Lainsäädäntö

Mitä tehdä, kun sähkönmyyjä yllättäen ilmoittaa toimituksen päättymisestä?

Maaliskuun alkupuolella Suomessa koettiin uusi tilanne, kun sähkön vähittäismyyjä ilmoitti yllättäen toimitusten päättymisestä isommalle joukolle asiakkaita. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun Energiavirasto on antanut tulkintaohjeita myyjän konkurssitilanteiden varalle alun perin säädettyjen sähkömarkkinalain säännösten noudattamisessa.

05/2018

teksti Antti Paananen

kuvat Jose Cuffia/Unsplash, Nina Kaverinen

Tapaus herättää pohtimaan olisiko tarvetta sähkömarkkinalainsäädännön tai muun sääntelyn tarkennuksille vastaavien tilanteiden varalta.

Tapauksessa oli kysymys siitä, että sähkön vähittäismyyjänä toimiva Werel Oy lähetti asiakkailleen ilmoituksia, joiden mukaan yhtiö oli lopettamassa sähkönmyynnin. Samalla yhtiö irtisanoi asiakkaiden sähkönmyyntisopimukset päättymään kahden viikon kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Myös jakeluverkonhaltijat saivat Wereliltä ilmoituksia asiakkaiden sähkön toimituksen päättymisestä.

Tilanne oli hämmentävä niin asiakkaille kuin verkonhaltijoille ja herätti useita kysymyksiä: onko yhtiö menossa konkurssiin ja lopettamassa sähkönmyynnin kokonaan, mitä asiakkaiden pitää tehdä varmistaakseen sähkön saannin ja voiko verkonhaltija katkaista sähköt niiltä asiakkailta, jotka eivät tee uutta myyntisopimusta irtisanomisajan kuluessa. Verkonhaltijoita hämmensi edelleen se, että Werel samanaikaisesti lähetti verkonhaltijoille ilmoituksia uusista sähkönmyynnin aloituksista.

Asian tarkemman selvittämisen perusteella ilmeni, ettei myyjä ollut lopettamassa sähkönmyyntiä kokonaan vaan päättämässä yksipuolisesti osan asiakkaiden sähkönmyyntisopimuksista.

Myyjästä johtuvat keskeytykset

Sähkömarkkinalakiin tuli 1990-luvun lopulla säännökset sähkön jakelun keskeyttämisestä myyjästä johtuvasta syystä alun perin siltä varalta, jos vähittäismyyjä on menossa konkurssiin tai muutoin kykenemätön jatkamaan sähköntoimituksia asiakkailleen. Säännöksiä ei ole aiemmin lähdetty soveltamaan.

Kyseisillä säännöksillä on pyritty varmistamaan, että kuluttajan sähkönjakelua tällaisessa tapauksessa ei katkaista välittömästi vaan kuluttajalle jää riittävästi aikaa tehdä uusi sähkönmyyntisopimus jonkin toisen vähittäismyyjän kanssa. Kyseisessä tilanteessa jakeluverkonhaltijalla on velvollisuus huolehtia sähkön toimituksesta asiakkaille vähintään kolmen viikon ajan. Jakeluverkonhaltija toimii tällöin poikkeuksellisesti myös vähittäismyyjän roolissa.

Ovatko kuluttajan oikeuden riittävät myyjän irtisanoessa myyntisopimuksen yksipuoleisesti?

Lain sanamuoto on kuitenkin kirjotettu koskemaan yleisemmin tilanteita, kun sähkön jakelua ollaan keskeyttämässä myyjästä johtuvasta syystä. Siinä ei ole tarkemmin rajattu, mitkä voivat olla ne syyt, jolloin tätä säännöstä voidaan soveltaa. Kirjaus on siinä määrin laaja, että sen voidaan katsoa koskevan myös muita tapauksia kuin alun perin ajateltua myyjän konkurssia tai velvoitteiden laiminlyöntiä. Lainsäätäjä on pykälän perusteluita kirjoittaessaan ajatellutkin, että taustalla olevat syyt vähittäismyyjän toimituksen päättymiselle voivat olla monenlaiset.

Energiavirastolta ohjeistusta asiakkaille ja jakeluverkonhaltijoille

Vaikka tässä tapauksessa kyse ei ollut sähkönmyyjän konkurssista, Energiavirasto tulkitsi lain sanamuodon ja perusteluiden perusteella, että myös tähän tapaukseen voidaan soveltaa kyseisiä sähkömarkkinalain säännöksiä.

Myyjältä myyntisopimuksen irtisanomisilmoituksen saaneiden kuluttajien on itse aktiivisesti toimittava sähkön toimituksen ja jakelun jatkumisen varmistamiseksi. Jakeluverkonhaltija ei voi siirtää asiakkaita automaattisesti ja yksipuolisesti jonkin toisen vähittäismyyjän asiakkaiksi, vaan asiakkaan on itse valittava sähkönmyyjä ja tehtävä uusi sähkönmyyntisopimus.

Kyseiset sähkömarkkinalain säännökset turvaavat kuluttajien sähkön jakelun jatkumisen vähintään kolmen viikon ajan siitä, kun verkonhaltija on lähettänyt asiasta ilmoituksen. Jos asiakas ei tänä aikana tee uutta sähkönmyyntisopimusta, määräajan päätyttyä hänen sähköntoimituksensa lähtökohtaisesti päättyy ja jakeluverkonhaltija voi keskeyttää sähkönjakelun.

Olisiko tarvetta täsmentää säännöksiä?

