Viime syksynä suomalaiset lähtivät tiiviissä yhteisrintamassa kohti epävarmaa energiatalvea. Liikennepolttoaineet kallistuivat ja jo kesällä ja sähkön pörssihinta kävi poikkeuksellisen korkealla. Venäjän sotatoimien seuraukset alkoivat näkyä suomalaisille kuluttajille erityisesti energiaostojenn kallistumisena.
Iso kysymys oli se, riittääkö sähköä kaikille käyttäjille kaikissa tilanteissa läpi talven. Tuontiyhteydet Venäjältä oli katkaistu keväällä, Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotto oli vasta edessä eikä talven pakkasjaksojen kovuutta tai pituutta kannattanut arvailla.
Oli tarpeen varautua, jos ei pahimpaan niin ainakin poikkeukselliseen, talveen. Teollisuuden ja yritysten pitkäjänteinen energiatehokkuustyö antoi luottoa siihen, että suuret energiankäyttäjät ovat valveilla. Nyt oli syytä herättää suomalaiset kotitaloudet sähkönsäästöön, 1970-luvun öljykriisin tapaan.
Voimat yhden viestin taakse
Energiaviraston energiatyöohjelma Motivan toimeenpanemana sisältää vuosittain satoja toimenpiteitä, joilla vauhditetaan energia- ja ilmastotavoitteiden toteutumista yhteiskunnassa eri kohderyhmissä, verkostojen ja kumppaneiden kanssa. Energia-asiat ovat yhteisellä pöydällä vuoden jokaisena työpäivänä.
Energiatyöohjelman kuluttajaviestintä ja energianeuvonta sekä 18 maakuntaa kattava alueellisten energianeuvojien verkosto ovat jo vuosia opastaneet suomalaisia asumisen energiatehokkuudessa ja uusiutuvan energian osuuden lisäämisessä lämmityksessä ja muussa energiankäytössä.
”Alkukevään viikot osoittivat, että perustyön rinnalle tarvitaan koordinoitu ja yhdenmukaisesti sanoitettu kampanja. Koordinaattorin tehtävät annettiin Motivalle, missä oli valmiina onnistumisen kannalta olennaiset laajat verkostot ja toimintatavat kampanjaviestintään”, Energiaviraston johtaja Heikki Väisänen toteaa.
Energiaviraston nopea rahoituspäätös muodosti kampanjan pohjakassan, johon keskeiset toimijat toivat omat osuutensa. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla koottiin valtionhallinnon ydinryhmä kampanjalle. Ympäristöministeriön, valtioneuvoston kanslian ja Sitran mukaantulo varmistivat, että kampanjan koordinaattorilla oli vahva selkänoja ja kansalaisviestinnässä yhtenäinen linja.
Koneisto valmiina käyttöön
Astetta alemmas -viestintäkampanjan suunnittelu käynnistyi ripeästi. Viitisenkymmentä toimijaa osallistui Motivan energianeuvonnan järjestämään työpajaan kesäkuussa 2022 muodostamaan yhteisiä ydinviestejä kampanjalle. Motivan energiatyöohjelmasta viestinnän ja energianeuvonnan projektien painopisteet siirrettiin kampanjan käyttöön.
Suomalaisten energiahuolet lisäsivät voimakkaasti yhteydenottoja energianeuvojiin jo keskikesällä. Energian kallistuminen ja uhkakuvat energian riittävyydestä herättivät kotitalouksia etsimään konkreettisia ja nopeavaikutteisia energiansäästökeinoja, joilla haluttiin varautua tulevaan lämmityskauteen. Energiaviraston uudella pikapäätöksellä alueelliseen neuvontaan ohjattiin kampanjan kautta lisäresurssia. Tämän ansiosta neuvonta- ja kampanjatoimet voitiin toteuttaa tehokkaasti kaikissa maakunnissa, lähellä kansalaisia.
Valmiiksi voidellun koneiston ja toimivien kumppanuussuhteiden avulla energiansäästöä alkoi konkreettisesti karttua.
Media kysyi, asiantuntijat vastasivat
Astetta alemmas -kampanja sai näkyvän lähdön Eurooppa-foorumissa elokuussa Turussa. Tilaisuuden tallenne Yle Areenassa keräsi nopeasti kymmeniä tuhansia katselukertoja ja mediassa julkaistiin tusinoittain uutisia aiheesta. Median rooli kampanjan kirittäjänä oli tärkeä. Toimituksissa selkeytettiin ansiokkaasti monimutkaista energia- ja sähkömarkkinaa, listattiin erilaisiin koteihin ja kohteisiin soveltuvia energiansäästökeinoja ja laskettiin niille säästövaikutuksia.
