Vuonna 2024 päästökaupan piiriin kuului Suomessa 513 laitosta. Eniten päästöjä aiheutui rauta- ja terästeollisuudesta sekä polttolaitoksista – molemmat muodostivat noin kolmanneksen kokonaispäästöistä. Öljynjalostus vastasi noin kuudennesta, ja muiden toimialojen yhteenlasketut päästöt olivat noin viidennes.
Päästöt vähenivät eniten polttolaitoksilla
Suurin päästövähennys Suomessa nähtiin polttolaitoksilla, joiden päästöt laskivat noin miljoonalla hiilidioksiditonnilla edellisvuoteen verrattuna. Päästöt sen sijaan kasvoivat eniten suurissa erissä tuotettavien orgaanisen kemian kemikaalien tuotannossa sekä vetykaasun ja synteesikaasun tuotannon toimialalla – molemmissa noin 0,1 miljoonaa hiilidioksiditonnia.
| Toimiala | 2024 (t CO2) |
Muutos 2024–2023 (t CO2) | Muutos 2024–2023 (%) |
| Polttolaitokset | 4145779 | -978752 | -19 |
| Öljyn jalostus | 2067148 | -701422 | -25 |
| Massan ja paperin valmistus | 1072523 | -207474 | -16 |
| Sementtiklinkkeriä tuottavat laitokset | 480653 | -183230 | -28 |
| Kalkin tuotanto tai dolomiitin tai magnesiitin kalsinointi | 252388 | -121009 | -32 |
| Rauta- ja terästehtaat, mukaan lukien jatkuva valu | 4304796 | -103494 | -2 |
| Mineraalivillan valmistus lasista, kivestä tai kuonasta | 18235 | -6851 | -27 |
| Metallimalmien pasutus ja sintraus ja pelletointi | 5610 | -2359 | -30 |
| Typpihapon tuotanto | 49299 | -2022 | -4 |
| Keraamisia tuotteita polttamalla valmistavat laitokset | 13012 | 2051 | 19 |
| Opt-in -laitokset | 30235 | 3335 | 12 |
| Rautametallien valmistus ja jalostus polttoyksiköissä | 69582 | 4758 | 7 |
| Kipsin kuivaus tai kalsinointi tai kipsilevyjen ja muiden kipsituotteiden valmistus | 21490 | 9461 | 79 |
| Muiden kuin rautametallien tuotanto tai jalostus polttoyksiköissä | 85203 | 13589 | 19 |
| Vetykaasun ja synteesikaasun tuotanto | 89562 | 85228 | 1966 |
| Suurissa erissä tuotettavien orgaanisen kemian kemikaalien tuotanto | 561636 | 92945 | 20 |
Kivihiilen ja turpeen polton päästöt vähenivät vuonna 2024
Vuonna 2024 kivihiilen kulutus laski 47 prosenttia ja turpeen kulutus 33 prosenttia verrattuna edellisvuoteen Suomen päästökauppalaitoksilla. Kestävän biomassan käyttö pysyi ennallaan, kun taas maakaasun kulutus kasvoi kuusi prosenttia.
Päästöjen kehitykseen toimialalla vaikuttavat polttoainekäytön lisäksi myös esimerkiksi laitosten käyttöaste ja lukumäärä sekä tuotantoprosessien kehitys. Uuden päästökauppalain myötä seitsemän uutta laitosta tuli vetykaasun ja synteesikaasun tuotannon piiriin vuonna 2024, mikä näkyi kyseisen toimialan päästöjen kasvuna.
Jätteenpolttolaitokset raportoivat ensimmäistä kertaa päästöjään
Uuden päästökauppalain seurauksena jätteenpolttolaitosten tuli vuoden 2024 alusta tarkkailla ja raportoida päästöjään. Suomessa on yhdeksän jätteenpolttolaitosta, joiden yhteenlasketut päästöt olivat noin miljoona hiilidioksiditonnia vuonna 2024.
Toistaiseksi jätteenpolttolaitoksia ei velvoiteta palauttamaan päästöoikeuksia unionin rekisteriin kuten muita päästökauppalaitoksia. Tämän vuoksi niiden päästöt esitetään Energiaviraston tilastoissa erillään muista toimialoista. Euroopan komissio arvioi 31.7.2026 mennessä jätteenpolttolaitosten täysimääräisestä sisällyttämisestä päästökauppaan vuodesta 2028 alkaen.
Lisätietoa
Energiaviraston päästökaupan tilastot
