Ilmasto

EU:n luoma vetysääntely rakentaa markkinaa

Vetymarkkinoita pyritään tällä hetkellä EU:ssa luomaan uuden sääntelyn avulla. Sääntelyä luotaessa on jo pitänyt tehdä valintoja siitä, millä osa-alueilla markkinaa halutaan erityisesti vauhdittaa ja millaisin sääntelyteknisin valinnoin markkinan luominen olisi mahdollisimman tehokasta. Uuden sääntelyn luominen tyhjästä ei ole ollut ongelmatonta.

12/2024

teksti Oona Niemi

kuvat Canva, Kim Talus

Uusiutuva vety ja uusiutuva energia ovat nousseet Suomen ja EU:n agendalle merkittävällä tavalla viime vuosina. Erityisesti vedylle annetaan suurta painoarvoa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa uusiutuva vety voi olla merkittävä mahdollisuus, sillä meillä on hyvät edellytykset vedyn tuotannolle esimerkiksi uusiutuvan sähkön suuren määrän vuoksi. Vetymarkkinat eivät kuitenkaan ole syntyneet itsestään, vaan EU:ssa pyritään parhaillaan luomaan markkinoita uuden sääntelyn avulla, minkä tavoitteena on edistää vedyn käyttöä eri sektoreilla.

– Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun uutta energiamarkkinaa pyritään luomaan julkissektorivetoisesti. Mitään oikeaa markkinaa ei tällä hetkellä ole ja poliittisesti on tehty päätös, että sellainen luodaan. Tämä aiheuttaa tietenkin uudenlaisia ongelmia, kertoo Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston energiaoikeuden professori Kim Talus.

Vedyn sääntely on EU:ssa tällä hetkellä hyvin yksityiskohtaista ja tarkkaan määriteltyä. Kim Talus pitää tärkeänä, että säännöt ovat selviä ja riittävän yksityiskohtaisia heti aluksi. Toisaalta sääntelyn tavoitteena on luoda uutta markkinaa. Talus pohtiikin, olisiko markkinaa luodessa tärkeää antaa markkinatoimijoille mahdollisimman paljon myös joustoa.

– Sääntelykehikko sisältää jo nyt erilaisia joustomekanismeja, mutta onko sääntelyn aikataulu liian tiukka ja näkemys markkinoiden kehittymisestä liian optimistinen?

Sääntelyn joustavuudella suorat markkinavaikutukset

EU:n uusi vetysääntelykehikko koostuu useiden direktiivien lisäksi vetysääntelyä tarkentavista delegoiduista asetuksista sekä komission antamista Q&A julkaisuista. Tähän sääntelykehikkoon Talus suhtautuu osin kriittisesti, sillä delegoidut asetukset antavat komissiolle paljon valtaa päättää keskeisistä kysymyksistä ilman, että jäsenvaltioilla olisi mahdollisuutta vaikuttaa niihin tehokkaasti. Komission antamat Q&A julkaisut, joissa komissio pyrkii kootusti vastaamaan säännösten tulkintaan liittyviin kysymyksiin, eivät ole sitovaa lainsäädäntöä, mutta niillä kuitenkin pyritään sääntelemään markkinoita. Talus katsoo, että nämä julkaisut ovat osoittautuneet ongelmallisiksi ja selventämisen sijaan ne ovat osin myös vaikeuttaneet sääntelyn ymmärtämistä.

Pelkällä vetyyn liittyvällä sääntelyllä tai vedyn käytön velvoitteilla ei voida vielä luoda tehokasta markkinaa, vaan samalla tulisi säännellä esimerkiksi vedyn tuotantoon tarvittavia osa-alueita, jotta niiden tehokas hyödyntäminen voidaan varmistaa.

– Tietyssä määrin sääntely huomioi tämän jo nyt, esimerkiksi vety- ja sähkömarkkinoiden integroidun suunnittelun osalta. Se, onko tämä riittävää, on sitten eri asia. Esimerkiksi vedyn ja uusiutuvan energian projektien luvittaminen on erityissääntelyn piirissä, mutta kuuluvatko projektien tarvitsemat sähkölinjat tämän erityissääntelyn piiriin.

Tarkka ja pitkälle ulottuva sääntely tuo uudelle markkinalle varmuutta. Uutta sääntelyä kehittäessä on kuitenkin paikoitellen jouduttu luomaan myös sellaista sääntelyä, jota on mahdollista lyhyelläkin aikavälillä muuttaa, mikäli sääntely osoittautuu esimerkiksi joissain jäsenvaltioissa hankalaksi.

