta paremmin ja omassa roolissaan tukemaan yhteiskunnan ja asiakkaiden kehitystä kohti hiilineutraaliutta.
