Muutoksen taustalla on tarve hillitä ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä ja vähentää riippuvuutta tuontiöljystä. Liikenne tuottaa Suomessa noin viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Nopein keino niiden vähentämiseksi on liikenteen polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla tai vähäpäästöisemmillä polttoaineilla.
Autokanta uudistuu Suomessa hitaasti, joten on tärkeää pystyä vähentämään liikenteen päästöjä käyttämällä biopolttoaineita, jotka sopivat myös nykyiselle autokannalle. Henkilöliikenteen sähköautot yleistyvät koko ajan, mutta varsinkin raskaan liikenteen osalta muutos on hidas.
Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineissa on käytetty raaka-aineita, jotka soveltuvat elintarvikkeiden tuotantoon. Toisen sukupolven kehittyneissä biopolttoaineissa raaka-aineina käytetään jätteitä ja teollisuuden prosesseista syntyviä tähteitä.
Taustalla kansalliset ja kansainväliset tavoitteet
Marraskuussa 2016 julkaistussa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa asetettiin tavoitteeksi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Keskeisenä keinona tavoitteeseen pääsemiseksi ehdotettiin liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostamista niin, että energiasisällön osuus olisi 30 prosenttia kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta. Samalla jäte- ja tähdeperäisten biopolttoaineiden tuplalaskennasta luovuttaisiin. Strategiassa linjattiin myös, että käyttöön otetaan 10 prosentin bionesteen sekoitusvelvoite työkoneissa ja rakennusten lämmityksessä käytettävään kevyeen polttoöljyyn.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kesäkuussa 2018 lakiluonnoksen biopolttoöljyn käytön edistämisestä ja biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä. Säädösten on tarkoitus astua voimaan 1.1.2019. Lakiluonnoksessa asetetaan biopolttoaineille 30 prosentin jakeluvelvoite ilman tuplalaskentaa. Kehittyneiden biopolttoaineiden alatavoitetta tiukennetaan vuodesta 2021 alkaen niin, että vuonna 2030 se on 10 prosenttia.
Lakiluonnoksen mukaan lämmitykseen, työkoneisiin ja kiinteästi asennettuihin moottoreihin tarkoitetusta kevyestä polttoöljystä osa on vuodesta 2021 alkaen korvattava biopolttoöljyllä. Vuonna 2028 jakeluvelvoite on 10 prosenttia. Erillistä alatavoitetta kehittyneille biopolttoaineille ei kevyen polttoöljyn osalta ole.
EU:n uusiutuvan energian RED II direktiiviluonnoksessa on asetettu EU:n laajuinen 3,5 prosentin tavoite kehittyneille biopolttoaineille vuonna 2030. Ruokapohjaisten biopolttoaineiden määrä halutaan rajoittaa korkeintaan seitsemään prosenttiin. Tuplalaskenta on edelleen mahdollista, ja jäsenvaltiot päättävät kansallisesti ottavatko sen käyttöön. Kun EU-lainsäädäntö tämän osalta valmistuu, aiheutuu siitä suuria muutoksia myös Suomen jakeluvelvoitelakiin ja kestävyyslakiin.
Suomeen toivotaan lisää biojalostamohankkeita
Tavoitteet ovat haastavat ja niiden toteutuminen edellyttää joko isojen biojalostamohankkeiden toteutumista Suomessa tai biopolttoaineiden tuontia ulkomailta. Jakeluvelvoitelainsäädäntöä haluttiin muuttaa ajoissa, jo ennen RED II:n tuomia isoja muutoksia, jotta hankkeet on mahdollista saada ajoissa käyntiin. Lähtökohtaisesti onkin ajateltu, että kasvavan jakeluvelvoitteen aiheuttama kysynnän kasvu katetaan kotimaisilla kehittyneillä biopolttoaineilla. Tuotanto voi perustua useisiin eri teknologioihin ja raaka-aineina olisivat metsätalouden ja -teollisuuden lignoselluloosan lisäksi erilaiset jätteet ja tähteet.
