Motiva ja Energiavirasto julkaisivat lokakuussa 2023 Aurinkosähkövoimalat-karttapalvelun, joka listaa käytössä, rakenteilla ja suunnitteilla olevat teollisen kokoluokan aurinkovoimalat.
– Karttapalvelu tarjoaa uudenlaista, tarkempaa tietoa suunnitelluista teollisen mittaluokan voimalahankkeista ja niiden etenemisvaiheesta. Palvelu auttaa myös hahmottamaan, minkä kokoluokan aurinkovoimaloita kehitetään ja mihin päin Suomea, kertoo ylitarkastaja Mervi Suni Energiavirastosta
Teollisen mittaluokan aurinkovoimaksi luokitellaan tuotantokapasiteetiltaan yli yhden megawatin voimalat. Karkeasti yleistettynä, paneeliteholtaan yhden megawatin voimalassa on noin 2 400 aurinkopaneelia, jotka tuottavat sähköä keskimäärin 900–1000 megawattituntia vuodessa.
Sähkömarkkinalaki määrää sähkön tuottajan ilmoittamaan Energiavirastolle yli yhden megawatin voimalaitoksen rakentamissuunnitelmasta ja käyttöönottamisesta. Tiedot kirjataan Energiaviraston ylläpitämään voimalaitosrekisteriin.
Höyhensarjasta raskaaseen sarjaan
Tähän mennessä isot aurinkovoimalat ovat yleistyneet varsin maltillista tahtia. Tämän vuosikymmenen aikana vauhti kiihtyy ja siirrymme lyhyessä ajassa höyhensarjasta raskaaseen sarjaan.
Syksyllä 2023 Suomessa on käytössä kuusitoista teollisen mittaluokan aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on noin 50 megawattia. Se kuusinkertaistuu lähiaikoina yli 300 megawattiin, kun rakenteilla olevat kuusi uutta teollisen mittaluokan aurinkovoimalaa otetaan käyttöön.
Motivan asiantuntija Veli-Matti Virtanen kertoo, että yhtiöiltä ja julkisista tietolähteistä saatujen tietojen mukaan luvitusvaiheeseen on edennyt jopa 64 uutta aurinkovoimalahanketta. Toteutuessaan ne lisäävät teollisen mittaluokan aurinkovoiman tuotantokapasiteettia arviolta jopa 6500 megawattia. Lukuun voi lisätä reilu kolmisenkymmentä esiselvitysvaiheessa olevaa hanketta, jotka toteutuessaan lisäävät tuotantokapasiteettia edelleen 2 700 megawattia.
Kuva 1: Joulukuussa 2023 käytössä olevat yli 1 MW:n aurinkovoimalat
Kuva 2: Joulukuussa 2023 rakenteilla olevat yli 1 MW:n aurinkovoimalat
Kuva 3: Joulukuussa 2023 luvituksessa olevat yli 1 MW:n aurinkovoimalat
Kuva 4: Joulukuussa 2023 esisuunnittelussa olevat yli 1 MW:n aurinkovoimalat
– Voimalaitoskartan julkaisun jälkeen tietoomme on tullut uusia hankkeita, jotka lisätään karttaan päivitysten yhteydessä, kertoo Virtanen.
Kaikki voimalahankkeet eivät Virtasen mukaan välttämättä toteudu sellaisina kuin ne on suunniteltu – osa voi jäädä jopa kokonaan toteutumatta. Luvitukseen voidaan esimerkiksi hakea suurempaa laitosta, jota i päästään toteuttamaan. Toisaalta,on mahdollista, että yhtiöillä suunnitelmissa on sellaisia voimalahankkeita, jotka eivät vielä ole julkisia.
– Kymmenien megawattien voimalaitosten luvitus-, ja rakennusvaiheet voivat nopeimmillaan edetä 2–3 vuodessa. Kun voimalaitoksen koko kasvaa satoihin megawatteihin, prosessi luonnollisesti kestää kauemmin. Eri hankevaiheiden, kuten maanhankinnan ja luvituksen sujuvuus, sekä rakentamiseen käytettävän henkilöstön määrä vaikuttaa huomattavasti hankkeen läpiviennin nopeuteen, Virtanen sanoo.
Entistä isompia aurinkovoimaloita
Tällä hetkellä Suomen isoimmat aurinkovoimalat ovat tuotantoteholtaan reilun 10 megawatin kokoisia. Esimerkiksi helmikuussa 2023 Pohjois-Pohjanmaan Kalajoella kytkettiin sähköverkkoon Juurakon 10 MW:n aurinkovoimala, jossa on 24 000 paneelia.
Isojen aurinkovoimaloiden etu on juuri keskittämisessä. Tuotantomäärän lisääminen on nopeampaa ja edullisempaa kuin saman tuotantokapasiteetin hajauttaminen esimerkiksi rakennettuun ympäristöön, kuten kiinteistöjen katoille. Voimaloiden koossa nähdäänkin valtava kasvuharppaus tulevina vuosina.
Kuva 5: Karttapalvelu näyttää, että joulukuussa 2023 oli rakenteilla yksi yli 100 MW:n voimala (violetilla merkitty). Luvitusvaiheeseen on edennyt 17 voimalaa (keltaisella merkityt) ja esiselvityksiä tehdään kahdeksasta voimalasta (turkoosilla merkityt).
