Ilmasto

Polttoaineen päästökauppa tulee – mitä se tarkoittaa?

Euroopan unioni ottaa käyttöön uuden päästökauppajärjestelmän, ETS2:n, joka ulottuu liikenteestä rakennusten lämmitykseen ja koskettaa lopulta lähes jokaista kuluttajaa. Kysyimme Energiaviraston asiantuntijoilta, mitä polttoaineen päästökauppa tarkoittaa, keitä se koskee ja miten se vaikuttaa jokaiseen suomalaiseen tulevina vuosina.

05/2025

teksti Vilma Ollila, Elina Seppänen, Silja Syrjä

kuvat Unplash

Mikä on polttoaineen päästökauppa?

Polttoaineen päästökauppa eli ETS2 on EU:n uusi päästökauppajärjestelmä, joka on perustettu erillisenä nykyisen teollisuuteen ja energiantuotantoon sekä meri- ja lentoliikenteeseen keskittyvän yleisen päästökaupan rinnalle. Polttoaineen päästökauppa koskee Suomessa liikenteen, rakennusten lämmityksen ja pienteollisuuden lisäksi myös esimerkiksi maa- ja metsätalouden ilmastopäästöjä.

Polttoaineen päästökauppa toimii samoin perusperiaattein kuin yleinen päästökauppa: päästöille asetetaan yläraja, joka pienenee asteittain, ja ohjaa päästökaupan toimijat vähentämään päästöjään ajan saatossa. Päästökauppa on markkinaehtoinen järjestelmä, jolla on mahdollista vähentää kasvihuonepäästöjä kustannustehokkaasti.

Päästökauppaan kuuluvat yritykset hankkivat päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia vuosittain, mikä luo taloudellisen kannustimen päästöjen vähentämiseen. Päästöoikeuksien hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Ketä polttoaineen päästökauppa koskee?

Polttoaineen päästökaupan sääntely koskee polttoaineesta valmisteverovelvollisia, jotka toimittavat fossiilisia polttoaineita kulutukseen. Näihin lukeutuvat esimerkiksi liikennepolttoaineiden ja kaasun jakelijat, maahantuojat sekä jotkut teollisuuden polttoaineen käyttäjät.

Vaikka sääntely ei koske suoraan kuluttajaa, vaikutukset tulevat kuitenkin näkymään myös polttoaineen käyttäjillä. Polttoaineiden hinnat voivat muuttua päästökaupan hintavaikutuksen käynnistyttyä eli vuosina 2027–2028.

Miten polttoaineen päästökauppa vähentää päästöjä?

Uuden järjestelmän on arvioitu olevan päästömäärältään nykyistä päästökauppaa suurempi. Käytännössä uusi päästökauppa kattaa lähes kaikki polttoaineet, jotka päätyvät polttoon yleisen päästökaupan ulkopuolella. Mukana on Euroopan laajuisesti esimerkiksi maakaasun käyttö niin rakennusten lämmityksessä, kotitalouksissa, liikenteessä kuin pienteollisuudessakin. Sama koskee nestemäisiä polttoaineita ja niiden lisäaineita. Sen sijaan biomassa, turve sekä yhdyskunta- ja ongelmajätteiden poltto on jätetty polttoaineen päästökaupan ulkopuolelle.

Järjestelmä niputtaa kaiken tämän polttoaineen käytön yhteen hinnoittelun näkökulmasta. Yhteinen päästökatto, joka laskee vuosittain, ohjaa vähentämään päästöjä ensin sieltä, mistä se on koko Euroopan tasolla kustannustehokkainta. Näin ohjataan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä asteittain ja markkinaehtoisesti.

Mikä muuttuu lähivuosina?

Polttoaineen päästökaupan käyttöönotto etenee vaiheittain.

  • Vuosi 2025: Järjestelmä käynnistyy. Säänneltyjen toimijoiden tulee hakea päästölupa ja hyväksyttää tarkkailusuunnitelma. Ensimmäinen päästöraportti vuoden 2024 tiedoista toimitetaan.
  • Vuosi 2026: Ensimmäinen todennettu päästöselvitys palautetaan.
  • Vuosi 2027: Päästöoikeuksien huutokauppa alkaa. Polttoaineen päästökaupan hintavaikutukset alkavat todennäköisesti näkyä mm. polttoaineen hintojen nousuna.
  • Vuosi 2028: Säännellyt toimijat palauttavat päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia ensimmäisen kerran.

