– Viimeisen kymmenen vuoden ajan energiaintensiivisten yritysten tukimuodot ovat olleet pääosin ns. säilyttäviä tukia, jotka eivät ole ohjanneet yrityksiä hiilineutraaliin tuotantoon tähtäävään tutkimus- ja kehitystoimintaan, Heli Koski tiivistää.
Tästä huolimatta energiaintensiivisten yritysten tukiin on viime vuosina tehty monia oikeansuuntaisia muutoksia. Esimerkiksi päästökauppakompensaatiosta on luovuttu, mikä on Kosken mukaan hyvä ratkaisu, sillä tutkimuksen mukaan se ei ole vaikuttanut yritysten kilpailukykyyn. Myös energiaintensiivisten yritysten veronpalautukset ovat poistumassa asteittain. Tilalle on tullut kustannusneutraaleja ratkaisuja, kuten teollisuuden sähköveron laskeminen EU:n sallimaan minimiin. Myös T&K-tukien osuus on ollut viime vuosina kasvussa.
Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki, jota maksetaan vuosina 2021–2025, pyrkii ehkäisemään hiilivuotoriskiä, turvaamaan teollisuuden kilpailukykyä ja samalla kannustamaan hiilineutraaliutta edistäviin ratkaisuihin. Tukijärjestelmä vaatii kohdentamaan vähintään puolet myönnetystä tuesta päästöjä vähentäviin toimiin. Tuen vaikuttavuudesta ei kuitenkaan ole Kosken mukaan näyttöä.
– Emme tiedä, onko sähköistämistuki ohjannut yritysten sijoittumispäätöksiä tai tuotannon kehittämistä hiilineutraaliksi. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavaa tukea ei ole, mutta SSAB päätti silti investoida uusiutuvaa energiaa hyödyntävään terästehtaaseen Suomen sijaan Ruotsissa.
Yritystukien vaikutuksia arvioitava riippumattomasti
Huhtikuussa 2024 hallitus lakkautti TEM:n yhteydessä toimineen riippumattoman yritystukien tutkimusjaoston. Viidettä vuotta toimineen tutkimusjaoston tehtävä oli tuottaa tietoa yritystukijärjestelmän kehittymisestä ja parantaa tukien vaikuttavuuden arvioimista. Jaoston uuden toimikauden puheenjohtajana noin vuoden toiminut Heli Koski ihmettelee lopetuspäätöstä.
– Yritystuet muodostavat edelleen miljardiluokan menoerän valtiolle, ja niiden määrä kasvaa entisestään, kun TKI-rahoitusta suunnitellaan lisättäväksi 280 miljoonalla eurolla vuosittain vuoteen 2030 asti. Tällaisessa tilanteessa hallituksen päätös lakkauttaa yritystukien tutkimusjaosto tuntuu erikoiselta. Tarve seurata yritystukien kehitystä ja arvioida niiden vaikuttavuutta on korostunut entisestään.
Koski näkee, että yritystukien vaikutuksia ei arvioida tällä hetkellä riittävästi. Seuranta- ja arviointityö tulisi jatkossakin keskittää jollekin riippumattomalle taholle. Tieto maksetuista yritystuista on kuitenkin nykyään kaikkien saatavilla.
– TEM:n keväällä 2023 lanseeraama kaikille avoin ja maksuton Yritystukien tietopalvelu on ehdottomasti hieno askel läpinäkyvyyden suuntaan. Pienellä viiveellä päivittyvä tietokanta kattaa merkittävimmät suorat yritystuet maataloustukia lukuun ottamatta ja tarjoaa monenlaisia tietoa tukien kohdentumisesta.
Miksi yritystukia ei leikata?
Etlan keväällä 2024 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Yritystukien leikkaustarpeesta käydään jatkuvaa julkista keskustelua, mutta istuville hallituksille merkittävien muutosten toteuttaminen on osoittautunut poliittisesti haastavaksi.
– Poliitikot painottelevat kansantalouden säästötavoitteiden ja eri intressiryhmien odotusten välillä. Jokaisella tuella on omat puolustajansa, eri alojen ammattiliitot, järjestöt ja lobbarit pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekijöihin. Tukien säilyttämistä perustellaan usein työllisyysvaikutuksilla, alueellisilla vaikutuksilla tai mahdollisilla taloudellisilla riskeillä.
Yritystukien karsimisista on kyllä yrittänyt jo useampikin työryhmä. Esimerkiksi Juha Sipilän hallituskaudella vuonna 2017 perustettu parlamentaarinen työryhmä perkasi tukijärjestelmää, mutta ei päässyt yksimielisyyteen merkittävistä leikkauksista.
– Joitain yritystukia on toki onnistuttu vuosien varrella leikkaamaan, mutta näiden leikkausten vaikutus yritystukien kokonaismäärään on ollut pieni.
Entä tuetaanko yrityksiä muualla EU:ssa vähemmän vai enemmän? Kosken mukaan Suomen suorat yritystuet suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat olleet EU:n keskitasoa. Tarkempi vertailu kaikkien tukien osalta on kuitenkin monimutkaista eri maiden tuki- ja tilastointikäytäntöjen erojen vuoksi.
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski on yksi Energiaviraston Uusiutuvan energian ajankohtaispäivän 23.1.2025 pääpuhujista. Kosken esityksen aiheena ovat energiaintensiivisten yritysten tuet ja niiden vaikutukset Suomessa.
