Ilmasto

Päästöt vähentyneet päästökauppalaitoksilla vuonna 2022

Vuonna 2022 Suomen päästökauppalaitosten päästöt olivat 19,0 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, joka oli 1,3 miljoonaa tonnia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laitosten päästöt pienenivät 6,4 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.

06/2023

teksti Tiina Rautalin

Päästökauppalaitosten kokonaispäästöissä on pitkällä aikavälillä ollut laskeva trendi, ja kokonaispäästöjen vähenemiseen on vaikuttanut merkittävästi polttolaitoksilla tapahtunut päästöjen vähentyminen.

Päästöjen osuus toimialoittain vuonna 2022

Vuonna 2022 päästökauppalaitoksia oli Suomessa yhteensä 501 laitosta, ja päästökauppaan kuului mukaan noin 140 toiminnanharjoittajaa. Kaikilla muilla toimialoilla päästöt laskivat vuonna 2022 vuoteen 2021 verrattuna paitsi mineraaliöljyn jalostuksessa (kasvua 7 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna) ja mineraalivillan valmistuksessa (kasvua 10 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna). Eniten päästöt laskivat typpihapon tuotannossa (52 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna) sekä opt-in laitoksilla (34 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna).

Vuonna 2022 polttolaitosten päästöt muodostivat 42 prosenttia kokonaispäästöistä. Raudan ja teräksen tuotanto muodosti 23 prosenttia, mineraaliöljyn jalostus 14 prosenttia sekä massan ja paperin valmistus yhdeksän prosenttia kokonaispäästöistä.

 

Merkittävimpien polttoaineiden käyttö 2022

Vuonna 2022 bioperäisten polttoaineiden käyttö laski 10 prosenttia, maakaasun kulutus laski 54 prosenttia ja turpeen kulutus laski kuusi prosenttia edellisvuoden tasosta. Sen sijaan kivihiilen kulutus kasvoi 23 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

 

 

Bioperäisiä polttoaineita käytetään merkittäviä määriä päästökauppalaitoksilla. Vuonna 2022 suurimmat bioperäisen energian lähteet olivat mustalipeä (50 %), teollisuuden puutähde (22 %) sekä energiapuu (20 %). Puunjalostuksen sivutuotteiden, kierrätyspuun ja jalostettujen puupolttoaineiden osuus bioperäisestä energiasta oli yhteensä noin 7 prosenttia.

 

Lue myös

Ilmasto

Ville Voipio: Sähkövetoisten investointien yhteiskunnallisista vaikutuksista keskusteltava

Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja ja Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Ville Voipio uskoo Suomen talouden vihreään kasvuun. Sähköistymistä ei pidä jarrutella, mutta arvoketjussa on noustava mahdollisimman ylös ja investointien vaikutuksia arvioitava nykyistä laajemmin.

12/2025

Ilmasto

Kotitalouksien kulutusjousto tekee sähköjärjestelmästä vahvemman

Sähkönkulutuksen joustavuus on noussut keskeiseksi keinoksi vastata energiakriisin, tuotannon vaihteluiden ja hintapiikkien aiheuttamiin haasteisiin. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Enni Ruokamo kollegoineen on tutkinut, miten kotitaloudet reagoivat sähkön hintaan ja miten kotitalouksia saataisiin nykyistä enemmän osallistumaan kulutusjoustoon. Hän puhuu aiheesta myös Energiaviraston uusiutuvan energian ajankohtaispäivässä 27. tammikuuta 2026.

12/2025

Ilmasto

Päästöoikeuksien kirjaaminen muuttuu vuonna 2024

Päästöoikeuksia jaetaan maksutta tietyille päästökaupassa mukana oleville toimialoille. Ilmaisjaon piiriin kuuluvia laitoksia on Suomessa yhteensä noin 280. Muualla EU:n jäsenmaissa käytetyt ilmaisjaon mallit eroavat Suomen ilmaisjaon suoraviivaisesta menettelystä. Uudistuva EU-lainsäädäntö muuttaa päästöoikeuksien ilmaisjaon laskentaa ja kirjaamista vuodesta 2024 lähtien.

06/2023