Biopolttoaineiden jakeluvelvoite kohdistuu pääasiassa uusiutuvan dieselin (HVO) jakeluun, sillä nyt käytössä olevaan moottoribensiiniin tai dieseliin ei voi sekoittaa nykyistä enempää etanolia tai perinteistä biodieseliä. Myöskin biopolttoöljyn jakelussa jakeluvelvoite tullaan todennäköisesti täyttämään HVO:lla, sillä sen varastointiominaisuudet ovat hyvät.
Biopolttoaineala on jakautunut kahtia
Suomessa on tällä hetkellä kaksi uusiutuvan dieselin valmistajaa, Neste Oyj ja UPM Kymmene Oyj. Biopolttoaineiden jakeluvelvollisia on ollut vuodesta riippuen kolmesta neljään: Neste Oyj, North European Oil Trade Oy, Oy Teboil Ab ja Suomalainen Energiaosuuskunta.
Jakeluvelvolliset joko valmistavat biopolttoaineen itse tai ostavat jakeluvelvoitteen täyttämiseksi tarvittavan määrän kotimaiselta tai ulkomaiselta valmistajalta. Uusilla tavoitteilla luodaan valtavasti kysyntää biopolttoaineille, mutta samalla kavennetaan niiden mahdollisia raaka-aineita. Tilanne on edullinen biopolttoaineiden valmistajille ja haastava jakeluvelvollisille. Kovaa kilpailua tulee erityisesti edistyneistä biopolttoaineista.
Toimijoiden näkemykset uusista tavoitteista poikkeavat toisistaan rajusti. Polttoaineiden jakelijat kokevat että 30 prosentin jakeluvelvoite luo lähes monopoliaseman HVO-dieselin valmistajille, sillä vain Nesteellä on tällä hetkellä valikoimissan talvilaatuista HVO-dieseliä.
Teksti: Aino Siirala
Polttoaineille myös laatutavoitteet: Biopolttoaineet ratkaisuna?
Liikenteen polttoaineille asetettiin uusia päästövähennystavoitteita, kun ns. polttoaineiden laatudirektiivin (98/70/EY) 7 a artikla pantiin täytäntöön Suomen kansallisessa lainsäädännössä.
Polttoaineiden laatudirektiivissä säädetään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi liikenteen polttoaineiden terveyteen ja ympäristönäkökohtiin perustuvista teknisistä laatuvaatimuksista, jotka ovat toimeenpantu kansalliseen lainsäädäntöön jo aiemmin.
Direktiivin vaatimukset liikenteen polttoaineiden päästöjen vähentämiselle toimeenpantiin viime keväänä voimaan astuneella polttoaineen laatua koskevalla lailla (laki eräiden polttoaineiden elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä). Lain mukaan polttoaineen toimittajien on vähennettävä kulutukseen luovuttamiensa polttoaineiden elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä kuudella prosentilla vuoden 2020 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2010 päästöihin. Polttoaineen toimittajien on raportoitava Energiavirastolle kulutukseen luovuttamiensa polttoaineiden tietoja vuosittain.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteen saavuttamiskeinoja ovat:
- polttoaineiden bio-osuuden lisääminen
- vähähiilisten polttoaineiden lisääminen
- sähkön toimittaminen tieliikennekäyttöön
- biopolttoaineiden lisääminen lentoliikenteessä
- ennen öljyjalostamoa tapahtuvat alkuvaiheen päästövähennykset
Energiavirasto on vastaanottanut polttoaineen toimittajilta ilmoitukset vuonna 2017 kulutukseen luovutetuista polttoaineista. Vuonna 2017 päästöjä vähennettiin yhteensä 5,5 prosenttia ja päästövähennykset syntyivät yksinomaan biopolttoaineiden jakelusta. Näyttää siis siltä, että Suomella on hyvät mahdollisuudet päästä vuoden 2020 kuuden prosentin päästövähennystavoitteeseen. Nähtäväksi jää, otetaanko biopolttoaineiden jakelun lisäksi muitakin päästövähennyskeinoja käyttöön.