Tulevaisuudessa Suomeen voidaan rakentaa jopa yli 500 megawatin aurinkovoimaloita. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Kauhajoelle on kehitteillä kaksi tämän kokoluokan voimalaa. Sen suuruiset voimalat vaativat runsaasti pinta-alaa. Esimerkiksi Mustaisnevan ja Rojunnevan entiselle turvetuotantoalueelle suunniteltu 600 MW:n voimala levittäytyy 9,5 neliökilometrin alueelle.
– Päästöttömän energiantuotannon lisäämisellä on tärkeä rooli Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Aurinkovoima monipuolistaa uusiutuvilla tuotetun sähkön tuotantopalettia, Suni toteaa.
Aurinkovoimalat vaativat tilaa
Aurinkoenergia on päästötöntä ja uusiutuvaa. Silti sekään ei ole täysin vapaa negatiivisista ympäristövaikutuksista. Paneelien kennoissa on ainakin vielä toistaiseksi käytetty harvinaisia maametalleja, joista tulee tulevaisuudessa pulaa, ellei tilalle kehitetä korvaavia vaihtoehtoja. Myös paneelien valmistaminen aiheuttaa päästöjä.
Aurinkovoimaloiden suorista ympäristövaikutuksista merkittävimmät liittyvät maankäyttöön. Teolliset voimalat levittäytyvät laajoiksi alueiksi ja varsinaisen paneelikentän lisäksi rakennetaan vähintään tuotantolaitoksen tarvitsema tie- ja sähköinfrastruktuuri, muuntoasemat ja mahdollinen maakaapeliverkko.
Tekninen kehitys lisää voimaloiden tuotantotehokkuutta. Uudet aurinkopaneelit tuottavat enemmän sähköä vanhempiin paneeleihin verrattuna, jonka vuoksi pinta-alaa ei jatkossa tarvita yhtä paljon kuin vanhemmilla paneeleilla toteutetuissa voimaloissa. Myös erilaiset ominaisuudet, kuten kaksipuoleiset paneelit tai auringon liikkeiden mukaan kääntyvät telineet, kasvattavat voimaloiden tuotantomääriä kesäaikaan ja ainakin teoriassa pienentävät tarvittavaa maa-alaa.
– Kaksipuoleisia paneeleita käytetään jo, mutta kääntyviä telineitä ei ainakaan toistaiseksi ole hyödynnetty Suomessa teollisen kokoluokan aurinkovoimaloissa, Virtanen kertoo.
Luvituskäytännöt yhtenäiseksi
Suomessa teollisten aurinkovoimaloiden rakennuttamisen lupakäytännöt vaihtelevat sen mukaan miten suuri voimala on kyseessä ja mihin se on suunniteltu rakennettavaksi. Alue ja siihen liittyvät kaavat – kuten maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava – vaikuttavat mitä lupia tarvitaan ja onko aurinkovoimalan rakennuttaminen alueelle ylipäätään mahdollista.
Isot hankkeet voivat edellyttää yleiskaavoitusta ja tai asemakaavoitusta tai muutoksia voimassa oleviin kaavoihin. Suurten aurinkovoimaloiden luvituksessa kaavoittamattomille tai yleiskaavoitetuille alueille voidaan hyödyntää myös suunnittelutarveratkaisua. Se sallii rakentamisen ilman asemakaavoitusta, mikä jouhevoittaa luvitusprosessia.
Ympäristöministeriössä tehdään parhaillaan aurinkovoimaloiden kaavoitukseen ja lupamenettelyyn liittyvää ohjeistusta. Ohjeistus valmistuu kesään 2024 mennessä.
Liittyminen sähköverkkoon tarkkaan säädeltyä
Suuret aurinkovoimalat kytketään lähes poikkeuksetta kantaverkkoon tai keskijänniteverkoon. Mitä isompi aurinkovoimala, sitä enemmän sen vaihtelevalla tuotannolla on vaikutusta sähköverkon rakenteeseen ja tasapainoon. Tästä syystä verkkoon liittäminen täytyy suunnitella tarkkaan, eikä voimaloita voi myöskään sijoittaa minne tahansa. Alueen siirtoyhteyksien kapasiteetin tulee riittää suunnitellulle tuotantomäärälle, sillä siirtoverkkojen kapasiteetti on rajallinen.
Hanketoimijat osoittavatkin Fingridille ja paikallisen jakeluverkon haltijalle tiedustelunsa verkkoon liittämisestä.
Länsirannikolla verkon siirtokapasiteetti alkaa olla jo kantokykynsa rajoissa. Keväällä 2023 Fingrid ilmoitti rajoittavansa uusien, yli 1 MW:n tehoisen suuntaajakytketyn tuotannon liittymissopimusten solmimisen kantaverkkoon tai jakeluverkon voimajohtoihin länsirannikon alueella.
Länsi-Suomeen on rakennettu viime vuosina paljon uutta tuulivoimaa, eikä vapaata siirtokapasiteettia juurikaan ole. Itä-Suomessa sen sijaan on, ja karttapalvelu näyttää, että Itä-Suomeen nousee uusia aurinkovoimaloita ja alue saa osansa uusiutuvan energian buumista.