ETS1 vs. ETS2 – Miten järjestelmät eroavat?

Yleinen ETS1-päästökauppa koskee pääosin suuria yksittäisiä laitoksia, kuten voimalaitoksia ja teollisuuslaitoksia, ja niiden päästöjä mitataan konkreettisesti tuotantoprosessien kautta. Uusi ETS2-päästökauppa sen sijaan kohdistuu eri kohtiin polttoaineen jakeluketjua: Sääntelyn kohteena voivat olla ne toimijat, jotka tuovat maahan, myyvät, jakelevat ja jalostavat polttoaineita.

ETS2-päästökaupassa polttoaineen päästöt hinnoitellaan siinä vaiheessa, kun polttoaine poistuu väliaikaisen verottomuuden piiristä ja siirtyy kulutukseen. Tämä vaatii uudenlaista päästöarviointia ja koskee monenkirjavaa joukkoa toimijoita: suuria jakelijoita, verottomien varastojen haltijoita ja pieniä maahantuojia.

Sääntelyltään ETS2:n tarkkailu, raportointi, akkreditointi ja todentaminen nojaa kuitenkin vahvasti jo olemassa olleen ETS1:n sääntelyyn: komission tarkkailuasetukseen ja todentamisasetukseen. Vaikka sääntelypohja on EU-maille yhteinen, käytännön tulkinnat voivat vaihdella eri maissa, mikä voi tuoda erityisesti monikansallisille toimijoille omat haasteensa.

Pro gradussa tutkitaan polttoaineiden päästökauppajärjestelmän käyttöönottoa

  • Energiavirastossa toteutetaan parhaillaan pro gradu -tutkielmaa, joka käsittelee polttoaineiden päästökauppajärjestelmän käyttöönottoa. Tutkielman painopiste on uuden päästökaupan hallinnollisissa vaikutuksissa, joita järjestelmä tuo mukanaan säännellyille yhteisöille.
  • Tavoitteena on selvittää, miten toimijoiden hallinnollinen työ lisääntyy uuden päästökauppajärjestelmän myötä. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti raportointi- ja tarkkailukäytäntöihin sekä siihen, millaisia resursseja ja ohjeistusta toimijat tarvitsevat näiden velvoitteiden täyttämiseksi. Työn avulla pyritään tuomaan esiin käytännön tasolla ilmenneitä haasteita ja edistämään ETS2-järjestelmän kehittämistä.
  • Tutkielma on osa Energiaviraston laajempaa työtä uuden päästökaupan sujuvan käyttöönoton tukemisessa. Tutkielmasta ja sen tuloksista tiedotetaan myöhemmin.

Lue myös

Ilmasto

Kotitalouksien kulutusjousto tekee sähköjärjestelmästä vahvemman

Sähkönkulutuksen joustavuus on noussut keskeiseksi keinoksi vastata energiakriisin, tuotannon vaihteluiden ja hintapiikkien aiheuttamiin haasteisiin. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Enni Ruokamo kollegoineen on tutkinut, miten kotitaloudet reagoivat sähkön hintaan ja miten kotitalouksia saataisiin nykyistä enemmän osallistumaan kulutusjoustoon. Hän puhuu aiheesta myös Energiaviraston uusiutuvan energian ajankohtaispäivässä 27. tammikuuta 2026.

12/2025

Ilmasto

Päästöt vähentyneet päästökauppalaitoksilla vuonna 2022

Vuonna 2022 Suomen päästökauppalaitosten päästöt olivat 19,0 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, joka oli 1,3 miljoonaa tonnia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laitosten päästöt pienenivät 6,4 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.

06/2023

Ilmasto

Veli-Pekka Tynkkynen: Energia on Venäjälle väline

Professori Veli-Pekka Tynkkynen on tutkinut Venäjän energia- ja luonnonvarapolitiikkaa yli 25 vuoden ajan. Tynkkysen mukaan energian rooli Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ymmärretty Suomessa pitkään liian kapeasti. Hän kuvaa venäläisen fossiilienergian halpuutta osana laajempaa strategiaa, jonka vaikutukset realisoituivat viimeistään vuonna 2022.

12/2025