Lainsäädäntö

Sovintoa kiistoihin

Syyskuussa 2023 toimintansa aloittanut energiamarkkinariitalautakunta ratkoo elinkeinoharjoittajien ja sähköalan yritysten välisiä sähkömarkkinakiistoja. Riippumaton ja puolueeton lautakunta antaa ratkaisuehdotuksia erimielisyyksiin, jotka koskevat sähkömarkkinalain mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia.

09/2023

teksti Minna Mattsson

kuvat Canva ja Saara Kankaanrinta

Uusi energiamarkkinariitalautakunta käsittelee sähköalan yritysten ja muiden kuin kuluttajien, kuten esimerkiksi yritysten, osuuskuntien, maatilojen tai kuolinpesien, välisiä sähkömarkkinoihin liittyviä riita-asioita.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman lautakunnan toiminnasta määrättiin erillisellä lailla, joka astui voimaan syyskuun alussa 2023. Taustalla on EU:n sähkömarkkinadirektiivi, joka edellyttää jäsenmailta kansallista tuomioistuinten ulkopuolista riippumatonta riitojen ratkaisumenettelyä loppuasiakkaiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevissa sähkömarkkina-asioissa.

Parannus oikeussuojaan

Suomessa kuluttaja-loppuasiakkaiden ja yhtiöiden välisten kiistojen ratkominen kuuluu Kuluttajariitalautakunnalle, joka tosin käsittelee vain kuluttajansuojalaissa määritellyn kuluttaja-asiakkaan ja yrityksen välisiä kiistoja.

– Käytännössä muille kuin kuluttaja-asiakkaille ei ole ollut aiemmin vastaavaa oikeussuojaelintä. Sopimusriidan ratkaisemiseksi muun kuin kuluttajaksi luokiteltavan loppuasiakkaan on pitänyt nostaa asiasta kanne, joka on käsitelty yleisessä tuomioistuimessa, kertoo uuden lautakunnan puheenjohtajaksi nimetty Energiaviraston johtava juristi varatuomari Nora Kankaanrinta.

– Suurilla yrityksillä on ollut käytettävissä, ja on edelleen, myös välimiesmenettely riitojen ratkaisuun. Pienille toimijoille välimiesmenettelyn kustannukset ovat useimmiten liian korkeat, ja myös tuomioistuinkäsittelyyn sisältyy luonnollisesti aina kuluriski. Lautakunnan ratkaisusuositus on valittajalle saavutettavampi ja maksuton. Lautakunta parantaa loppuasiakkaiden oikeussuojaa, ja se on aina hieno asia, toteaa Kankaanrinta.

Asiakas, joka ostaa sähköä omaan käyttöönsä, on voinut tehdä Energiavirastolle tutkintapyynnön sähköalan yrityksen toiminnasta. Energiaviraston toimivaltaan kuuluu tutkia noudattaako sähköalan yritys lain mukaisia velvollisuuksiaan.

– Tällöin loppuasiakkaalla on kuitenkin vain ilmoittajan asema, häntä ei esimerkiksi kuulla asianosaisena. Energiavirasto ei myöskään tutki sopimuskiistoja.

Lautakunta ei käsittele Energiaviraston toimivaltaan kuuluvia tapauksia

Lautakunta ei käsittele Energiaviraston toimivaltaan kuuluvia riidanratkaisuasioita, joista on erikseen säädetty sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain (590/2013) 6 a pykälässä.

– Toimivalta vaikuttaa jokaiseen käsiteltävään tapaukseen ja jokainen valitus on tarkastettava, kuuluuko asia lautakunnan vai Energiaviraston toimivaltaan.

Energiavirasto valvoo noudattavatko sähköalan yritykset sähkömarkkinalainsäädäntöä ja voi velvoittaa yritykset korjaamaan mahdolliset lainvastaiset menettelyt.

– Siinä missä lautakunta antaa ratkaisusuosituksen, Energiaviraston valvonta-asiassa ratkaisu on yhtiölle velvoittava ja koskee yhtiön menettelyä yleisesti ottaen, ei pelkästään yhden asiakkaan suhteen. Lautakunta puolestaan käsittelee sähkömarkkinalakia koskevia riitoja, eli sähköalan yrityksen ja loppuasiakkaan välisiä erimielisyyksiä nimenomaan riidanratkaisumielessä. Näissä on kaksi asianosaista – yhtiö ja loppuasiakas. Molemmat toimivat oman toimivaltansa puitteissa. Lautakunta on riippumaton Energiavirastosta ja toisinpäin, Kankaanrinta tiivistää.

Vetäjänä Nora Kankaanrinta Energiavirastosta

Valtioneuvosto nimesi lautakunnan puheenjohtajaksi johtava juristi Nora Kankaanrinnan Energiavirastosta ja varapuheenjohtajaksi hallitusneuvos Arto Rajalan työ- ja elinkeinoministeriöstä. Heillä molemmilla on sähkömarkkinatuntemuksen lisäksi tuomarikelpoisuus, jota edellytetään lautakunnan puheenjohtajalta ja varapuheenjohtajalta.

Lautakunnan jäseniä ovat ylitarkastaja Annaliisa Ahlroth kuluttajariitalautakunnasta ja emeritusprofessori Jarmo Partanen LUT-yliopistosta. Etujärjestöistä lautakuntaan nimetyt jäsenet ovat johtava asiantuntija Riina Heinimäki Energiateollisuus ry:stä, edunvalvontapäällikkö Jari Nykänen Paikallisvoima ry:stä, johtava asiantuntija Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry:stä, toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen Suomen sähkönkäyttäjät ry:stä ja lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjät ry:stä.

