Vuoden 2026 alussa käynnistyvä neljäs energiatehokkuussopimusten kausi ohjaa teollisuutta, energia- ja palvelualaa, kiinteistöalaa sekä julkista alaa energian tehokkaampaan käyttöön seuraavan 10 vuoden ajan. Valmistelut ensi vuoden alussa alkavalle uudelle energiatehokkuussopimuskaudelle 2026–2035 ovat monissa yrityksissä jo hyvässä vauhdissa.
Ensimmäisten joukossa uuteen sopimukseen on liittynyt kiinteistösijoitusyhtiö Sponda, joka on ollut mukana jo kahdella edellisellä sopimuskaudella.
– Uusi sopimuskausi luo vahvan pohjan energiatehokkuustyön jatkuvuudelle ja kehittämiselle. Jatkamme mielellämme tätä yhteistyötä, Spondan vastuullisuusjohtaja Pirkko Airaksinen sanoo.
Sponda on omassa energiatehokkuusohjelmassa sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuosien 2016–2018 lähtötasoon verrattuna. Airaksisen mukaan energiatehokkuussopimus tukee tämän tavoitteen saavuttamista.
Hänen mukaansa vapaaehtoisuuteen perustuva energiatehokkuussopimus kannustaa konkreettisiin toimiin energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestelmä tarjoaa rakenteen ja seurantamallin, jonka avulla Sponda pystyy parantamaan järjestelmällisesti kiinteistöjensä energiatehokkuutta sekä tukea kansallisia ja EU-tason ilmastotavoitteita.
– Mielestämme on hienoa, että Suomessa organisoidutaan näin isolla joukolla energiatehokkuuden äärelle, Airaksinen korostaa.
Metsäteollisuus kattavasti mukana
Sopimuksessa on mukana laaja joukko eri teollisuus- ja palvelualoja. Sopimusalat edustavat keskisuuria ja suuria energiankäyttäjiä Suomessa.
Myös metsäteollisuuden yritykset ovat valmiita uudelle sopimuskaudelle, kertoo Metsäteollisuus ry:n energia- ja päästökauppa-asiantuntija Heikki Vierimaa.
– Uupumisen merkkejä ei ole näkyvissä, vaikka tavoitteet energiatehokkuuden parantamisessa nousevat ja niihin pääsy on entistä haasteellisempaa. Kokemukset aiemmista sopimuskausista antavat kuitenkin vahvaa uskoa, että kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan.
Suuret metsäyhtiöt kuuluvat energiatehokkuussopimuksissa energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan. Puutuoteteollisuudella on oma toimenpideohjelmansa, johon kuuluu esimerkiksi sahoja ja muita puusta tuotteita työstäviä yrityksiä.
– Alan yritykset ovat erittäin kattavasti mukana sopimuksissa. Nyt päättyvällä sopimuskaudella on ollut mukana 32 metsäteollisuuden yritystä kaikkiaan 123 eri toimipaikalla, Vierimaa laskee.
Vapaaehtoinen järjestelmä tuottaa tulosta
Energiaviraston erityisasiantuntija Tiina Sekki sanoo, että vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat Suomelle keskeinen keino täyttää EU:n uuden energiatehokkuusdirektiivin velvoitteet.
– Meillä on vapaaehtoisuuteen perustuvasta järjestelmästä myönteisiä kokemuksia lähes 30 vuoden ajalta. Valmiin järjestelmän avulla voimme tulevinakin vuosina laittaa toimeen direktiivin edellyttämiä asioita, Sekki toteaa.
EU:n jäsenmailla on sitovat energiansäästövelvoitteet, joita varten eri maissa on yleensä säädetty lakeja ja velvoitejärjestelmiä energian käytön tehostamiseksi. Suomen vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä on tässä poikkeus.
– Energiatehokkuussopimus on liittyjille joustava ja kustannustehokas. Yritys tai julkinen toimija voi valita itse keinot ja ajoittaa tarvittavat investoinnit tavoitteiden saavuttamiseksi, Sekki sanoo.
