Ilmasto

Lataus- ja kaasutankkausverkoston laajentamiseen tukea

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut vaihtoehtoisten käyttövoimien eli sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön jakeluverkoston tukiohjelmaa, jonka toimeenpanosta vastaa Energiavirasto.

05/2018

teksti Roland Magnusson

kuvat Adobe Stock

Tukiohjelman mukainen tuki kohdistetaan sähköisen liikenteen lataus- ja kaasutankkausverkon investointeihin. Nykyinen maantieliikenne perustuu käyttövoiman osalta hyvin suurelta osin bensiiniin ja dieselöljyyn. Niiden jakeluverkostot ovat tiheät ja kattavat koko maan. Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkostot ovat sitä vastoin vielä harvat ja keskittyneet tietyille alueille.

Sähköautojen julkisia latauspaikkoja on tällä hetkellä noin 700 ja niissä on yhteensä noin 1400 latauspistettä. Latauspisteistä noin kolmannes sijaitsee Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on kaikissa yli 80 latauspistettä. Sen sijaan Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa on alle 10 julkista latauspistettä. Kaasutankkausasemia on tällä hetkellä yhteensä noin 40, joista valtaosa sijaitsee Etelä-Suomessa kaasunjakeluverkon piirissä.

Tukiohjelman kohde

Lataus- ja kaasutankkausverkon laajentamiseen liittyvät investoinnit on valittu tukiohjelman kohteeksi syystä, että kattavaa jakeluverkostoa pidetään yleisesti ottaen edellytyksenä sähkökäyttöisten ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen yleistymiselle. Tukiohjelmalla edistetään vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen energia- ja ilmastoenergian toimeenpanoa erityisesti autokantaan liittyvien tavoitteiden osalta, jotka ovat autokannan entistä nopeampi uusiutuminen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien osuuden kasvu.

Tukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Asunto-osakeyhtiöt tai asuinkiinteistöille, tai niiden yhteyteen toteutettavat hankkeet, ovat rajattu tukiohjelman ulkopuolelle. Avustusta sähköisen liikenteen latausinfran rakentamiseen asuinrakennuksen omistaville yhteisöille tulee myöntämään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Lataus- ja kaasutankkausverkoston laajentamisen tukea myönnetään teknologiakoreittain.

Tuettavaksi esitettävät hankkeet kilpailutetaan. Hankkeiden on täytettävä tietyt osallistumiskriteerit, esimerkiksi tietyin poikkeuksin vaatimuksena on, että päätöstä rakentamisentyön aloittamisesta ei ole tehty. Osallistumiskriteerit täyttävät hankkeet pisteytetään. Energiavirasto tulee erikseen tiedottamaan kilpailutuksen ajankohdasta, osallistumiskriteereistä, pisteytyskriteereistä sekä kilpailutuksen muista yksityiskohdista.

Kilpailutus toteutetaan siten, että tuen hakijat tekevät tarjouksia tukimääristä, joilla he ovat valmiit toteuttamaan esittämänsä hankkeet. Kilpailutuksen tarkoituksena on aikaansaada mahdollisimman suuri vaikutus tukiohjelmalle varatun budjetin sallimissa puitteissa. Mitä pienemmän tukimäärän mukaisen tarjouksen tuen hakija tekee, sitä paremman vertailuluvun tuen hakijan esittämä hanke saa tarjousten pisteytyksessä. Tuettavat hankkeet valitaan vertailuluvun mukaisessa järjestyksessä. Tukimäärän lisäksi vertailulukuun vaikuttavat eräät muut tekijät, jotka riippuvat muun muassa hankkeen teknisistä ominaisuuksista sekä hankkeen maantieteellisestä sijainnista.

Energiavirasto järjestää tukiohjelman mukaisen ensimmäisen kilpailutuksen syksyllä 2018.

Tuen maksaminen

Hyväksytyn tarjouksen mukainen tuki maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella sen jälkeen, kun lataus- tai tankkausasema on otettu käyttöön. Tukea voidaan maksaa korkeintaan tietyn prosenttiosuuden verran investointiin liittyvistä hyväksyttävistä kustannuksista. Edellytys tuen maksamiselle on, että lataus- tai tankkausasema on otettu käyttöön tietyn ajan kuluessa tuen myöntämistä koskevasta päätöksestä.

Teknologiakorit

Kori 1

Kaasutankkausasemien investointihankkeita koskevat tarjoukset

Kori 2

Paikallisen joukkoliikenteen latausjärjestelmien investointihankkeita koskevat tarjoukset

Kori 3

Ajoneuvojen  suuritehoisten latausjärjestelmien investointihankkeita koskevat tarjoukset

Kori 4

Ajoneuvojen peruslatausjärjestelmien investointihankkeita koskevat tarjoukset

Lue myös

Ilmasto

Päästöoikeuksien kirjaaminen muuttuu vuonna 2024

Päästöoikeuksia jaetaan maksutta tietyille päästökaupassa mukana oleville toimialoille. Ilmaisjaon piiriin kuuluvia laitoksia on Suomessa yhteensä noin 280. Muualla EU:n jäsenmaissa käytetyt ilmaisjaon mallit eroavat Suomen ilmaisjaon suoraviivaisesta menettelystä. Uudistuva EU-lainsäädäntö muuttaa päästöoikeuksien ilmaisjaon laskentaa ja kirjaamista vuodesta 2024 lähtien.

06/2023

Ilmasto

Suurten aurinkovoimaloiden esiinmarssi

Isot aurinkovoimalat yleistyvät merkittävästi tulevina vuosina ja yksittäisten voimaloiden koko kasvaa monikertaiseksi nykyisestä. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, voimaloiden määrä kasvaa jopa 120:een ja tuotantokapasiteetti jopa yli 9 500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Energiaviraston ja Motivan Aurinkosähkövoimala-karttapalvelu näyttää mihin teollisen mittaluokan aurinkosähkövoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan.

12/2023

Ilmasto

Vetyvoimainen Suomi – 10 kysymystä vetytaloudesta

Suomi tavoittelee roolia Euroopan puhtaan vetytalouden kärkijoukoissa. Mitä on vetytalous ja miksi siitä puhutaan juuri nyt niin paljon? Mikä on vedyn rooli osana päästötöntä energiajärjestelmää? Onko vety sähköä parempi ratkaisu liikenteen päästöjen vähentämiseen?

12/2023