Lainsäädäntö

Uudistunut sähkömarkkinalaki lisää toimitusvarmuutta ja kuluttajan oikeuksia

Sähkömarkkinalaki uudistui kesäkuussa 2023. Se lisää asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää sähkön toimitusvarmuutta vähähiilisyyden muokatessa sähkömarkkinoita.

09/2023

teksti Antti Paananen

kuvat Canva

Sähkömarkkinalakia uudistettiin vastaamaan EU:n vuonna 2019 antaman sähkömarkkinadirektiivin edellyttämiä muutoksia. Direktiivi ohjaa sähkömarkkinoiden uudistumista nykytilanteessa, jossa uusiutuvan energian hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi, sähköntuotanto on aiempaa vaihtelevampaa ja hajautettua sekä markkinatoimijoiden määrä kasvaa.

Direktiivin tavoite on lisätä sähkömarkkinoiden joustavuutta ja yhdistää uusiutuvan energian tuottajat, uudet energiapalvelujen tarjoajat, energian varastointi sekä kulutusjousto osaksi kehittyviä markkinoita. Direktiivi ohjaa myös kuluttajien mahdollisuutta osallistua sähkömarkkinoille uusin tavoin ja turvaa kuluttajien oikeuksia entistä paremmin.

Laki suojaa kuluttajaa

Uudistettu laki suitsii kuluttajiin kohdistuvia epäasiallisia sopimus- ja markkinointikäytäntöjä sähkön vähittäismarkkinoilla. Laki kieltää energiayhtiötä muuttamasta asiakkaan sähkösopimusta pörssisähkösopimukseksi ilman loppukäyttäjän erillistä hyväksyntää.

Jo aiemmin tammikuun alussa voimaan tulleiden sähkömarkkinalain ja kuluttajansuojalain muutosten myötä myöskään puhelinmyynnissä kuluttajan antama suullinen suostumus ole yksinään enää riittänyt sähkösopimuksen hyväksymiseen.

Sähköyhtiön on puhelinkeskustelun jälkeen toimitettava tekemänsä tarjous kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla kuluttajalle. Jos kuluttaja ei pysyvällä tavalla puhelinkeskustelun jälkeen hyväksy sähköyhtiön näin toimittamaa tarjousta, kuluttaja ei tule sidotuksi sopimukseen eikä häneltä tällöin saa vaatia maksua.

Uutta on myös, että toimitusvelvollisten sähkön vähittäismyyjien on tarjottava omalla toimitusvelvollisuusalueellaan useita erilaisia sopimustyyppejä kuluttajille ja toimitusvelvollisuuden piirissä oleville pienille yrityksille.

Lain mukaan sähköyhtiöiden on tarjottava loppukäyttäjille pörssisähköä. Toimitusvelvollisten vähittäismyyjien sekä yhtiöiden, joilla on yli 200 000 loppukäyttäjäasiakasta, on tarjottava dynaamisesti hinnoiteltua pörssisähköä sellaisille loppukäyttäjille, joiden käyttöpaikka on liitetty jakeluverkkoon ja joilla on käytössä pörssisähkön mittaustarkkuuden täyttävä mittauslaitteisto.
Dynaamisesti hinnoiteltu pörssisähkö ei kuitenkaan voi olla ainoa tarjottu toimitusvelvollisuussopimus. Energiavirasto linjasi kesäkuussa, että jo ennen 1.6.2023 voimaan tullutta lakimuutosta pörssisähkö ei ole voinut olla ainoa toimitusvelvollisuustuote.

Kohtuullinen sähkönhinta koskee vain toimitusvelvollisuustuotteita

Sähkömarkkinalain mukaan vähittäismyyjän on tarjottava sähköä kohtuulliseen hintaan kuluttajille ja muille loppukäyttäjille, joiden pääsulake on enintään 3×63 ampeeria tai vuosikulutus on enintään 100 000 kilowattituntia.

Lakiin kirjattu vaatimus hinnoittelun kohtuullisuudesta koskee vain toimitusvelvollista sähkönvähittäismyyntiä. Tämän sääntelyn ulkopuolelle jäävät muut sopimukset kuin myyjien määrittämät toimitusvelvollisuustuotteet sekä myyjien tarjoamat sopimukset toimitusvelvollisuusalueen ulkopuolella oleville asiakkaille. Energiaviraston linjauksen mukaan toimitusvelvollisuussopimusten sääntelyn ulkopuolella ovat esimerkiksi määräaikaiset sähkösopimukset.