Vuoden 2025 lopussa päättyvällä sopimuskaudella yritykset ja kunta-alan toimijat ovat tehneet aktiivisesti toimia energiankäytön tehostamisen eteen. Uutta vuotuista energiansäästöä on 2017–2024 raportoitu joka vuosi keskimäärin lähes kaksi terawattituntia.
– Energiatehokkuuden parantamisesta on tullut keskeinen osa yritysten vastuullisuustyötä. Sillä voidaan myös säästää kustannuksia, Tiina Sekki huomauttaa.
Tavoitteena laaja kattavuus
Uuden energiatehokkuussopimuskauden tavoitteena on kattaa 80 prosenttia elinkeinoelämän yritysten energiankäytöstä. Energiavaltaisessa teollisuudessa kattavuus olisi täydet 100 prosenttia.
Kiinteistöalalla kohderyhmänä olevien toimitilojen ja vuokra-asuntoyhteisöjen pinta-alasta halutaan sopimukseen mukaan vähintään 80 prosenttia.
Tavoitteena on saada suurin osa julkisen alan toimijoiden omasta ja niiden hallinnassa olevasta energiankäytöstä sopimustoiminnan piiriin. Kuntien kattavuustavoite on asukasluvulla mitattuna vähintään 75 prosenttia. Mukaan toivotaan myös kaikki hyvinvointialueet ja merkittävä osa valtion energiankäytöstä esimerkiksi kiinteistökannasta ja ulkovalaistuksesta.
– Yksityisellä sektorilla kattavuustavoitteet ovat samalla tasolla kuin edellisessä sopimuksessa. Julkisella puolella uutta ovat uudet sopimusosapuolet, kun hyvinvointialueet tulevat mukaan. Niille asetetaan omat tavoitteensa, Sekki sanoo.
Laaja kattavuus ja tuloksellinen toiminta on edellytyksenä, että voimme toimeenpanna EU:n uudistettua energiatehokkuusdirektiiviä sopimusten avulla. Tämän vuoksi on tärkeää, että heti alusta lähtien mukana on iso joukko energiankäyttäjiä. Siitä syystä yrityksiä ja kuntia kannustetaan liittymään mukaan jo alkumetreillä.
Vaatimustaso kasvaa
Uusi energiatehokkuusdirektiivi tiukentaa tavoitteita. Alkavalla sopimuskaudella liittyjä asettaa pääsääntöisesti vähintään 10 prosentin ohjeellisen energiansäästötavoitteen kaudelle 2026–2035 ja 6 prosentin välitavoitteen vuodelle 2030.
Ennen vuotta 2026 toteutettuja toimenpiteitä ja niiden säästövaikutuksia on tietyin edellytyksin mahdollista ottaa huomioon uudella sopimuskaudella. Tämä koskee keskisuuren teollisuuden ja palvelualan eri toimenpideohjelmia, kiinteistöalan toimenpideohjelmia ja julkisen alan sopimukseen liittyjiä.
Energiatehokkuudesta myös kustannussäästöjä
Heikki Vierimaa huomauttaa, että moniin eurooppalaisiin kilpailijoihin verrattuna metsäteollisuuden tuotantolaitokset Suomessa ovat hyvin energiatehokkaita.
– Matalalla roikkuvat hedelmät energiansäästössä on jo pitkälti poimittu. Uusien keinojen löytäminen on haasteellisempaa, mikä on yrityksille myös kustannuskysymys.
Vierimaan mukaan energiatehokkuuden parantamisessa vaihdetaan hyviä käytäntöjä myös tehtaiden välillä. Jokaisessa tuotantoyksikössä haetaan kuitenkin omat keinonsa, jotka sopivat tehtaan investointisykleihin.
