Johtaja Matti Rautkiven mukaan jo lähivuosina tämän päivän teknologialla olisi mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti 80 prosenttisesti uusiutuviin pohjautuva järjestelmä.
”Viimeiset 20 prosenttia tavoitteesta toteutunee, kun vedyn tuotanto ja synteettiset polttoaineet kehittyvät. Se tulee kilpailukykyiseksi 2030‒2040”, Rautkivi arvioi.
Ylijäämäsähköstä polttoainetta
Wärtsilä on muun muassa Kaliforniassa, Teksasissa, Australiassa, Etelä-Afrikassa ja Filippiineillä vetänyt jo lukuisia hankkeita, joissa hiilivoimaloita on suljettu ja niitä on korvattu tuuli- ja aurinkovoimalla sekä joustavilla teknologiaratkaisuilla. Muutos tapahtuu parhaillaan ympäri maailmaa.
Rautkiven mukaan lähitulevaisuuden sähköntuotanto pohjautuu voimakkaasti aurinko- ja tuulienergiaan. Sähkön varastointi on silloin keskeinen kysymys, johon vastauksena voi olla vetyjärjestelmä. Vedystä valmistettavia uusia synteettisiä polttoaineita voidaan käyttää nykyisissä voimalaitoksissa, jolloin koko infraa ei tarvitse rakentaa uudestaan.
”Tuulettomina ja vähäpaisteisina aikoina sähköä tuotetaan edelleen polttamalla. Kysymys on siitä, mitkä ne käytettävät polttoaineet ovat? Miten uudistuva sähköjärjestelmä integroituu tulevaisuudessa polttoainejärjestelmän kanssa? Silloin kun on ylenmäärin sähköä tarjolla, se voidaan tiivistää vedyksi. Ilmasta hiilidioksidia ottamalla pystytään valmistamaan synteettisiä polttoaineita, joita taas pystytään hyödyntämään nykyisissä laitoksissa”, Rautkivi visioi.
Suomen olosuhteissa tuulivoiman merkitys tulevaisuudessa kasvaa. Rautkiven mukaan tuulivoimalaitokset kannattaa sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joissa tuulivoimaa on edullisinta tuottaa, kun otetaan huomioon verkon kustannukset, siirtokustannukset ja ennen kaikkea tuuliolosuhteet.
”Asiaa pitää katsoa kokonaisuuden kannalta, mutta uskon tuulivoiman valtaavan esimerkiksi rannikkoalueet ja merellekin sitä rakennetaan. Myös Lapissa on tilaa ja hyvät tuuliolosuhteet sekä vähän ihmisiä.”
Investointeja sähkönsiirtoon tarvitaan
Jotta Suomen energiajärjestelmä integroidaan osaksi Keski-Eurooppaa, tarvitaan uusia investointeja sähkönsiirtoon.
”Uusien linjojen rakentamisen kustannukset ovat kokonaiskustannuksista vain vähäinen osa. Tuulivoima on todella halpaa. Suomessa meillä on hyvä infra ja hyvät edellytykset hyödyntää tuulivoimaa. Tuulivoimalla tuotettu halpa sähkö edesauttaa koko Suomen teollisuutta ja elinvoimaisuutta. Kaiken lisäksi tuulivoimalla tuotettu sähkö on puhdasta”, Rautkivi sanoo.
Hänen mielestään verkkoinvestoinnit kannattaa tehdä siten, että Suomessa pystytään hyödyntämään tuulivoimaa maksimaalisesti. Puhdas ylijäämäsähkö voisi käydä kaupaksi vaikka saksalaisille.
Energia-alan sektorit integroituvat
Trendikäs sektorikytkentätermi viittaa perinteisesti erillisten sähköntuotannon, lämmityksen, kaasualan ja liikenteen integroitumiseen. Wärtsilän visioima malli perustuu juuri tähän yhdentymiseen. Wärtsilä on muun muassa ehdottanut Helsingin kaukolämmön sähköistämistä.
”Tällä hetkellä sähkö nähdään lämmityksessä ikään kuin pahana, mutta kun sitä tulevaisuudessa on halvan tuulivoiman myötä runsaasti saatavilla, niin korvaisimme kivihiiltä nimenomaan isoilla kaukolämpöverkkoon kytketyillä lämpöpumpuilla”, Rautkivi toteaa. Lämpöä voitaisiin saada kaukolämpöverkkoon vaikkapa Porvoon Kilpilahden jalostamon hukkalämmöstä.
