Ilmasto

Varma tukee hiilivoiman alasajoa vuoteen 2025 mennessä

Työeläkevakuutusyhtiö Varma on suomalaisittain suuri ja merkittävä sijoittaja eri omaisuuslajeissa yli 50 miljardin euron sijoitusomaisuudellaan. Varma on sitoutunut poistumaan hiilisijoituksista vuoteen 2025 mennessä ja tavoittelee täysin hiilineutraalia sijoitussalkkua vuoteen 2035 mennessä.

12/2021

teksti Sirpa Mustonen

kuvat Lari Järnefelt

Tarkempaa seurantaa vaativille sijoituskohteille luodaan vaikuttamisprosessi hiilitoiminnan alasajon nopeuttamiseksi. Seurannassa olevien yhtiöiden hiilivoimalat pitää olla suljettuna 2030 mennessä. Mikäli tämä tavoite ei toteudu, Varma irtautuu sijoituksesta. ESG-näkökulmat (ESG = environmental, social and governance) voimistuvat sijoitusmarkkinoilla, ja ajan hengen mukaisesti myös Varma analysoi sijoituskohteen riski- ja tuottosuhdetta myös näistä näkökulmista.

Vastuullisuus vahvistuu sijoittamisessa

Vaikka Varma on vain pieni osa koko kansainvälistä sijoitus- ja rahamarkkinaa, sen toimitusjohtajan tehtävästä käsin avautuu hyvä näkymä tarkastella sijoitusmarkkinoiden vastuullisuutta ja toisaalta kovenevien tavoitteiden ja päästövähennysten sekä käytettyjen keinojen vaikutuksia elinkeinoelämään.

”Yritysten kannalta haaste on, että Euroopan unionissa ajetaan samaan aikaan monia eri hankkeita ja säännösmuutoksia. Kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa. Vaikuttaa siltä, että vöitä ja henkseleitä rakennetaan useaan paikkaan. Olisi todennäköisesti ollut hyödyllisempää luottaa enemmän päästökaupan markkinoita ohjaavaan voimaan”, Varman toimitusjohtaja Risto Murto pohtii.

Käytännön työssä Varman salkunhoitajilla on käytössään työkalu, jolla voi esimerkiksi analysoida toimialoille relevantteja ESG-tekijöitä tai sijoituskohteiden hiilijalanjälkeä. Näitä käsitellään tarkemmin yritystapaamisissa. Lisäksi salkunhoitajilla on myös käytössään erilaisia yhtiö- ja toimialakohtaisia ESG-raportteja sekä eri palveluntoimittajien ESG-luokituksia yrityksistä. Osakerahastoihin sijoitettaessa tehdään vastuullisuuskartoitus due diligence -analyysin yhteydessä ja rahaston vastuullisuutta seurataan sen jälkeen säännöllisesti.

Poliittinen sopu kiristyvistä ilmastotavoitteista vaikeutumassa Euroopassa

Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa laajan ilmasto- ja energiaohjelman (Fit-For-55), jonka tavoitteena on vähentää EU:n jäsenvaltioiden yhteenlaskettuja päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Ohjelma sisältää yli kymmenen lainsäädännöllistä ja muuta energiantuotantoon ja -käyttöön sekä ilmastopolitiikkaan liittyvää ehdotusta. Ohjelmassa esitetään myös hiilitulleja, jotka olisivat paitsi ilmastopolitiikan ohjauskeinona uusi instrumentti, myös EU:n kauppa- ja talouspolitiikkaa.

”Hiilitullit tulevat väistämättä keskusteluun, jos ja kun EU:n ja muun maailman ero sääntelyssä kasvaa. Hiilitullien käyttöönottoon liittyy sama haaste kuin tulevissa toimenpiteissä muutenkin – poliittinen vaikeus kasvaa. Odotan, että poliittisesti asiat ovat muuttumassa tulevaisuudessa entistä hankalammiksi. Keskustelu EU:n kestävän rahoituksen taksonomian yksityiskohdista oli hyvä ennakoiva esimerkki tästä”, Murto jatkaa.

Kiistakapulana sijoituskohteiden ympäristöluokittelu

EU:n yritys luoda sijoituskohteiden ympäristöluokittelu on herättänyt useissa jäsenmaissa närää. Myös Suomi vastustaa esitystä lähinnä metsien kohtelua koskevien linjausten vuoksi. Luokittelua eli taksonomiaa ollaan luomassa rahoitusalan tarpeisiin. Tarkoitus on ohjata yksityisiä pääomia ilmaston kannalta kestäviin kohteisiin sopimalla yhteiset kriteerit sille, millainen toiminta on ilmastoystävällistä. Miltä aloite näyttää sijoittajan näkökulmasta?