Metsäteollisuudessa energiatehokkuustoimien kärjessä on tehtaiden tuotantoprosessin tehostaminen esimerkiksi automaatiota kehittämällä. Myös tehtaiden voimalaitoksissa on tehty paljon energiantuotantoa tehostavia investointeja.
– Tehtailla energiatehokkuutta parantavat investoinnit ovat pitkäikäisiä. Niillä on mahdollista päästä merkittäviin kustannussäästöihin. Tehokas energiankäyttö vähentää myös hiilidioksidipäästöjä.
Energiansäästö oleellinen osa vastuullisuustyötä
Sponda kuuluu toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan. Airaksinen kertoo, että sopimuskauden 2017–2025 tavoitteet saavutettiin selvästi etuajassa.
– Olemme vähentäneet omassa energiatehokkuusohjelmassa energiankulutusta yli 17 prosenttia vuosien 2016–2018 keskiarvosta. Tavoitteemme on 20 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä.
– Energiatehokkuus ei ole kuitenkaan vain tekninen tavoite, vaan osa kokonaisvaltaista vastuullisuutta. Se tukee kiinteistöjen käyttäjien hyvinvointia, vähentää ympäristökuormitusta ja kasvattaa kiinteistöjen arvoa.
Pirkko Airaksisen mukaan energiatehokkuuden parantaminen otetaan huomioon kaikissa yhtiön peruskorjaus- ja uudishankkeissa sekä pienemmissä muutostöissä.
Kiinteistöissä lisätään myös oman uusiutuvan energian tuotantoa muun muassa aurinkopaneeleilla ja lämpöpumpuilla. Energiaa voidaan säästää myös uudella ja entistä energiatehokkaammalla talotekniikalla, valaistuksella ja rakenteilla.
Spondan kaikissa kiinteistöissä tehdään vuosittain energiakierros, joilla varmistetaan esimerkiksi talotekniikan energiatehokas toiminta.
– Energiankulutuksen seurannassa ja kiinteistöjen toiminnan ohjaamisessa hyödynnämme älykkäitä ratkaisuja ja teknologiaa. Tässä otetaan huomioon myös energian kulutusjoustoon liittyvät tarpeet ja mahdollisuudet, Airaksinen sanoo.
Spondalla energiatehokkuustyö on integroitu osaksi vastuullisen toiminnan tueksi laadittua ESG-suunnitteluohjeita ja kiinteistökehityksen prosesseja. Työ kattaa energiatehokkaan toiminnan varmistamisen kiinteistöjen ylläpidossa ja energiatehokkuutta kehittävät investoinnit.
Airaksisen mukaan energiatehokkuustyötä ohjaavat yhtiössä selkeät suunnitteluohjeet ja kulutusseurantaan liittyvät käytännöt. Työtä tehdään yhdessä Colliersin energiatiimin kanssa.
– Spondan johdon tuki on vahvaa. Energiatehokkuus on osa strategista vastuullisuustyötämme, mikä näkyy johdon sitoutumisessa tavoitteisiin ja resurssien osoittamisessa niiden saavuttamiseksi.
Energiatehokkuuden maajoukkue kootaan nyt
Uusi sopimuskausi 2026–2035 kokoaa yhteen yritykset ja julkiset toimijat maajoukkueeksi, joiden toimet tähtäävät parempaan energiatehokkuuteen ja vievät Suomea kohti hiilineutraaliutta.
Kauden tärkein sopimus – miksi se kannattaa solmia?
- Energiatehokkuus on järkiratkaisu, jonka avulla leikkaat energiakuluja ja lisäät kannattavuutta.
- Ilmastoteko, joka leikkaa päästöjä ja vauhdittaa hiilineutraaliutta.
- Liittyjälle on tarjolla monenlaista tukea ja helpotuksia velvoitteisiin.
- Yhteisponnistus, jolla yllämme EU:n energiatehokkuusvelvoitteisiin.
- Joustava ja kannattava tapa tehostaa energiankäyttöä pitkällä aikavälillä.
