Tuotteiden alkuperän varmistamiseen voidaan käyttää kahdentyyppisiä sertifikaatteja. Tyypillisesti sertifioitavan tuotteen ominaisuus liittyy tuotteen fyysisen laatuun, jolloin on luonnollista, että sertifikaatti seuraa tuotetta. Tästä esimerkkinä on vihanneksiin kiinnitettävä tarra, joka osoittaa, että kyseessä on luomutuote. Sertifikaatin ei kuitenkaan tarvitse olla sidottu tuotteen fyysisiin ominaisuuksiin.
Eri tuotantomuodoilla tuotettu sähkö sekoittuu jakeluverkossa ja kuluttajan ostama sähkö on aina fyysiseltä laadultaan samanlaista. Siksi fyysisestä markkinasta erillään oleva sertifikaatti eli alkuperätakuu onkin ainoa tapa varmistaa sähkön alkuperä. Alkuperätakuilla käydään kauppaa sähkötuotteiden fyysisestä markkinasta erillään.
Alkuperätakuujärjestelmä on EU:n laajuinen, joten niitä voidaan lähtökohtaisesti siirtää myös EU- tai ETA-maiden välillä. Suomessa alkuperätakuita myönnetään tällä hetkellä vain vihreälle sähkölle. Alkuperätakuita myönnetään ja käytetään alkuperätakuurekisterissä, jota yllä pitää Fingridin omistama Finextra Oy.
Energiavirasto valvoo kaikkia alkuperätakuumarkkinoiden osapuolia: vihreän sähkön tuottajia, myyjiä, kuluttajia ja rekisterinpitäjää Fingridiä. Valvonnalla varmistetaan, että tuottajat saavat alkuperätakuita täsmälleen tuottamansa sähkön määrän, ja että myyjät eivät voi markkinoida myymäänsä sähköä vihreänä ilman sen osoittamista alkuperätakuilla. Viime kädessä on kaikkien osapuolien etu, että kuluttajien luottamus alkuperätakuumarkkinoihin on korkea.
Alkuperätakuut kiinnostavat Suomessa
Suomessa alkuperätakuiden myöntäminen on lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2017 jo 86 prosentille uusiutuvan sähkön tuotannosta myönnettiin alkuperätakuut. Sähköntuottajalle kuuluminen alkuperätakuujärjestelmään on vapaaehtoista, joten aivan kaikki tuottajat eivät vieläkään ole hakeneet alkuperätakuita tuotannolleen. Alkuperätakuiden nousevat hinnat voivat luoda kuitenkin kannustimen järjestelmään liittymiseen myös siihen toistaiseksi kuulumattomille sähköntuottajille.
Suomen viime vuoden 85 terawattitunnin sähkönkulutuksesta noin neljännes katettiin alkuperätakuilla (kuva 1). Viime vuosina Suomi on ollut alkuperätakuiden nettoviejä, eli Suomessa on myönnetty takuita hieman enemmän kuin niitä on käytetty.
Eurooppalainen markkina kasvanut tasaisesti
Kansainvälisessä sähkön sertifikaattien kaupassa käytetään erilaisia standardeja, joista EU:n alueella suosituimmaksi on muodostunut ns. EECS -standardi. Esimerkiksi Suomessa myönnetään vain EECS:n mukaisia alkuperätakuita. Yhteistä standardia käyttämällä voidaan varmistaa, että myös ulkomailta tuodut takuut ovat luotettavia. Kuvasta 2 voidaan nähdä, että EECS -standardin mukaiset alkuperätakuumarkkinat ovat kasvaneet nopeasti jo useamman vuoden. Alkuperätakuita käytettiin vuonna 2017 jo noin 500 terawattituntia, joka vastaa melkein kuusinkertaisesti Suomen vuotuista sähkönkulutusta.
Lähde: AIB
Alkuperätakuiden hinnat ovat moninkertaistuneet
Alkuperätakuilla ei ole vain yhtä pörssissä noteerattua hintaa, vaan kauppa perustuu pääosin markkinatoimijoiden välisiin sopimuksiin. Tuotantomuodosta ja maasta riippuen alkuperätakuun hinta voi vaihdella merkittävästikin. Yhtenä halvimpana tuotteena pidetään Pohjoismaista vesivoimaa, kun taas kalliimpia tuotteita ovat aurinko- ja tuulivoima.
Lyhyessä ajassa alkuperätakuiden hinnat Euroopan markkinoilla ovat kasvaneet huomattavasti. Keskimääräiset hinnat ovat nousseet viime vuoden alusta noin 0,2 eurosta 2 euroon megawattituntia kohden. Kaikkiaan alkuperätakuumarkkinan arvo on tällä hetkellä Euroopassa lähes miljardi euroa. Merkille pantavaa myös on, että eri maiden ja tuotantomuotojen hinnat ovat eriytyneet entisestään. Hintojen nousu on aiheuttanut markkinalla monenlaista liikehdintää. Tulevaisuudessa alkuperätakuita käyttävät yritykset ja kuluttajat joutuvat harkitsemaan yhä tarkemmin, kuinka paljon hyötyä vihreän sähkön käyttämisestä heille on.
Kuluttajat muutoksen keskiössä
Alkuperätakuiden hintojen nousu johtuu niiden kysynnän suhteellisesta kasvusta tarjontaan nähden. Ympäristötietoisuus kuluttajien keskuudessa on kasvanut ja myös useat yritykset ovat sitoutuneet käyttämään vihreää sähköä. Alkuperätakuiden hinta määräytyy lyhyellä aikavälillä kysynnän perusteella, koska niiden tarjonta on melko joustamatonta.
Hintojen nousu tarkoittaa myös, että alkuperätakuista on syntymässä uusiutuvan sähkön tuottajille yhä merkittävämpi tulonlähde. Pidemmällä aikavälillä alkuperätakuista saatavat tulot tulevat vaikuttamaan myös uusiutuvan energian investointipäätöksiin. Näyttäisi siltä, että kuluttajien käyttäytyminen on alkamassa ohjata myös suoraan tuottajia, mikä on osaltaan alkuperätakuujärjestelmän tarkoituskin.