Journalistisen sisällön rinnalla Astetta alemmas -talkoot näkyivät mainontana mediassa ja katukuvassa. Veikko villasukkineen astetta viileämmässä ja Veetin parin minuutin suihkussa pääsivät printtiin, Ylen tietoiskuihin, digimedioihin, jäähallien näytöille ja bussipysäkeille koko talveksi. Tämänkaltainen näkyvyys oli mahdollista vain media-alan huomattavalla vastaantulolla ja lukuisilla maksuttomilla mainospaikoilla.
Tiukassa paikassa tulokset punnittiin
Valtioneuvoston kanslian kuukausittainen kansalaisbarometri mittasi suomalaisten energiakestävyyttä ja säästöhalukkuutta, ja Fingridin kulutusfaktoja odotettiin aina kuukauden vaihduttua malttamattomina. Energiansäästöasenteita luotaava barometri ja tosielämän kulutustiedot kulkivat hyvässä synkronissa läpi syksyn.
Huippusäästö saavutettiin joulukuussa, jolloin suomalaiset käyttivät kymmenen prosenttia vähemmän sähköä kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Tuloksessa on huomioitu säätilan vaikutus kulutukseen. Säästöprosentin arvoa lisää huomattavasti se, että joulun alla koettiin talven tiukimmat ja tuulettomimmat säät – eikä Olkiluodon kolmosreaktori odotuksista huolimatta ollut käynnissä.
Energiaviraston ekonomistin Juha Teirilän tekemät analyysit paljastavat, että kotitalouksien aktiiviset kulutusjoustot vähensivät merkittävästi kiertävien sähkökatkojen mahdollisuutta ja rajoittivat pörssisähkön hintaa tehokkaasti. Ilman kulutusjoustoja sähkön pörssihinta olisi ajoittain ollut vielä moninkertaisesti suurempi kuin mitä hinnat joulukuun kalleimmilla tunneilla olivat. Tuntitason hetkittäinen säästö viikolla 50 ja helmi-maaliskuun kylmimpinä aamuina oli enimmillään jopa noin 12 – 14 prosenttia.
Kiinnostava huomio oli, että sähkönkulutuksestaan arkipäivinä tinkineet näyttivät siirtäneen kulutustaan viikonloppuun. Ja tämähän olikin juuri se viesti, jota suomalaisille lokakuusta lähtien tarjoiltiin: siirrä sähkönkäyttöäsi ajankohtiin, jolloin sähköä on tarjolla enemmän ja edullisemmin.
Kumppaneille kiitos
Astetta alemmas -kampanjan ytimessä oli kutsua suomalaiset yritykset ja yhteisöt mukaan kampanjaan ja viemään viestiä eteenpäin omissa ympyröissään. Yhteistyön voima ja aktiivisuus varmistivat, että oikeaa tietoa ja kannustusta oli jatkuvasti esillä myös yllättävissä yhteyksissä.
Kampanjakumppanit sitoutuivat itse kukin konkreettisiin energiatekoihin. Näinpä työpaikoilla, myymälöissä ja liikuntatiloissa on säädetty astetta alemmas lämpötiloja, uusittu valaistusta energiatehokkaammaksi, tarkistettu ilmanvaihdon käyntiaikoja, vähennetty saunavuoroja ja sammutettu katuvalaistuksia yöaikaan.
Palautteessa kumppanit arvioivat oman osallistumisensa yhteiskunnallisesti merkityksellisenä tekona. Monelle kumppanille kulunut talvi on osoittanut, että näennäisesti pienilläkin energiateoilla voi olla suuri merkitys, jota asiakkaatkin arvostavat.
Kuluneen talven kokemuksia kerätään talteen edelleen. Voimme hyvinkin kääntää viime vuoden ikävän yllätyksen ja hankalan energiatalven opeiksi, joilla suomalaiset säätävät astetta alemmas tulevinakin vuosina. Takataskussa on tietoa ja taitoja, joiden avulla energiankäyttö muuttuu harkitumpaan suuntaan ja kotitalouksilla on valmiudet sopeuttaa omaa kulutusta sähkön tuotanto- ja hintatilanteen mukaan.
