Ekosuunnittelussa vaaditaan, että yhä useampien sähkölaitteiden tulee olla kestäviä, korjattavia ja osittain purettavissa. Niihin tulee olla saatavilla varaosia ja ohjelmistoihin päivityksiä. Lainsäädännön tavoite on, että olemassa olevia tuotteita ovat käytössä mahdollisimman pitkään ja jätettä syntyy mahdollisimman vähän.
Kiertotalouteen liittyvien vaatimusten piirissä ovat jo pakastimet, jääkaappipakastimet, viinikaapit, astian- ja pyykinpesukoneet sekä televisiot ja elektroniset näytöt. Lähitulevaisuudessa kiertotalousvaatimuksia tulee myös muun muassa älypuhelimille, tableteille, tietokoneille, kuivausrummuille, imureille, uuneille, liesille ja liesituulettimille ja monille muille tuoteryhmille.
Älypuhelinten vaatimukset ovat herättäneet jo nyt suurta kiinnostusta, onhan ne laitteita, joita kaikki käyttävät päivittäin. Nämä vaatimukset astuvat voimaan vuonna 2025.
Ekosuunnittelulainsäädännöllä iso vaikutus eurooppalaisten arkeen
Ekosuunnittelu tarkoittaa sitä, että tuoteryhmille asetetaan minimivaatimukset, jotka parantavat tuotteen energia- ja ympäristötehokkuutta. Jos tuote ei täytä sille asetettuja ekosuunnitteluvaatimuksia, sitä ei saa saattaa markkinoille ja ottaa käyttöön Euroopan unionin alueella.
Kullakin tuoteryhmällä on omat vaatimukset, jossa on huomioitu tuoteryhmän ominaispiirteet. Osassa tuotteista on myös energiamerkintä, joka kertoo kuluttajalle tuotteen energiankulutuksesta, sen muista ominaisuuksista ja ohjaa harkittuihin kulutusvalintoihin.
Pelkästään vuonna 2021 nykyisten ekosuunnitteluvaatimusten ansiosta kuluttajat säästivät 120 miljardia euroa. Sääntöjen myötä niiden soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden vuotuinen energiankulutus on vähentynyt 10 prosenttia. Uusi kehys voi johtaa vuoteen 2030 mennessä lähes EU:n venäläisen kaasun tuontia vastaavan energiamäärän säästöihin.
Vaatimusten taustalla kattavat selvitykset ja sidosryhmäyhteistyö
Ekosuunnittelulainsäädännön tuotekohtaiset vaatimukset edellyttävät kattavaa ja huolellista valmistelua.
Tuoteryhmäkohtaiset asetukset pohjautuvat laajaan taustaselvitykseen, jossa on tarkasteltu muun muassa kukin tuoteryhmän laitteiden nykytekniikkaa, markkinoita ja mahdollisia kehityskohteita. EU:n jäsenmaat, laitteiden valmistajat sekä muut sidosryhmät osallistuvat kattavasti taustaselvitysten kommentointiin ja asetusten valmisteluun. Taustaselvitysten teettäminen, asetusehdotusten teko ja muu valmisteluprosessi kestää useita vuosia, noin 4–5 vuotta.
Vaatimuksia asetettaessa otetaan huomioon muun muassa laitteen ympäristövaikutukset sekä mahdollisten vaatimusten taloudelliset vaikutukset. Mistä laitteen ympäristövaikutukset muodostuvat? Mitkä osat hajoavat laitteesta useimmin? Miten pitkä elinikä laitteelle on optimaalinen? Kuinka paljon vaatimus nostaa laitteen kustannuksia?
Vaatimuksia korjattavuuteen
Korjattavuuteen liittyvillä vaatimuksilla varmistetaan se, että laitteen käyttö ei lopu siihen, kun joku osa siitä hajoaa, vaan laite saadaan purettua korjaamista varten ja varaosia on saatavilla.
Tällä hetkellä vaatimukset edellyttävät, että laitteisiin pitää olla tiettyjä varaosia saatavilla useita vuosia markkinoille saattamisen jälkeen. Saatavilla olevat varaosat ovat pääasiassa sellaisia, jotka laitteessa useimmiten hajoavat, kuten esimerkiksi jääkaappien elektroniikka ja termostaatit tai pyykinpesukoneiden elektroniikka sekä ovet, tiivisteet, kahvat, saranat ja lukot.
Laitteet pitää myös pystyä purkamaan aiheuttamatta laitteelle pysyviä vaurioita tai se hajoaa. Laitteen osia pitää pystyä vaihtamaan yleisesti saatavilla olevilla työkaluilla, näitä ovat esimerkiksi ruuvimeisseli, vasara, jakoavain ja erilaiset pihdit.
Tarjolle varaosia ja ammattimaista korjausapua
Kuluttajat voivat itse vaihtaa laitteisiinsa sellaisia osia, joiden vaihtaminen on turvallista ja kohtuullisen helppoa. Ammattikorjaajat taas vaihtavat sellaiset osat, jotka vaativat suurempaa ammattitaitoa. Saatavilla olevat varaosat sekä korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuus on jaoteltu kaikille saatavilla oleviin sekä vain ammattikorjaajille saatavilla oleviin.
Laitteiden käyttöoppaissa ja laitevalmistajien verkkosivuilla on kerrottu osat, joita kuluttaja voi itse vaihtaa.
Esimerkiksi jääkaapeissa kuluttajille saatavia varaosia ovat esimerkiksi ovenkahvat, tiivisteet ja hyllyt. Ammattikorjaajaa tarvitaan muun muassa termostaattien, lämpötila-antureiden sekä piirilevyjen vaihtoon.
Kuluttaja voi tilata itsevaihdettavat varaosat suoraan valmistajan, maahantuojan tai valtuutetun edustajan verkkosivulta. Verkkosivuilta pitää löytyä myös ammattikorjaajien yhteystiedot. Ammattikorjaajille saatavilla olevia varaosia voivat tilata vain rekisteröityneet ammattikorjaajat. Varaosat pitää toimittaa 15 päivän sisällä tilaamisesta.
Ekosuunnittelu ei ratkaise kaikkia korjaamiseen liittyviä ongelmia
Korjaaminen tulee vauhdittumaan uuden lainsäädännön myötä, mutta se ei ratkaise kaikkia haasteita.
Yksi isoimmista haasteista on kuitenkin se, että kuluttajat ostavat mieluummin uuden laitteen kuin korjaavat vanhan. Jos korjaaminen on kallista, moni voi edelleen päätyä ostamaan uuden laitteen korjaamisen sijaan. Kompastuskiveksi voi muodostua varaosien hinta, jota ei säädellä. Korjaaminen ei myöskään yleisty, mikäli valmistajat haluavat pitää korjaustoiminnan itsellään. Oman haasteensa korjaamiseen tuo joissain laitteissa oleva toiminta varaosien parittamisesta laitteeseen ohjelmiston avulla.
Muita esille nostettuja kysymyksiä ovat vakuutusyhtiöiden suhtautuminen korjaukseen vaihtoehtona uuden ostamiselle tai sisältävätkö leasing-sopimukset korjaamisen.
Vielä ei siis maailma ole valmis, vaikka lainsäädäntö nyt kirittääkin kiertotaloutta.
