Eniten lisääntyi turpeen käyttö, uusiutuvien käyttö viime vuoden tasolla
Uusiutuvaa energiaa tuotettiin kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 70 terawattituntia eli runsaat 35 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Sähköä uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin lähes 18 terawattituntia, mikä vastaa noin 40 prosenttia tammi-kesäkuun sähkön kulutuksesta. Markkinoilla tänä vuonna nousseet sähkön ja päästöoikeuden hinnat eivät vielä näy uusiutuvan energian tuotannossa.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa kulutettiin energiaa tämän vuoden tammi-kesäkuussa 190 terawattituntia (kuva 1). Tästä loppukäyttö oli runsaat 80 prosenttia. Kokonaiskulutuksen ja loppukäytön ero johtuu energian muunto- ja siirtohäviöistä. Vuoden 2017 ensimmäiseen kuuteen kuukauteen verrattuna kulutus kasvoi 4 prosenttia, mihin vaikutti ennen kaikkea teollisuustuotannon kasvu. BKT:n kehitystä seuraten energiaa kulutettiin kuitenkin vähemmän kuin keskimäärin vuoden 2000 jälkeen, vaikka muutoin BKT:n ja energian kulutuksen kiinteä yhteys on hieman heikentymässä Suomen talouden rakennemuutoksessa.
Turpeen käyttö lisääntyi 32 prosenttia
Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla yksittäisistä energialähteistä eniten lisääntyivät turpeen ja tuulivoiman käyttö, kun taas sähkön nettotuonti ja kivihiilen käyttö vähenivät. Turpeen käytön lisääntymistä selittää pitkälti turvetuotannolle suotuisat olosuhteet, joiden myötä myös alkuvuoden keskimääräistä pienemmät turvevarastot alkoivat täyttyä, joskin pääosin toisen vuosineljänneksen jälkeen. Lisäksi turpeen käytön lisääntymiseen vaikuttivat vuoden alussa voimaan tulleet fossiilisten polttoaineiden veronkorotukset ja tuontipolttoaineiden hintojen nousu. Kylmän alkuvuoden vuoksi turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käytön kasvu lisäsivät energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä 8 prosenttia.
Uusiutuvan energian tuotanto oli vuoden 2018 tammi-kesäkuussa 70 terawattituntia eli enemmän kuin koskaan aiemmin vastaavana aikana. Se vastaa runsasta 35 prosenttia kokonaiskulutuksesta ja on arviolta 45 prosenttia energian loppukäytöstä. Ennätyksestä huolimatta uusiutuvan energian osuus pysyi samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Missä sitten uusiutuvaa energiaa käytettiin? Noin kolme-neljäsosaa käytettiin lämmityksessä, runsas viidennes sähkön kulutuksessa ja loput noin viisi prosenttia käytettiin liikenteessä.
Uusiutuva energia seisoo puujaloilla
Puupolttoaineet olivat uusiutuvista energialähteistä merkittävin ja niillä tuotettiin 50 terawattia eli yli 70 prosenttia uusiutuvasta energiasta (kuva 2). Valtaosa puulla tuotetusta energiasta käytettiin lämmöntuotannossa ja vain runsaalla kymmenesosalla tuotettiin sähköä. Vesivoima oli toiseksi merkittävin ja sillä tuotettiin sähköä noin 8 terawattituntia. Se oli noin 12 prosenttia uusiutuvasta energiasta. Viime vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna vesivoimalla tuotetun sähkön määrä lisääntyi, mikä johtui alkuvuoden suuremmasta sademäärästä.
Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla tuulivoimalla tuotettiin sähköä noin 2,7 terawattituntia, mikä oli lähes viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten. Muilla uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin runsaat 9 terawattituntia. Niistä merkittävimpiä olivat liikenteen biopolttoaineet, kierrätyspolttoaineet ja lämpöpumput. Runsaasti julkisuudessa keskustellun aurinkosähkön määrä yli kolminkertaistui, mutta sen osuus uusiutuvasta energiasta oli alle prosentin kymmenesosa.
Uusiutuvasta sähköstä yli puolet vesivoimalla
Uusiutuvan energian merkitys sähkön tuotannossa oli samaa suuruusluokkaa kuin energian kokonaiskulutuksessakin. Tammi-kesäkuussa sähköä kulutettiin Suomessa 45 terawattituntia, josta lähes 40 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Kotimaassa tuotetusta sähköstä osuus oli vielä tätäkin suurempi, sillä alkuvuonna Suomeen tuotiin sähköä 10 terawattituntia. Viime vuoteen verrattuna uusiutuvien energialähteiden osuus kotimaan sähkön tuotannosta lisääntyi muutamalla prosenttiyksiköllä noin 50 prosenttiin.
Vesivoimalla tuotettiin yli puolet uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä. Puupolttoaineilla sähköä tuotettiin runsaat 5 ja tuulivoimalla 2,7 terawattituntia. Vuoteen 2017 verrattuna vesi- ja tuulisähkön määrä lisääntyi, kun taas puulla tuotetun sähkön määrä pysyi samalla tasolla. Sähköverkkoon liitettyä aurinkosähköä tuotettiin 37 gigawattituntia eli yli kolme kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi aurinkosähköä tuotettiin arviolta noin 50 000 vapaa-ajan asunnolla, joilla paneelit eivät olleet sähköverkkoon liitettyinä.
Uusiutuvan tuet romahtivat
Sähkön ja päästöoikeuden hinnat vaikuttavat energian tuotantoon monin tavoin. Investoinneissa ne näkyvät pitkällä aikavälillä. Polttoaineiden käyttöön ne vaikuttavat toimitussopimuksia tehtäessä, kun yritykset arvioivat tuotantopanosten ja lopputuotteiden tulevaisuuden hintoja. Lisäksi sähkön ja päästöoikeuden hintojen nousu heijastuu suoraan uusiutuvan energian sähköntuotannon tukitasoihin niitä alentavasti. Kuluvan vuoden tammi-syyskuussa sähkön tukkuhinta oli keskimäärin 46 euroa megawattitunnilta, mikä tarkoittaa lähes 40 prosenttia pienempiä syöttötariffitukia kuin vuotta aiemmin (kuva 3). Metsähakesähkön tukitasoon vaikuttava päästöoikeuden hinta oli puolestaan tammi-syyskuussa keskimäärin 14,3 euroa hiilidioksiditonnia kohden,jolloin tuki oli runsaan neljäsosan viime vuonna maksettua enimmäistukea pienempi.
