Ilmasto

Kotitalouksien kulutusjousto tekee sähköjärjestelmästä vahvemman

Sähkönkulutuksen joustavuus on noussut keskeiseksi keinoksi vastata energiakriisin, tuotannon vaihteluiden ja hintapiikkien aiheuttamiin haasteisiin. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Enni Ruokamo kollegoineen on tutkinut, miten kotitaloudet reagoivat sähkön hintaan ja miten kotitalouksia saataisiin nykyistä enemmän osallistumaan kulutusjoustoon. Hän puhuu aiheesta myös Energiaviraston uusiutuvan energian ajankohtaispäivässä 27. tammikuuta 2026.

12/2025

teksti Leila Timonen

kuvat Unsplash / Syke

Kulutusjousto tasapainottaa sähköjärjestelmää: kuluttajat vähentävät käyttöä kalliimpina tunteina ja lisäävät kulutusta silloin, kun sähkö on edullisempaa. Talvikauden 2023–24 äärihintapäivät osoittivat, että kotitalouksien reagointi voi olla yllättävän voimakasta.

Ennustettavuus lisää kulutusjouston merkitystä

Yhtä tärkeää kuin jouston määrä on sen ennustettavuus. Kotitalouksien kulutusjoustosta tehty tutkimus osoittaa, että suuri osa ajoittamisesta tehdään omatoimisesti. Ihmiset vähentävät lämmitystä, sammuttavat laitteita ja siirtävät muuta sähkönkäyttöä manuaalisesti.

”Tätä joustoa voi olla vaikea ennakoida sähköjärjestelmässä. Jousto on arvokkaampaa, jos sen määrä ja ajoitus ovat ennustettavissa. Kun jousto on näkyvää ja suunnitelmallista, järjestelmä toimii tehokkaammin, verkkoinvestointeja voidaan mitoittaa tarkemmin ja tällä olisi vaikutusta myös sähkön hinnan määräytymiseen”, Enni Ruokamo sanoo.

Energiapalveluyhtiö Väreen kanssa talvella 2023–24 tehdyn tutkimuksen tulokset äärihintapäiviltä tukevat näkemystä: pörssisähköasiakkaat vähensivät kulutustaan hintojen kivutessa jopa 2 euroon kilowattitunnilta lähes 30 prosenttia ja lisäsivät sitä hintojen painuessa selvästi negatiivisiksi melkein 40 prosenttia, vaikka suurin osa ajoittamisesta tehtiin todennäköisesti manuaalisesti.

”Automaatio on kotitalouksissa vielä harvinaista. Tutkimuksen loppukyselyn mukaan valtaosa oli täysin ilman mitään automaatikka.”

Miksi kaikki eivät ajoita kulutustaan – ja mitä pitäisi tehdä?

Kaikki kuluttajat eivät reagoi sähkön hintaan samalla tavalla. Taustalla on Ruokamon mukaan monia syitä: kiinnostus ja tietotarpeet vaihtelevat, osa kokee ajoittamisen monimutkaiseksi, ja automaattisia ohjausratkaisuja on käytössä vain pienellä osalla kotitalouksista. Kuluttajien on myös vaikea arvioida, millaista taloudellista hyötyä joustosta saa.

Jotta kulutusjousto yleistyisi, tarvitaan ennen kaikkea helppoja ja luotettavia palveluja, joiden käyttöönoton ja käytön kustannukset ovat maltilliset ja järkevässä suhteessa saavutettavaan hyötyyn.

”Kuluttajat tarvitsevat ratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman vaivattomia: automaatiota, valmiita ohjauspalveluja ja selkeän käsityksen siitä, mitä hyötyä ajoittamisesta on”, Ruokamo sanoo. Hän nostaa esiin sähkönmyyntiyhtiöiden tärkeän roolin, sillä asiakassuhde ja luottamus ovat jo valmiina.

Ruokamon mukaan olemme vasta joustavan sähkönkäytön kehityksen alkuvaiheessa. Automaation lisääntyessä kulutusjousto muuttuu näkyvämmäksi ja sähköjärjestelmän kannalta arvokkaammaksi. Hän avaa näitä teemoja tarkemmin omassa puheenvuorossaan Energiaviraston Uusiutuvan energian päivässä.

Enni Ruokamo

Lue myös

Ilmasto

Ville Voipio: Sähkövetoisten investointien yhteiskunnallisista vaikutuksista keskusteltava

Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja ja Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Ville Voipio uskoo Suomen talouden vihreään kasvuun. Sähköistymistä ei pidä jarrutella, mutta arvoketjussa on noustava mahdollisimman ylös ja investointien vaikutuksia arvioitava nykyistä laajemmin.

12/2025

Ilmasto

Päästöt vähentyneet päästökauppalaitoksilla vuonna 2022

Vuonna 2022 Suomen päästökauppalaitosten päästöt olivat 19,0 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, joka oli 1,3 miljoonaa tonnia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laitosten päästöt pienenivät 6,4 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.

06/2023

Ilmasto

Veli-Pekka Tynkkynen: Energia on Venäjälle väline

Professori Veli-Pekka Tynkkynen on tutkinut Venäjän energia- ja luonnonvarapolitiikkaa yli 25 vuoden ajan. Tynkkysen mukaan energian rooli Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ymmärretty Suomessa pitkään liian kapeasti. Hän kuvaa venäläisen fossiilienergian halpuutta osana laajempaa strategiaa, jonka vaikutukset realisoituivat viimeistään vuonna 2022.

12/2025