– Lautakunnan kokoonpano on kattava ja asiantunteva. Se on koottu ajatuksella, että lautakunnassa on riittävä ja monipuolinen oikeudellisten kysymysten, sähkömarkkinoiden sekä elinkeinoelämän ja yritystoiminnan asiantuntemus.

– On tärkeää, että loppuasiakas voi aina luottaa asiansa puolueettomaan käsittelyyn. Lautakunnassa kaikki jäsenet toimivat puolueettomasti, ammattiroolistaan riippumatta, Kankaanrinta korostaa.

Näin riidan voi ohjata käsittelyyn

Jos riita-asian haluaa lautakunnan käsittelyyn, elinkeinoharjoittajan tulee laatia asiasta kirjallinen tai sähköinen hakemus.

– Lautakunnan esittelijät huolehtivat asioiden valmistelusta ja asianosaisten kuulemisesta, ja valmistelevat lautakunnalle esityksen ratkaisuksi. Asian valmistelussa on pyrittävä sovintoon ja tarvittaessa tehtävä sitä edistävä ehdotus. Lautakunta voi asian selvittämiseksi kuulla asiantuntijoita, hankkia lausuntoja ja muita selvityksiä sekä toimittaa katselmuksia, Kankaanrinta valottaa käsittelyprosessin kulkua.

– Lautakuntakäsittely on kirjallinen menettely ja jos asian ratkaiseminen vaatii suullista todistelua, lautakunta voi jättää asian käsittelemättä. Ajatuksena on, että suullista todistelua vaativat asiat käsitellään tuomioistuimessa. Lautakunta voi jättää asian käsittelemättä, jos asia on poikkeuksellisen monimutkainen ja laaja. Tällöin on tarkoituksenmukaista, että asia käsitellään suoraan tuomioistuimessa. Lautakunnan päätökset ovat ratkaisusuosituksia yksittäisiin erimielisyyksiin. Niillä ei ole hallintopäätösten tai tuomion oikeusvaikutuksia eivätkä ne ole valituskelpoisia päätöksiä, summaa Kankaanrinta.

Toisin kuin esimerkiksi välimiesmenettely, energiamarkkinariitalautakunnan toimintaan sovelletaan julkisuuslakia, ja sen toiminta on lähtökohtaisesti julkista. Lautakunnan antamat ratkaisusuositukset julkaistaan lautakunnan verkkosivuilla.

Lautakunta voi antaa myös lausuntoja tuomioistuimille, joko tuomioistuimen tai asianosaisen pyynnöstä, tai omasta aloitteestaan. Lautakunnalle on Kankaanrinnan mukaan annettu myös itsenäinen päätäntävalta antaako se lausunnon vai ei.

Puolueettomalle lautakunnalle riittänee töitä

Elinkeinoharjoittajien välisten sähkömarkkinakiistojen arvioidaan yleistyvän, sillä energiamarkkinat uudistuvat merkittävällä tavalla energiamurroksen edetessä. Markkinoille tulee kiihtyvällä tahdilla uudenlaisia toimijoita, myös palveluiden ja tuotteiden määrä kasvaa ja monipuolistuu.

– Toiminta on vasta käynnistymässä ja lautakunta järjestäytymässä. Mielenkiinnolla odotamme, minkälaisia valituksia lautakunnalle tulee ja kuinka paljon.

Myös lähivuosina uudistuva ja jäsenmaissa toimeenpantava EU:n energialainsäädännön uskotaan kasvattavan lautakunnan tehtävien ja sen käsittelemien asioiden määrää.

Energiamarkkinariitalautakunta aloitti toimintansa 1.9.2023. Sen toimikausi kestää neljä vuotta. Lautakunnan puheenjohtajana toimii Energiaviraston johtava juristi Nora Kankaanrinta.

Lue myös

Lainsäädäntö

Ristiinsubventio on eriyttämissääntelyn vastaista myös yritysjärjestelyissä – KHO:n ratkaisu palauttaa Energiaviraston linjauksen voimaan

Korkeimman hallinto-oikeuden maaliskuussa 2024 antama ratkaisu vahvistaa Energiaviraston linjauksen: sähkö- ja maakaasuyhtiöitä koskeva eriyttämisvelvollisuus pitää sisällään ristinsubvention kiellon, ja kieltoa on noudatettava myös yhtiön jakautumistilanteissa.

05/2024

Lainsäädäntö

EU lainsäädännöllä sähkölaitteista pitkäikäisiä, korjattavia ja kierrätettäviä

Kun kodinkone tai sähkölaite hajoaa, on usein edessä uuden laitteen hankinta. Vaikka korjaaminen olisi ekologisin ja järkevin vaihtoehto, on se usein hankalaa tai jopa mahdotonta. Tämä muuttuu, kun tuotteiden lainsäädäntöä päivitetään ja uusia tuotteita tulee EU:n ekosuunnittelusääntelyn piiriin. Ekosuunnittelu tähtää entistä enemmän energiatehokkuuden lisäksi myös laitteiden käyttöiän pidentymiseen ja entistä parempaan kierrätettävyyteen.

06/2023

Lainsäädäntö

Uudistunut sähkömarkkinalaki lisää toimitusvarmuutta ja kuluttajan oikeuksia

Sähkömarkkinalaki uudistui kesäkuussa 2023. Se lisää asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää sähkön toimitusvarmuutta vähähiilisyyden muokatessa sähkömarkkinoita.

09/2023