Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat Energiaviraston, ministeriöiden ja eri toimialojen välisiä sopimuksia energiankäytön tehostamiseksi.
Neljännesvuosisadan aikana Suomen sopimusjärjestelmä on hioutunut timantiksi, jota ihastellaan ympäri Eurooppaa. Nykyiseen muotoonsa sopimusjärjestelmä laajeni vuonna 2008. Tuolloin eri toimialaliittojen rooli sopimustoiminnassa kasvoi ja sopimukseen mukaan tuli laajempi joukko erilaisia energiankäyttäjiä teollisuudesta ja palvelualalta.
Pk-yritysten energiatehokkuusneuvonta käynnistyi vuonna 2009, kun neljä toimialaliittoa Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Elintarviketeollisuusliitto ry halusivat tarjota oman alansa sopimukseen liittyneille yrityksille tehostettua neuvontaa. Yritykset saavat tehostettua energiatehokkuusneuvontaa maksuttomasti Motivalta. Neuvontaa rahoittavat kyseiset liitot ja Energiavirasto.
”Näillä toimialoilla on paljon pk-yrityksiä, jotka ovat sitoutuneet tehostamaan energiankäyttöään. Pk-yrityksissä energiatehokkuustyöhön saatavilla olevat resurssit ovat lähtökohtaisesti pienemmät kuin suuremmilla energiankäyttäjillä. Motivan tarjoama asiantuntijatuki ja opastus sitouttavat ja siivittävät säästötoimien toteutumista”, sanoo Energiavirastossa sopimustoiminnasta vastaava yli-insinööri Tiina Sekki.
”Energiatehokkuusneuvontapalvelu on tarkoitettu niille energiatehokkuussopimukseen liittyneille tai liittymistä harkitseville keskisuurille teollisuusyrityksille tai yksityisille palveluyrityksille, jotka toimivat mainituilla toimialueilla”, kertoo Motivan toimintaa luotsaava johtava asiantuntija Erja Saarivirta.
Energiatehokkuusneuvonnalla edistetään sopimukseen jo liittyneiden yritysten aktiivisuutta sekä toimien toteuttamisessa että raportoinnissa. Lisäksi osana neuvontaa markkinoidaan kuluvaa vuosille 2017–2025 solmittua sopimuskautta uusille potentiaalisille liittyjille. Tarkoituksena on varmistaa mahdollisimman monen liittojen näkökulmasta strategisesti tärkeän yrityksen liittyminen nykyiselle sopimuskaudelle.
”Kuten muinakin vuosina energiatehokkuusneuvonnan oleellisin osa on yrityskohtainen puhelin- ja sähköpostineuvonta sekä etäkokoukset ja yrityskäynnit tarpeen ja kysynnän mukaan. Neuvonnan kohderyhmänä on toimialaliittojen jäsenyritysten toimitusjohtajat ja käytännön energiatehokkuustyöstä vastaavat henkilöt”, Saarivirta kertoo.
Etätyökalut tehostivat neuvontapalvelua
Teknologiateollisuutta hankkeessa edustava asiantuntija Patrick Frostell kiittelee ajankohtaista viestintää sekä neuvonnan tehostumista entisestään koronan ja etätyökalujen lisääntyneen käytön myötä.
”Tarjoamme energiatehokkuussopimukseen liittyville yrityksille tätä neuvontapalvelua. Yritykset saavat apua sopimukseen liittyvissä kysymyksissä, kuten esimerkiksi vuosiraportoinnissa, joka on ajankohtainen näin alkuvuodesta sekä energiatukihakemuksien laatimisessa. Neuvontapalvelun piirissä on myös pidetty webinaareja ajankohtaisista asioista ja sopimuksen nettisivulle on kerätty hyviä esimerkkejä yritysten energiatehokkuushankkeista”, Frostell toteaa.
Energiatehokkuussopimuksilla on pitkä historia Suomessa. Frostellin mielestä hyvin toimivalla energiatehokkuussopimuksella voidaan varmistaa, että vapaaehtoisuuteen perustuva työ jatkuu myös tulevaisuudessa.
”Neuvontapalvelu on tässä tärkeä työkalu. Teknologiateollisuudessa toivomme sopimustoiminnan jatkumista myös vuoden 2025 jälkeen. Vapaaehtoisuuteen perustuva energiatehokkuussopimus ja siihen liittyvä neuvonta on ollut suomalainen menestystarina”, Frostell kiteyttää.