”Riippuu sijoittajasta. Esimerkiksi osakesijoittajille, jotka ovat usein EU:n ulkopuolelta tulevia, taksonomia tarjoaa tietyn standardisoidun informaatiolisän päätöksentekoon. Esimerkiksi Varmassa se ei poista oman analyysin tarvetta. Toisaalta oletan taksonomian merkityksen olevan selvästi suuremman esimerkiksi puolijulkisille tai julkisille rahoittajille, etenkin EU:n instituutioille”, Murto toteaa.

Murto uskoo, että etenkin yritykset tulkitsevat taksonomiapäätöksiä laajemminkin. Ne antaisivat samalla muutoinkin merkkejä tulevaisuuden politiikan suunnasta. Suomi kuuluu taksonomialuokittelussa Ranskan ja Itä-Euroopan maiden kanssa ydinvoimaa kannattavien maiden leiriin. Murron mielestä tämä blokkijako ei kuitenkaan ole kovin tärkeä rahoitusmarkkinoiden kannalta.

”Isojen uusien ydinvoimahankkeiden markkinaehtoinen rahoitus on joka tapauksessa vaikeaa nykykustannuksilla ja energianhinnoilla. Lyhyellä tähtäimellä investointipäätökset koskevat olemassa olevien ydinvoimaloiden käytön pidentämistä.”

Suomessa puutetta osaamisesta ja verkostoista

Muissa pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa, vihreisiin investointeihin riittää yksityistä rahaa. Siellä uudet hankkeet ovat olleet pääasiassa yksityisiä hankkeita. Suomessa sen sijaan on vähemmän varallisuutta ja yksityisiä riskinkantajia. Siksi vihreitä investointeja pyritään edistämään erilaisilla rahastoilla, kuten ilmastorahasto, ja muun muassa Business Finlandin rahoituksella.

Murron mielestä Suomessa puuttuu osaamista ja verkostoja, joita ei helposti korvata valtion rahalla. Hyvä esimerkki tästä ovat linkit keskieurooppalaiseen autoteollisuuteen, joka on akkuteollisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa juuri nyt. Monet kilpailijamaamme yritykset panostavat kotimaassaan selvästi enemmän tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin. Jo pelkästään prosenttiosuus liikevaihdosta tai -voitosta on suomalaisyrityksillä selvästi pienempi.

Pohjois-Ruotsiin suunnitellaan ja rakennetaan runsaasti tuulivoimaa ja uusiutuvaa sähköä hyödyntävää teollisuutta. Tässä kehityksessä Suomi on selvästi jäänyt jälkijunaan, mikä on tullut monelle suomalaiselle yllätyksenä.

”Pohjois-Ruotsin massiiviset tuulivoimapuistot saivat nyt etumatkan. Suomessakin on ohjautumassa vahvasti pääomia tuulivoimainvestointeihin. Vastaavia Euroopan suurimpia tuulipuistoalueita on kuitenkin nähtävästi eri syistä vaikeampi rakentaa Suomeen. Teollisuudessa ruotsalaisten etuna ovat vahvemmat linkit esimerkiksi autoteollisuuteen ja kyky kerätä yksityistä riskipääomaa”, Murto sanoo.

Risto Murto on toiminut työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtajana vuoden 2014 alusta. Murron puheenvuoro uusiutuvan energian investoinneista sijoittajan näkökulmasta kuullaan Uusiutuvan energian ajankohtaispäivässä tammikuussa 2022.

Lue myös

Ilmasto

Tukien tarjouskilpailuilla potkua tieliikenteen tankkaus- ja latausinvestoinneille

Energiavirasto järjestää dynaamisia eli perättäisiä tarjouskilpailuja, joiden voittajat saavat tukea tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien tankkaus- ja latausinvestoinneille. Suomi tarvitsee investointeja päästäkseen EU:n tavoitteisiin suurteholatureiden määrästä, tehosta ja sijainnista valtateiden varsilla.

09/2022

Ilmasto

Ostan uusiutuvaa sähköä, mutta aina ei tuule eikä aurinko paista - mistä on kyse?

Kuluttaja voi olla varma, että hänen ostamansa määrä vaikkapa tuulivoimalla tuotettua sähköä todella tuotetaan markkinoille. Miten energian alkuperä varmennetaan?

06/2022

Ilmasto

Suomi ylitti kirkkaasti EU:n tavoitteet energiatehokkuudessa

Valtion, elinkeinoelämän ja kuntien energiatehokkuussopimukset ovat olleet keskeisiä Suomen vuodelle 2020 asetettujen energiansäästötavoitteiden saavuttamisessa. Vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön perustuva malli toimii jatkossakin, vaikka haasteet kovenevat.

06/2022