”Helsinki ei ole aikaisemmin halunnut tätä vaihtoehtoa, koska se vaikuttaa Helsingin omaan tuotantoon. Tilanne on nyt kuitenkin muuttunut ja kokonaisuutta pitää katsoa oman boksin ulkopuolelta. Myös datakeskukset toisivat Helsingille ja sen kaukolämpöverkolle mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
Wärtsilän ehdotuksessa yhdistetään hukkalämpöä tuottavat voimalaitokset tai datakeskukset suuriin kaukolämpöverkkoon kytkettyihin lämpöpumppuihin. Hukkalämpö pystyttäisiin hyödyntämään erittäin tehokkaasti Helsingin kaukolämpöverkossa. Myös geolämpö voisi olla osa kokonaisenergiajärjestelmää. Hukkalämpöratkaisu toimii erittäin hyvin esimerkiksi Saksassa ja Suomessa Mäntsälässä, jossa Yandexin datekeskuksen hukkalämpö hyödynnetään Mäntsälän kaukolämpöverkossa.
”Kilpailukykyinen teknologia on jo olemassa, pitää vain ruveta toimimaan. Päätöksentekoa siirretään nyt turhaan monenlaisilla tekosyillä”, Rautkivi väittää.
Ensin pitäisi määritellä polku sataprosenttisesti uusiutuviin perustuvaan energiajärjestelmään. Se edellyttää energiapolitiikan suuria linjauksia ja päätöksiä.
Julkista tukea liikenteen uudistamiseen
Poliittista ohjausta uusiutuvien tukemiseksi tarvitaan yhä vähemmän, koska uusiutuvan energian tuottaminen on edullista.
”Silloin kun joku teknologia on halpaa, kuten tuulivoima nyt, niin raha ratkaisee. Uudet toimintamallit ja bisnesratkaisut puskevat läpi. Poliittista ohjausta tarvitaan vain sen verran, että mahdollistetaan tilanne. Poistetaan esteet ja esimerkiksi Suomen tapauksessa annetaan tuulivoimalle mahdollisuus”, Rautkivi sanoo.
Hän kiittää hallituksen jo tekemiä toimia, joiden ansiosta sähkövero suunnitellaan pienennettäväksi, jos lämpöpumppuja käytetään kaukolämpöverkossa. Sähköakkujakaan ei saisi hänen mielestään verottaa, jos niitä käytetään sähkön varastointiin.
”Historiallisia jäänteitä pitää pystyä poistamaan. Verotuksessa pitäisi siirtyä verottamaan päästöjä eikä sähköä itsessään. Vielä kaksi vuotta sitten synteettisistä polttoaineista ei puhunut juuri kukaan, mutta nyt se on esillä kaikkialla. Suomen pitäisi ottaa tässä johtajuus. Miten synteettiset polttoaineet voisivat olla osana liikenneratkaisua? Se voisi olla ensimmäisiä hankkeita, joilla tämä saadaan liikkeelle. Siinä on paljon mahdollisuuksia, ja siihen ehkä voitaisiin sitä julkista tukea laittaa”, hän ehdottaa.
Globaali ilmastokeskustelu määrittää kurssin
Yhdysvalloissa työskentelystään Rautkivi toisi oppina Suomeen sen, että mahdollisuuksiin pitää tarttua ja niitä pitää viedä avarakatseisesti eteenpäin. Energiasysteemi on Suomessa ollut aikaisemmin melko suljettu ja suojattu.
”Nyt toimintaa ohjaa globaali ilmastokeskustelu. Emme voi enää polttaa hiiltä tai turvetta hamaan loppuun saakka, on katsottava kokonaisuutta laajemmasta perspektiivistä. Suljettu kupla murenee voimalla ja uusiin mahdollisuuksiin pitää tarttua, muuten voi käydä niin, että tulee joku uusi toimija, joka ostaa kilpailukyvyn menettäneet kotimaiset energiayhtiöt halvalla pois”.
Wärtsilä julkaisi noin vuosi sitten Puhallus-kirjan, joka on kirjoitettu erityisesti suomalaisille energiayhtiöille. Kirja käsittelee energiajärjestelmän murrosta ja on synnyttänyt vilkasta keskustelua.
Reilua Energiaa julkaisee Uusiutuvan energian ajankohtaispäivän 2020 pääpuhujien mietteitä valottavan artikkelisarjan. Tässä artikkelissa vuorossa on teknologiakonserni Wärtsilän johtaja Matti Rautkivi.
