Lainsäädäntö

Kohti syvempää maakaasumarkkinoiden integraatiota

Suomi, Viro, Latvia ja Liettua rakentavat yhteistä maakaasumarkkinaa. Rajat ylittävät infrastruktuurihankkeet ovat perusedellytys kaasumarkkinoiden integraation etenemiselle.

10/2019

teksti Buket Yüksel

kuvat Baltic Connector Oy

Aikataulussa valmistunut Balticconnector-kaasuputki yhdistää Suomen ja Viron maakaasumarkkinat vuoden 2020 alusta ja päättää Suomessa noin 45 vuotta kestäneen aikakauden, jolloin Suomessa toimi vain yksi maakaasun tukkumyyjä. Euroopan unionin komission myöntämällä investointituella 75-prosenttisesti rahoitettu putkihanke luo konkreettisen mahdollisuuden alueelliselle maakaasuintegraatiolle ja avaa suomalaisille toimijoille tien muun muassa Latvian Inčukalnsin kaasuvarastoon ja myöhemmässä vaiheessa GIPL-putkiyhteyteen Liettuan ja Puolan välillä sekä Liettuan Klaipedan LNG-terminaaliin. Erityisesti rajat ylittävät infrastruktuurihankkeet Suomen ja Baltian alueella ovat perusedellytys sille, että maakaasumarkkinaintegraatio voi syntyä ja kehittyä toimivaksi kokonaisuudeksi.

Alueellinen maakaasumarkkina Suomen ja Baltian välillä tuo mahdollisuuksia ja etuja kaikille osallisille: valinnanvapaus kasvaa, toimintavarmuus paranee ja kaasun hankintalähteet lisääntyvät. Yhtenä Suomen ja Baltian maiden välisen käytännön yhteistyön foorumina toimii Regional Gas Market Coordination Group (RGMCG), jonka jäsenet koostuvat Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan energia-asioista vastaavista viranomaisista ja ministeriöistä sekä siirtoverkonhaltijoista. RGMCG:n tavoitteena on kehittää alueellista maakaasumarkkinaa ja luoda yhteiset pelisäännöt.

Valtion rajoilla ei peritä siirtotariffeja

RGMCG:n jäsenet ovat lähteneet luomaan hyvässä yhteishengessä perustuksia syvenevälle kaasumarkkinaintegraatiolle. Vaikka maantieteellisesti sijaitsemme lähellä toisiamme ja kuulumme samaan Euroopan unioniin, on jokaisella valtiolla omat erityispiirteensä niin sääntelykulttuurin kuin käytännön prosessien osalta.  On selvää, että missä tahansa rajat ylittävässä yhteistyössä näiden erityispiirteiden yhteensovittaminen tuo mukanaan lisähaastetta. Tärkeintä kuitenkin on, että kaikki jakavat yhteisen tavoitteen ja tahtotilan saavuttaa toimiva ja yhteinen maakaasumarkkina.

Onnistuneesta yhteistyöstä kertoo alkuvuodesta 2019 siirtoverkonhaltijoiden allekirjoittama ITC-sopimus (Inter Transmission System Operator Compensation). Sopimuksessa Suomen, Viron ja Latvian siirtoverkonhaltijat sopivat muun muassa siitä, kuinka ne tulevat vuoden 2020 alkaen selvittämään siirtokustannukset siirtoverkonhaltijoiden välillä. Sopimuksen myötä kolmen valtion liityntäpisteiltä ei peritä siirtotariffeja ja alueen ulkorajojen rajapisteiltä veloitetaan samansuuruinen syöttömaksu. Samanaikaisesti tarkennettiin myös kansallista maakaasumarkkinalakia, jolla laajennettiin Energiaviraston toimivaltuuksia vahvistaa ulkomaanyhteyksissä noudatettavat siirtotariffit siirtymäajalla. Allekirjoitettu ITC-sopimus on tärkeä askel kohti yhteistä tavoitetta, sillä se parantaa eri toimijoiden mahdollisuuksia toimia kilpailuilla maakaasumarkkinoilla. Sen ansiosta maakaasu voi siirtyä valtioiden välillä ilman lisäkustannuksia.

Kohti yhteistä tasehallinta-aluetta

Alueellisen maakaasuintegraation osalta etenemme vaiheittain. Viro ja Latvia ovat markkinaintegraatiotyössään pidemmällä, sillä molempien valtioiden osalta maakaasumarkkinat avattiin kilpailulle aiemmin kuin Suomen maakaasumarkkinat. Tällä hetkellä ne valmistautuvat muodostamaan yhteistä tasehallinta-aluetta, johon Suomi voisi liittyä myöhemmässä vaiheessa. Tämän myötä luonnollisesti seuraa myös markkinasääntöjen yhdenmukaistaminen toimivan alueellisen markkinaintegraation saavuttamiseksi. Liettuan osalta keskusteluja käydään, jotta kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu voitaisiin löytää. Suomen ja Baltian alueellisen markkinaintegraation yhteistyö osoittaa, että tiivis jäsenvaltioiden ja eri tahojen välinen yhteistyö edistää EU:n laajempaa tavoitetta toimivista energian sisämarkkinoista.

Lue myös

Lainsäädäntö

EU lainsäädännöllä sähkölaitteista pitkäikäisiä, korjattavia ja kierrätettäviä

Kun kodinkone tai sähkölaite hajoaa, on usein edessä uuden laitteen hankinta. Vaikka korjaaminen olisi ekologisin ja järkevin vaihtoehto, on se usein hankalaa tai jopa mahdotonta. Tämä muuttuu, kun tuotteiden lainsäädäntöä päivitetään ja uusia tuotteita tulee EU:n ekosuunnittelusääntelyn piiriin. Ekosuunnittelu tähtää entistä enemmän energiatehokkuuden lisäksi myös laitteiden käyttöiän pidentymiseen ja entistä parempaan kierrätettävyyteen.

06/2023

Lainsäädäntö

Sovintoa kiistoihin

Syyskuussa 2023 toimintansa aloittanut energiamarkkinariitalautakunta ratkoo elinkeinoharjoittajien ja sähköalan yritysten välisiä sähkömarkkinakiistoja. Riippumaton ja puolueeton lautakunta antaa ratkaisuehdotuksia erimielisyyksiin, jotka koskevat sähkömarkkinalain mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia.

09/2023

Lainsäädäntö

Uudistunut sähkömarkkinalaki lisää toimitusvarmuutta ja kuluttajan oikeuksia

Sähkömarkkinalaki uudistui kesäkuussa 2023. Se lisää asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää sähkön toimitusvarmuutta vähähiilisyyden muokatessa sähkömarkkinoita.

09/2023