Lainsäädäntö

Kiinteälle biomassalle kestävyyskriteerit – miksi, mitä ja milloin?

Kestävyyskriteerien soveltamisala laajenee nestemäisistä biopolttoaineista ja bionesteistä vuonna 2021 myös sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotannossa käytettyihin kaasumaisiin ja kiinteisiin biomassapolttoaineisiin. Metsäbiomassalle asetettujen kestävyyskriteerien tarkoituksena on varmistua siitä, että metsäbiomassan kysynnän kasvusta huolimatta korjuu tehdään kestävällä tavalla.

12/2019

teksti Nicoleta Kaitazis ja Suvi Koikkalainen

kuvat Pekka Hannila

Kestävyyskriteereitä koskevan sääntelyn tarkoitus on varmistaa bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö yhdenmukaisin ja johdonmukaisin periaattein koko EU-alueella. Vuoden 2018 joulukuussa hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä (EU 2018/2001, RED II) jatkaa vuonna 2009 hyväksytyn uusiutuvan energian direktiivin (2009/28/EY, RES-direktiivi) viitoittamaa polkua laajentaen kestävyyskriteerien soveltamisalaa sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotannossa käytettyihin biomassapolttoaineisiin.

Uudet tavoitteet ja keinot

Euroopan unioni on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian käytölle ja edistämiselle. RED II tiukentaa EU-tasolla asetettuja uusiutuvan energian tavoitteita asettaen jäsenvaltioille yhteisen sitovan yleistavoitteen, jonka mukaan vähintään 32 prosenttia energiasta on tuotettava uusiutuvista energialähteistä vuonna 2030. Myös liikennesektorin uusiutuvan energian tavoitetta nostettiin 10 prosentista 14 prosenttiin.

Jotta biopolttoaineet ja bionesteet – RED II myötä myös biomassapolttoaineet – voidaan huomioida RED II:n tavoitteiden saavuttamisessa, on niiden täytettävä direktiivissä asetetut kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskriteerit. Kestävyyskriteerit koskevat valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden alkuperää. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, ettei energiakäyttöön ohjautuisi sellaisia raaka-aineita, joiden käytöllä olisi negatiivinen vaikutus biologisen monimuotoisuuden säilymiseen, maankäytön muutoksiin ja hiilivarantojen pienentymiseen. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskriteerit puolestaan edellyttävät, että biopolttoaineen, bionesteen ja biomassapolttoaineen käytöllä saavutetaan riittävän suuri elinkaarenaikainen kasvihuonekaasupäästövähenemä fossiiliseen vaihtoehtoon nähden.

Miten kiinteän biomassan kestävyyttä arvioidaan?

RED II esittelee uusia termejä, joista yksi on biomassapolttoaine. Vaikka kyseisen termin käyttö ei ole vielä yleisesti vakiintunut alalla, tarkoitetaan sillä RED II mukaisesti biomassasta tuotettuja kiinteitä ja kaasumaisia polttoaineita. RED II jakaa kestävyyskriteerit edelleen maatalousbiomassoja koskeviin ja metsäbiomassoja koskeviin kestävyyskriteereihin. Metsäbiomassalla tarkoitetaan metsätalouden tuottamaa biomassaa.

Metsäbiomassoihin sovelletaan niin sanottua riskiperusteista lähestymistapaa, jonka tarkoituksena on minimoida riskit siitä, että bioenergian tuotantoon käytetään kestämätöntä metsäbiomassaa. Riskiperusteisessa lähestymistavassa metsäbiomassan kestävyyden arviointi tehdään ensin maatasolla. Maatason kriteerit täyttyvät, kun maalla on käytössä kansallisia lakeja ja seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelmiä, joilla varmistetaan hakkuiden laillisuus, metsän uudistaminen, metsäluonnon suojelu, maaperän laatu sekä metsävarojen ylläpito pitkällä aikavälillä. Mikäli metsäbiomassan kestävyyttä ei voida osoittaa maatasolla, siirretään tarkastelu hankinta-alueen tasolle. Hankinta-alueen tasolla tulee olla käytössä hallintajärjestelmiä, joilla vastaavalla tavalla kuin maatason tarkastelussa varmistetaan metsäbiomassan korjuun kestävyys. Huomionarvoista on, että metsäbiomassojen kestävyyskriteereitä sovelletaan myös metsätaloudesta peräisin oleviin jätteisiin ja tähteisiin.

Suomen arvioidaan täyttävän maatason kestävyyskriteerit. Mikäli Suomi maana täyttää maatason kriteerit, toiminnanharjoittajan pitää kestävyysjärjestelmässään ainoastaan osoittaa, että käytetty metsäbiomassa on Suomesta.