Tapaus herättää kysymyksen siitä, ovatko kuluttajien oikeudet riittävät myyjän irtisanoessa myyntisopimuksen yksipuoleisesti myyjästä johtuvista syistä. Sähkön vähittäismyyjä voi sähkömarkkinalain nojalla irtisanoa toimitusvelvollisuuden ulkopuolella tehdyn sopimuksen kahden viikon irtisanomisajalla, elleivät myyjä ja kuluttaja ole erikseen sopineet pidemmästä irtisanomisajasta myyjälle.

Laissa säädetty toimitusvelvollisuuden piirissä tehdyn sopimuksen irtisanomisaika vähittäismyyjälle on tätä selvästi pidempi – kolme kuukautta. Laissa on myös rajattu, milloin myyjä voi irtisanoa toimitusvelvollisuuden piirissä asiakkaan kanssa tehdyn myyntisopimuksen. Toimitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan kuluttajan kanssa tehtyä myyntisopimusta vähittäismyyjä ei voi irtisanoa lainkaan.

Lyhyt toimitusvelvollisuuden ulkopuolella tehdyn myyntisopimuksen irtisanomisaika myyjän puolelta luo riskin kuluttajille ja muille asiakkaille. Pahimmillaan tämä voisi vähentää kuluttajien kiinnostusta kilpailuttaa sähkönmyyjiä ja siirtyä pois toimitusvelvollisen myyjän asiakkuudesta. Kahden viikon irtisanomisaikaa vähittäismyyjälle voidaan pitää varsin lyhyenä esimerkiksi silloin, kun kuluttaja sattuu olemaan matkoilla myyjältä yllättäen tulleen irtisanomisilmoituksen saapuessa. Kuluttajan pitäisi pystyä reagoimaan mahdollisimman nopeasti tulleeseen irtisanomisilmoitukseen joko tekemällä uuden sähkönmyyntisopimuksen tai reklamoimalla ja kiistämällä myyjän esittämät irtisanomisperusteet, mikäli niistä on sovittu erikseen myyntisopimuksessa.

Alun perin sähkömarkkinalain säännöksiä kirjoitettaessa on ajateltu sähkön myyjän konkurssia tai muuta vastaavaa tilannetta, jolloin myyjä on kykenemätön hoitamaan vastuitaan ja jatkamaan sähkön toimituksia. Säännökset antavat myyjille mahdollisuuden irtisanoa huonot ja kannattamattomat myyntisopimukset ja jatkaa muutoin sähkön vähittäismyyjänä. Samalla siitä aiheutuvien ongelmien selvittäminen siirtyy myyjältä asiakkaan ja jakeluverkonhaltijan vastuulle. Tämäkään ei ole tavoiteltava tilanne.

Mikäli laissa lähdetään rajaamaan pykälän soveltamista koskemaan vain myyjän konkurssia tai vastaavaa tilannetta, samalla on katsottava, etteivät kuluttajat joudu kohtuuttomaan asemaan myyjän yllättäen omista lähtökohdistaan irtisanoessa asiakkaan kanssa tehdyn sähkönmyyntisopimuksen.

Antti Paananen
Johtaja, Markkinat

Sähkönhinta.fi uudistuu

Uusittu sähkön hintavertailupalvelu avautuu syksyllä. Kesäkuun lopulla sekä sähkönmyyjille että kuluttajille avataan palvelun julkinen testiversio, käyttäjien toivotaan jättävän palautetta hintavertailun betaversion toiminnasta. Vanha palvelu jatkaa toimintaansa kesän yli testisivuston rinnalla.

Uudistuksella sähkön kilpailuttamisesta on pyritty tekemään kuluttajille ymmärrettävää ja vaivatonta. Palvelu ohjaa oman sähkönkäyttöprofiilin valinnassa ja tarjoaa havainnollista tietoa tuotteista. Tuotteiden vertailukelpoisuutta on parannettu helpottamalla eri sopimustyyppien keskinäistä vertailua.

Lisäksi palvelu pyrkii ohjamaan kuluttajia huomioimaan onnistuneen kilpailutuksen kannalta keskeisimmät asiat, kuten tuotteen hintakehityksen trendin.

Sähkönmyyjien puolelta palvelua on hiottu helppokäyttöisemmäksi, kirjautuminen onnistuu jatkossa suomi.fi-tunnistautumisen kautta. Jatkossa tiedonhakua muista lähteistä pyritään automatisoimaan niin, että käyttäjä saa profiilinsa tiedot mahdollisimman pitkälle esitäytettynä.

Sähkön hintavertailupalvelua käyttää päivittäin reilut 500 kuluttajaa.

Lue myös

Lainsäädäntö

Uusiutuvan energian tukijärjestelmien kannattavuus puntarissa

Vuonna 2011 avattiin uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmä, jossa tukitaso määräytyy hallinnollisesti. Vuonna 2018 toteutettiin tukien teknologianeutraali tarjouskilpailu, jossa tukitaso muodostui huomattavasti tariffijärjestelmän tukitasoa alhaisemmaksi. Miten erot näkyvät hankkeiden kannattavuudessa?

09/2020

Lainsäädäntö

Älyverkkoforum etsii keinoja rikastaa energiankuluttajan roolia

Älyverkkoforum etsii konkreettisia ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi. Työn keskiössä ovat kulutusjouston, kuluttajien valinnanmahdollisuuksien ja energiayhteisöjen kehittäminen.

06/2020

Lainsäädäntö

Tieto ja sosiaaliset normit vaikuttavat kuluttajan sähkönkäyttöön

Älykäs sähköjärjestelmä saadaan aikaan kehittyvällä teknologialla, joka edellyttää sähkön tuotannon ja kulutuksen muutosta sekä vaatii kotitalouksien ja yritysten osallistumista. Muutosta pyritään edistämään osaltaan myös informaatio-ohjauksella. Tuoreessa suomalaistutkimuksessa selvitetään informaatio-ohjauksen vaikuttavuutta Porvoon alueella.

12/2019