Energiaviraston linjauksen mukaan toimitusvelvollisten sähkösopimusten hinnan kohtuullisuus arvioidaan markkinapohjaisesti. Arvioinnissa toimitusvelvollisuussopimusten hintaa verrataan vastaavan sopimustyypin keskimääräiseen kilpailtuun vähittäismarkkinahintaan. Toimitusvelvollisuushinnan katsotaan olevan kohtuullinen, jos se on alempi kuin keskimääräinen markkinahinta vastaavilla kilpailevilla sopimuksilla.

Laki ohjaa kysyntäjouston ja energian varastoinnin kasvavia markkinoita

Kulutusjouston ja energian varastointipalvelujen tarve kasvavat, kun energiantuotantomme on jatkossa entistä enemmän sääriippuvaista ja vaihtelevaa. Vaihtelevan tuotannon osuuden lisääntyminen onkin näkynyt alkusyksyn aikana hintaheilahteluissa, joita ovat voimistaneet samanaikaiset huoltoseisokit voimalaitoksissa sekä rajayhteyksien käyttörajoitukset.
Kulutusjousto ja energian varastointi ovat kehittyvä ja kriittisen tärkeä osa tulevaisuuden sähkömarkkinoita. Niiden ympärille kehittyy uutta liiketoimintaa, ja tulee lisää toimijoita. Laki ohjaa kehittyvää markkinaa monin tavoin.

Sähkömarkkinalakiin on lisätty säännökset itsenäisten aggregaattorien markkinoille pääsystä sähköjärjestelmän joustoresurssien saatavuuden ja käytön lisäämiseksi. Joustopalveluja tarjoava itsenäinen aggregaattori on markkinaosapuoli, joka yhdistää usean asiakkaan kulutuskuormia tai tuottamaa sähköä myytäväksi suurempana kokonaisuutena sähkömarkkinoille, mutta ei ole sidoksissa asiakkaan sähköntoimittajaan.

Itsenäisellä aggregaattorilla ei ole aiemmin ollut lainsäädännössä säänneltyä roolia sähkömarkkinoilla. Itsenäinen aggregaattori ohjaa asiakkaan sähkönkulutusta, sähköntuotantoa ja energiavarastoja ja tarjoaa tätä joustoa sähkömarkkinoille itsenäisesti, ohi sähkön toimitusketjun ja vaikuttaa asiakkaansa sähkötaseeseen ja sitä kautta edelleen asiakkaan sähköntoimittajaan. Uusien säännösten perusteella otetaan käyttöön mekanismi, jolla itsenäinen aggregaattori korvaa asiakkaan avoimelle toimittajalle tai tämän tasevastaavalle energiasta, joka siirretään kulutusjouston aktivoinnissa aggregaattorin sähkötaseeseen.

Direktiivin lähtökohtana on, että energian varastointipalvelut ovat markkinapohjaisia ja kilpailuun perustuvia. Sen mukaisesti olisi vältettävä ristisubventiota energian varastoinnin sekä säänneltynä toimintona toteutettavan sähkön jakelun tai siirron välillä. Rajauksella pyritään estämään kilpailun vääristyminen, turvaamaan kaikille markkinaosapuolille oikeudenmukainen mahdollisuus käyttää energian varastointipalveluja ja edistämään energiavarastojen tehokasta käyttöä.

Kieltoja ja rajoituksia verkonhaltijoille

Laki kieltää verkonhaltijoita harjoittamasta energiavarastoliiketoimintaa ja siten kilpailemasta markkinapohjaisten energian varastointipalvelujen kanssa. Energiavirasto voi myöntää verkonhaltijalle luvan omistaa ja käyttää vain sellaista energiavarastoa, joka katsotaan kiinteäksi verkkokomponentiksi. Lisäksi virasto voi myöntää poikkeuksia omistaa ja käyttää energiavarastoja, joita käytetään ainoastaan kanta- tai jakeluverkon varman ja luotettavan käytön varmistamiseen.

Direktiivi lähtee myös siitä, että jakeluverkonhaltijat eivät saa omistaa, kehittää, hallinnoida tai käyttää sähköajoneuvojen latauspisteitä, paitsi jos jakeluverkonhaltijat omistavat yksityisiä latauspisteitä pelkästään omaan käyttöönsä. Tarkoitus on tässäkin varmistaa, että sähköajoneuvojen latauspalvelut voivat kehittyä ja toimia markkinapohjaisesti ja kilpailuun perustuen. Siten laki kieltää jakeluverkonhaltijoita myös harjoittamasta sähköajoneuvojen latausliiketoimintaa.

Lakiin lisättiin myös säännökset verkonhaltijoiden verkon käyttövarmuutta varten tarvitsemien palveluiden sekä jakeluverkonhaltijan tarvitsemien joustopalveluiden hankkimisesta markkinaehtoisesti. Velvoitteista voidaan poiketa Energiaviraston myöntämällä luvalla.