Lisäksi metsäbiomassasta tuotettujen biomassapolttoaineiden on täytettävä maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevat vaatimukset, eli niin sanotut LULUCF-vaatimukset. Nämä vaatimukset edellyttävät, että maa on Pariisin ilmastosopimuksen osapuoli ja että maa on antanut joko kansallisesti määritellyn panoksen YK:n ilmastonmuutosta koskevaan puitesopimukseen tai se soveltaa korjuualueella kansallisia lakeja ja asetuksia hiilivarantojen- ja nielujen säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Suomi on ratifioinut Pariisin sopimuksen sekä antanut yhdessä EU:n ja muiden jäsenvaltioiden kanssa yhteisen kansallisen panoksen.

Kasvihuonekaasujen päästövähenemäkriteerit koskevat vain uusia laitoksia

Kestävyyskriteerien lisäksi sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotannossa käytettyjen biomassapolttoaineiden tulee täyttää kasvihuonekaasujen päästövähenemäkriteerit. Kasvihuonekaasujen päästövähenemäkriteerit koskevat biomassapolttoaineiden osalta ainoastaan uusia vuoden 2021 jälkeen toimintansa aloittaneita laitoksia.

RED II mukaan biomassapolttoaineiden käytöstä saatavien kasvihuonekaasupäästövähennysten on oltava vähintään 70 prosenttia laitoksissa, jotka aloittavat toimintansa 1.1.2021 ja 31.12.2025 välillä, ja 80 prosenttia niiden laitosten osalta, jotka aloittavat toimintansa 1.1.2026 tai sen jälkeen.  Kasvihuonekaasupäästövähennys voidaan osoittaa käyttämällä direktiivissä annettuja oletusarvoja tai laskemalla vähennys todellisten arvojen perusteella. Biomassapolttoaineita käyttävien toiminnanharjoittajien hallinnollisen taakan minimoimiseksi kestävyyskriteereitä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskriteereitä sovelletaan ainoastaan laitoksiin, joiden kokonaislämpöteho on vähintään 20 MW.

Biomassapolttoaineet tärkeä uusiutuvan energian lähde Suomessa

Puupolttoaineilla, joihin lukeutuvat muun muassa metsäteollisuuden jäteliemet, kiinteät puupolttoaineet sekä metsäteollisuuden sivu- ja jätevirrat, tuotettiin 74 prosenttia kaikesta uusiutuvasta energiasta. Tästä määrästä 55 prosenttia tuotettiin kiinteistä biomassapolttoaineista muodostaen yhden merkittävimmistä yksittäisistä uusiutuvan energian lähteistä. Valtaosa energiatuotannossa käytetyistä biomassapolttoaineista ovat kotimaisia, joskin ulkomaan tuonnin arvellaan kasvavan lähivuosina biomassapolttoaineiden kasvavan kysynnän vuoksi.

Päästökaupparekisterin tietoihin perustuvien arvioiden mukaan kestävyyssääntelyn piiriin tulevia kiinteitä ja kaasumaisia biomassapolttoaineita käyttäviä toiminnanharjoittajia olisi noin 130. Biomassapolttoaineita käyttäviltä toiminnanharjoittajilta tullaan edellyttämään kestävyysjärjestelmää, jolla osoitetaan biomassan kestävyyskriteerien täyttyminen sekä ainetasejärjestelmää, jolla seurataan sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotannossa käytettyjen biomassapolttoaineiden määrää.

Alkuperän jäljittämisen menettelytavat ovat jo käytäntöä

Kaikille kestävyyskriteerien sääntelyn piiriin tuleville voimalaitoksille metsäbiomassan alkuperän jäljittäminen ei ole täysin uusi asia: vuonna 2019 voimaan tulleen sähkön tuotantotuen rajauksen mukaan metsähakkeen alkuperä vaikuttaa metsähakevoimalaitokselle myönnettävään tukimäärän tasoon. Jotta metsähakevoimalaitos voisi saada täyttä tuotantotukea, tiedot kokopuu- tai rankahakkeen alkuperästä tulee olla asianmukaisesti dokumentoitu ja yhdistettävissä polttoaineiden käyttöä koskevaa kirjanpitoon. Vaikka näitä alkuperätietoja ei voida sellaisenaan soveltaa kestävyyden osoittamiseen, sisältävät menettelyt samankaltaisia periaatteita. Yhtä lailla kestävyysjärjestelmään kuuluvien raaka-aineiden on täytettävä alkuperää koskevat kestävyyskriteerit ja kestävyysominaisuuksiltaan toisistaan poikkeavista seokseen lisätyistä ja poistetuista eristä on pidettävä kirjaa ainetaseessa. Jos kokopuu- ja rankahakkeen alkuperää ei voida osoittaa, tulee erä kirjata alempaan tukiluokkaan; vastaavasti jos biomassapolttoainetta ei voida osoittaa kestäväksi, sitä ei voida käsitellä esimerkiksi päästökaupassa nollapäästöisenä.

