Ilmasto

Tuuli kattaa kymmenesosan kotimaan sähköntuotannosta

Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta kasvaa koko ajan. Sekä Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukainen tuulivoiman tuotantotavoite vuodelle 2025 että Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n tuotantotavoite vuodelle 2030 on mahdollista saavuttaa aikataulussa.

12/2019

teksti Heli Hyvärinen

kuvat Ismo Pekkarinen, Lehtikuva

Suomen tuulivoimakapasiteetti lähti kasvuun vuonna 2011, jolloin valtion tukema syöttötariffijärjestelmä otettiin käyttöön. Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n (STY) tietojen mukaan Suomen tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetti on tällä hetkellä 2046 MW. Kokonaiskapasiteetista lähestulkoon kaikki, arviolta 1925 MW, on syöttötariffijärjestelmässä. Viime vuonna tuulivoimalla tuotettiin sähköä lähes 6 terawattituntia, joka oli lähes kymmenen prosenttia kotimaassa tuotetusta sähköstä.

Suomeen asennettu tuulivoimakapasiteetti
Suomen asennettu kumulatiivinen tuulivoimakapasiteetti. (Lähde: Ramboll 2018)

Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (2013) tuulivoiman tuotantotavoitteeksi vuodelle 2025 on asetettu 9 terawattituntia. Lisäksi STY:n tavoitteena on tuottaa tuulivoimalla vuodessa sähköä 30 terawattituntia vuoteen 2030 mennessä. Nämä tavoitteet ovat vireillä olevien tuulivoimahankkeiden myötä saavutettavissa.

Uutta tuulivoimakapasiteettia on paljon suunnitteilla

STY:n tämän vuoden alkupuolella teettämästä tuulivoimahankkeiden kartoituksesta selviää, että Suomeen on suunnitteilla uutta tuulivoimakapasiteettia yhteensä noin 16 500 MW:n edestä.

Suomeen suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet. (Lähde: STY)

Valtaosa suunnitellusta tuulivoimakapasiteetista (noin 13 000 MW) on maalle rakennettavaa tuulivoimakapasiteettia. Tästä suurin osa (noin 7000 MW) on jo lähestulkoon valmiina asennettavaksi. Kyseisillä hankkeilla on kunnan myöntämä rakennuslupa ja kaava (vaihe 5/6) tai kunnan myöntämä kaava (vaihe 4/6). STY:n arvion mukaan kyseisten hankkeiden vuosituotanto on yli 26 terawattituntia. Kansallisesti asetetut tuulivoiman tuotantotavoitteet saavutetaan jo näiden hankkeiden toteutuessa.

Suunnitteilla olevat maatuulihankkeet
Suomeen suunnitteilla olevat maatuulivoimahankkeet ja hankevaiheet. (Lähde: STY)

Useita markkinaehtoisia tuulivoimahankkeita rakenteilla

Suomessa tuulivoimaloiden rakentaminen on tekniikan kehittymisen myötä kannattavaa nyt myös markkinaehtoisesti, eli ilman valtion taloudellista tukea. STY:n hanketietojen mukaan markkinaehtoisesti rakentuvia tuulivoimahankkeita on julkaistu jo parikymmentä ja näiden hankkeiden kapasiteetti on noin 1 300 MW. Rakenteilla olevista tuulivoimaloista loput 7 hanketta hyväksyttiin preemiojärjestelmään viime talvena järjestetyssä uusiutuvan energian teknologianeutraalissa tarjouskilpailussa. Näiden hankkeiden kapasiteetti on noin 590 MVA (arviolta 520 MW).

 

Tuulivoima = tuulen eli ilman virtauksen liike-energian muuntamista tuuliturbiineilla sähköksi*

Tuuliturbiini = kone, jolla tuulen eli ilman virtauksen liike-energiaa muunnetaan turbiinin akselin pyörimisenergiaksi eli mekaaniseksi energiaksi*

Tuulivoimala = voimalaitos, jossa tuulen liike-energiaa muunnetaan voimalan akselin pyörimisenergiaksi eli mekaaniseksi energiaksi*

Tuulivoimala = voimalaitos, jossa tuotetaan tuuliturbiineilla sähköä ilman virtauksen liike-energiasta yhdessä tai useammassa samaan verkonhaltijan mittariin kytketyssä generaattorissa **

Tuulipuisto = alue, jolla on useita toisiinsa liitettyjä tuulivoimaloita, ja jotka kytkeytyvät yhtenä kokonaisuutena sähköverkkoon*

MW = megawatti, pätötehon (P) yksikkö

MVA = megavolttiampeeri, näennäistehon (S) yksikkö

* STY
**Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010)

Lue myös

Ilmasto

Suomen metsäteollisuus pärjää hyvin energiatehokkuudessa muille EU-maille

Suomalaisen sellun- ja paperintuotannon energiatehokkuus on Energiaviraston teettämän tutkimuksen mukaan hyvää eurooppalaista keskitasoa. Energiatehokkuuden vertailussa käytettävien indikaattoreiden valintaan on kiinnitettävä huomiota.

09/2020

Ilmasto

Mitkä tekijät vaikuttavat päästöoikeuden hinnan volatiliteettiin?

Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät tunnetaan melko hyvin, mutta volatiliteettiin eli hintavaihteluiden voimakkuuteen vaikuttavat tekijät ovat vähemmän tunnettuja. Tämä olisi kuitenkin tärkeää, jotta volatiliteettiin liittyvää riskiä voidaan pienentää.

08/2020

Ilmasto

Onko kulutushyödykkeiden päästöjen kompensointi lottoa vai päästöjen vastikkeellista vähentämistä?

Ilmastopolitiikan ohjauskeinoilla pyritään vähentämään erityisesti tuotannon päästöjä. Kulutuksen aiheuttamia päästöjä voidaan vähentää myös kompensoimalla niitä, mutta johtaako kompensointi aidosti päästöjen vähenemiseen ja millainen keino se on? Kysymyksiä pohtivat Energiaviraston Pekka Ripatti ja Roland Magnusson, koska Compensaten ja arpajaishallinnon kiistassa on viitattu myös Energiaviraston kannanottoihin.

03/2020