Asiakkaalle toimitettava omat kulutustiedot maksutta

Asiakas on oikeutettu saamaan maksutta sähköntoimittajalta tai itsenäiseltä aggregaattorilta pyydettäessä jäljennöksen tiedoista, jotka koskevat sähköntoimittajan tai itsenäisen aggregaattorin loppukäyttäjän kuormalla toteuttamaa kulutusjoustoa.
Laki antaa Energiavirastolle mahdollisuuden määrittää tarkemmin muodon, jossa tiedot on luovutettava. Energiavirasto voi lain mukaan myös määrittää menettelystä, jota tulee noudattaa, kun loppukäyttäjälle luovutetaan aiempaa sähkönkulutusta ja toteutettua kulutusjoustoa koskevia tietoja ja tietojen erittelyä.

Huolellisuutta tarjoustiedon toimittamisessa Energiavirastolle

Kesäkuussa astui voimaan myös kokonaan uusi laki sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä, jota Energiavirasto pitää yllä. Lailla viitataan Energiaviraston ylläpitämään viralliseen vertailupalveluun www.sahkonhinta.fi, jossa kaikki sähkönmyyjät ja niiden yleisesti tarjoamat sähkösopimukset ovat tasavertaisesti esillä.

Direktiivi edellyttää jäsenvaltiot varmistamaan, että kuluttajille ja mikroyrityksillä on käytettävissä vähintään yksi direktiivin vaatimukset täyttävä väline sähkön sopimustarjousten vertailuun. Keinot tämän toteuttamiseksi ovat viranomaisen antamat luotettavuusmerkit vaatimukset täyttäville vertailuvälineille tai viranomaisen ylläpitämä vertailuväline. Energiaviraston vertailupalvelu on ollut jo pitkään käytössä, joten se toimii Suomessa direktiivin tarkoittamana välineenä.

Sähköntoimitussopimusten vertailusivustosta säädetty laki lisää Energiaviraston toimivaltaa valvoa sähkötuotteiden tietojen oikeellisuutta ja vaatia myyjiä korjaamaan palveluun ilmoittamiaan tietoja. Lain myötä virastolla on myös oikeus rajoittaa myyjän sopimustarjousten julkaisua vertailupalvelussa määräajaksi, jos vähittäismyyjä toistuvasti antaa sivustolle virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa myyntitarjouksistaan.

Uusi lautakunta ratkomaan sähkömarkkinakiistoja

Sähkömarkkinadirektiivin tuomioistuinten ulkopuolista riitojenratkaisua koskevat uudet menettelyt annetaan uudelle energiamarkkinariitalautakunnalle. Se käsittelee sähköalan yritysten ja niiden yritysasiakkaiden sähkösopimuksiin liittyviä riitoja. Lain säännökset noudattelevat kuluttajariitalautakunnan menettelysäännöksiä.

Lue lisää >>

Kirjoittaja on Energiaviraston Markkinat-osaston johtaja Antti Paananen.

Lue myös

Lainsäädäntö

EU lainsäädännöllä sähkölaitteista pitkäikäisiä, korjattavia ja kierrätettäviä

Kun kodinkone tai sähkölaite hajoaa, on usein edessä uuden laitteen hankinta. Vaikka korjaaminen olisi ekologisin ja järkevin vaihtoehto, on se usein hankalaa tai jopa mahdotonta. Tämä muuttuu, kun tuotteiden lainsäädäntöä päivitetään ja uusia tuotteita tulee EU:n ekosuunnittelusääntelyn piiriin. Ekosuunnittelu tähtää entistä enemmän energiatehokkuuden lisäksi myös laitteiden käyttöiän pidentymiseen ja entistä parempaan kierrätettävyyteen.

06/2023

Lainsäädäntö

Sovintoa kiistoihin

Syyskuussa 2023 toimintansa aloittanut energiamarkkinariitalautakunta ratkoo elinkeinoharjoittajien ja sähköalan yritysten välisiä sähkömarkkinakiistoja. Riippumaton ja puolueeton lautakunta antaa ratkaisuehdotuksia erimielisyyksiin, jotka koskevat sähkömarkkinalain mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia.

09/2023

Lainsäädäntö

Kestävyys- ja jakeluvelvoitelait uudistuvat – mikä muuttuu?

Kysyimme työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Harri Haavistolta, millaisia muutoksia uusi lainsäädäntö on tuomassa biomassojen ja biopolttoaineiden kestävyyden osoittamiseen sekä liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteisiin.

05/2024