Kestävyysjärjestelmä on rinnastettavissa laatujärjestelmään, jonka tulee sisältää menettelyt kestävyyden arvioinnille ja osoittamiselle. Kestävyysjärjestelmää huomattavasti suppeammat kokopuu- ja rankahakkeen alkuperämenettelyt koostuvat puun alkuperän osoittamiseen tarvittavista tietoista sekä niiden jäljitettävyydestä. Puun alkuperätietojen tulee mahdollistaa paikannettavuus metsikkökuviotasolle tai korjuulohkolle ja sisältää tiedot korjatuista puutavaralajeista ja korjuukohteesta. Tietojen on vastattava sähkön tuottajan raportoimia polttoaineita ja siten oltava jäljitettävissä yksilöivän tunnisteen avulla aina metsään saakka. Puun alkuperän jäljittämisen opeista voikin olla hyötyä laadittaessa kestävyyden osoittamista koskevia menettelytapoja, joissa joudutaan mahdollisesti selvittämään metsäperäisen biomassapolttoaineen alkuperäketju metsään asti. Tuotantotukeen liittyvät alkuperän osoittamisen vaatimukset ovat samat niin kotimaiselle kuin ulkomailta tuotavalle kokopuu- ja rankahakkeelle, kun taas metsäbiomassan kestävyyden osoittamisen menettelyt voivat vaihdella riippuen metsäbiomassan alkuperämaasta tai -alueesta.

Kansallinen toimeenpano edistyy hyvää vauhtia

RED II on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 30.6.2021. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti huhtikuussa 2019 työryhmän selvittämään RED II direktiivin edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Ensimmäisen työvaiheen tehtävänä oli arvioida, mitä uutta sääntelyä nykyiseen kestävyyskriteerilainsäädäntöön tarvitaan RED II toimeenpanemiseksi. Työryhmä julkaisi väliraporttinsa 27.11.2019.

Väliraportissaan työryhmä ehdottaa, että kestävyyskriteereiden toimeenpanossa tulee pyrkiä mahdollisimman vähäiseen hallinnolliseen taakkaan hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia järjestelmiä. Työryhmä esittää, että biomassapolttoaineille ei aseteta kansallisia lisäkriteereitä eikä 20 MW laitosrajausta ole tarkoituksenmukaista kansallisesti laajentaa koskemaan pienempiä laitoksia. Työryhmä on lisäksi ehdottanut, että Energiavirasto jatkaa kestävyyskriteerien valvonnasta vastaavana toimivaltaisena viranomaisena.

Kansallinen toimeenpano jatkuu hallituksen esityksen luonnostelulla. Alustavan aikataulun mukaan hallituksen esityksen lausuntokierros alkaisi viimeistään ensi vuoden alussa. Siirtyessään toiseen työvaiheeseen, työryhmä tulee lisäksi arvioimaan mahdollisen alemman tasoisen sääntelyn tarvetta ja muuta kansallista toimeenpanoa. Energiavirasto on mukana työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä.

 

Seuraa kestävyyskriteerit-työryhmän työtä työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla.

Lue myös

Lainsäädäntö

Uusiutuvan energian tukijärjestelmien kannattavuus puntarissa

Vuonna 2011 avattiin uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmä, jossa tukitaso määräytyy hallinnollisesti. Vuonna 2018 toteutettiin tukien teknologianeutraali tarjouskilpailu, jossa tukitaso muodostui huomattavasti tariffijärjestelmän tukitasoa alhaisemmaksi. Miten erot näkyvät hankkeiden kannattavuudessa?

09/2020

Lainsäädäntö

Älyverkkoforum etsii keinoja rikastaa energiankuluttajan roolia

Älyverkkoforum etsii konkreettisia ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi. Työn keskiössä ovat kulutusjouston, kuluttajien valinnanmahdollisuuksien ja energiayhteisöjen kehittäminen.

06/2020

Lainsäädäntö

Tieto ja sosiaaliset normit vaikuttavat kuluttajan sähkönkäyttöön

Älykäs sähköjärjestelmä saadaan aikaan kehittyvällä teknologialla, joka edellyttää sähkön tuotannon ja kulutuksen muutosta sekä vaatii kotitalouksien ja yritysten osallistumista. Muutosta pyritään edistämään osaltaan myös informaatio-ohjauksella. Tuoreessa suomalaistutkimuksessa selvitetään informaatio-ohjauksen vaikuttavuutta Porvoon alueella.

12/2019