Energiatehokkuus on ajankohtaisempaa kuin koskaan
Juuri nyt energiatehokkuus on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Elintarviketeollisuusliitto haluaa tukea yrityksiä energiansäästötoimien toteuttamisessa ja neuvontatyö on tässä merkittävässä roolissa. Yritykset voivat hyötyä ulkopuolisten asiantuntijoiden osaamisesta pohtiessaan esimerkiksi uusia, nopeallakin aikataululla toteutettavissa olevia säästötoimenpiteitä.
”Yrityksissä on runsaasti tietoa prosesseista ja niiden energianhallinnasta. Energiakysymysten kanssa työskentelevät henkilöt ovat yrityksissä kuitenkin usein aika yksin. Maksuttoman energiatehokkuusneuvonnan kautta myös asiantuntijoiden on mahdollisuus saada ulkopuolinen mielipide päätöstensä tueksi”, muistuttaa johtava asiantuntija Satumaija Levón Elintarviketeollisuusliitosta.
Myös Levón kiittelee sopimustoiminnan erinomaisia tuloksia. Elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimuksessa mukana olevat yritykset ovat investoineet sopimuskaudella yhteensä noin 28 miljoonaa euroa energiatehokkuustoimenpiteisiin, joilla säästetään vuosittain yhteensä 200 gigawattituntia energiaa.
”Pidämme tärkeänä, että tämän tyyppisiä joustavia ja yrityksiä kannustavia vapaaehtoisia sopimusjärjestelmiä hyödynnetään myös tulevaisuudessa lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi”, Levón sanoo.
Johtava asiantuntija Tuomas Tikka Kemianteollisuudesta toivoo niin ikään jatkoa sopimusjärjestelmälle ja siihen kytkeytyvälle energiatehokkuusneuvonnalle.
”Yrityksissä on tarve käydä keskusteluja myös ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa, sekä päivittää tietojaan ja ymmärrystä eri kanavia hyödyntäen. Tähän energiatehokkuusneuvonta ja sen puitteissa järjestetyt tilaisuudet, kuten webinaarit ovat yksi hyvä vaihtoehto”, Tikka kuittaa ja kiittelee Motivan hyviä asiantuntijoita.
Matkailu- ja ravintola-alalla kaikenkokoisia yrityksiä
Matkailu- ja ravintola-alalla toimii hyvin erikokoisia yrityksiä yksinyrittäjistä suuriin kansainvälisiin ketjuihin ja tästä syystä myös yritysten resurssit ovat hyvin erilaisia.
”Suomessa toimivilla suurilla kansainvälisillä ketjuilla voi hyvinkin olla omasta takaa energiatehokkuuden asiantuntijoita, mutta pienemmillä yrityksillä tällaista tiettyä erityisosaamista edellyttävää asiantuntemusta on vain harvoin. Tästä syystä Motivan tarjoamalle energiatehokkuusneuvonnalle on tarvetta myös jatkossa”, muistuttaa koulutuspoliittinen asiantuntija Katri Jakosuo Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:stä.
Jakosuo pitää tärkeänä sitä, että energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyneille yrityksille tarjotaan luotettavaa, ajantasaista ja selkokielistä neuvontaa, jotta yritykset voivat toteuttaa heille parhaiten sopivia toimia.
”Neuvonnassa on hyvä muistaa, että monet matkailu- ja ravintola-alan yritysten energiatehokkuusraportoinnista vastaavista henkilöistä tekee tätä työtä oman toimensa ohella eivätkä energiatehokkuuteen liittyvät asiat siten ole heille kaikille kovinkaan tuttuja”, Jakosuo sanoo.
Jakosuo pitää todennäköisenä, että toimialan energiatehokkuustyö jatkuu myös kuluvan sopimuskauden päätyttyä. Asian tärkeyttä korostaa se, että yhä useampi matkailu- ja ravintola-alan asiakas on kiinnostunut siitä, miten yritykset torjuvat ilmastonmuutosta. Lisäksi yritysten kannalta energiatehokkuuteen panostaminen järkeistää toimintaa, mahdollistaa taloudelliset säästöt sekä toisinaan tuo myös kilpailuetua.
Toiveena neuvonnalle Jakosuo ehdottaa, että tuotaisiin entistäkin enemmän esiin sellaisia keinoja, joilla pienet yritykset voivat tehdä energiatehokkuustoimia ilman, että heidän pitää investoida.
Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Kimmo Haimi