– Tämä on potentiaalinen ongelma. Sääntelykehikko sisältää suuren määrän kohtia, joita saatetaan muuttaa myöhemmin. Epävakaa sääntely luonnollisesti aiheuttaa epävarmuutta investoijille.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun uutta energiamarkkinaa pyritään luomaan julkissektorivetoisesti, professori Kim Talus kommentoi vetymarkkinoiden rakentamista.

EU:n vetysääntelyn linjavetoja

EU:n luomaa sääntelyä arvioidessaan Talus pitää ongelmallisena sitä, että sääntely ei ole täysin teknologianeutraalia. Hän katsoo, että EU:n sääntely perustuu liian yksinomaisesti elektrolyysiin, joka saattaa johtaa siihen, ettei muita tuotantotapoja tai vaihtoehtoja kehitetä samalla tavalla.

– Se todennäköisesti myös hidastaa vetymarkkinan kehittymistä. Minusta parempi tapa olisi keskittyä päästövähennyksiin.

EU:n sääntelyssä on myös keskitytty erityisesti luomaan markkinaa RFNBO-polttoaineille (Renewable Fuel of Non-Biological Origin), eli muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville polttoaineille. RFNBO-polttoaineisiin liittyvä sääntely on hyvinkin yksityiskohtaista, ja tätä RFNBO-polttoaineisiin liittyvää tarkentavaa sääntelyä päädyttiin komission osalta priorisoimaan ja antamaan ensin ennen esimerkiksi muuhun vähähiiliseen vetyyn liittyvää sääntelyä. Myös Suomessa keskitytään nyt paljon nimenomaan RFNBO-polttoaineisiin ja markkinaa pyritään luomaan esimerkiksi lisäämällä RFNBO-polttoaineiden painoarvoa kansallisessa jakeluvelvoitteessa. Tässä kohden Talus näkee myös vaihtoehtoisen linjan sääntelylle.

– Toinen vaihtoehto olisi ollut keskittyä ensin markkinan luomiseen ja kaikenlaisen vähähiilisen vedyn tuotantoon ja vasta paljon myöhemmin tiukentaa tuotantoon ja markkinoihin liittyviä sääntöjä.

EU:ssa tehdyissä valinnoissa vetysääntelyyn liittyen on myös paljon hyvää. EU:ssa on esimerkiksi tehty valinta keskittyä vedyn sääntelyn osalta kaikkien mahdollisten kohteiden sijaan sellaisiin kohteisiin, joissa sähköistäminen ei ole mahdollista. Tätä Talus pitää positiivisena.

– Tänä päivänä on selvää, että sähköistäminen on ensisijainen keino vähentää päästöjä esimerkiksi talojen lämmityksessä. Vetyyn liittyvät tavoitteet kohdistuvat nyt niihin sektoreihin, joissa sähköistäminen ei ole mahdollista, kuten merenkulkuun, lentoliikenteeseen ja teolliseen käyttöön. Tämä on ollut järkevää.

EU:n vetysääntely ja muu maailma

Talus kertoo seuraavansa tällä hetkellä tarkasti millaisia EU:n vetysääntelyn soveltamisen haasteita voi syntyä EU:n ulkopuolisissa maissa, sillä sääntely on luotu EU:n markkinoita ajatellen.

– EU on tavallaan markkinajohtaja sääntelyn alueella. EU:n sääntelykehikko on otettu käyttöön myös muissa maissa, kuten Yhdysvalloissa. Tosin pieniä muutoksia tietenkin tehdään, jotta sääntely istuu olemassa olevaan sääntelykehikkoon ja vastaa tavoitteita.

Sääntely voi muissa maissa olla hyvinkin erilaista, sillä jo nyt on nähtävissä, että tietyt maat harkitsevat erilaista sääntelyä kotimarkkinoilleen verrattuna taas vedyn vientiin muihin maihin.

– Kotimarkkinoiden sääntelyssä huomioidaan kansalliset kysymykset ja viennin osalta katsotaan EU:n sääntelyä esimerkkinä.

Talus arvioi, että se, miten EU tulee pärjäämään kilpailussa suhteessa esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan tulee riippumaan pitkälti markkinoiden kehityksestä, erilaisista tuista ja kolmansien maiden sääntelystä.

– Tulevaisuudessa, jos kansainvälinen vetymarkkina lähtee kehittymään, meillä on varmasti melko hajautunut markkina. EU näyttää keskittyvän vihreään vetyyn, josta saatava hinta on varmasti korkea. Toiset maat saattavat kuitenkin omaksua mallin, jossa kaikenlainen vety on tervetullutta.

Talus arvioi, että haasteita voi syntyä esimerkiksi siitä, että markkinat jakautuvat korkeamman hinnan alueisiin, joissa tuotetaan esimerkiksi RFNBO-polttoaineita, sekä matalamman hinnan alueisiin, joissa tuotetaan muuta vetyä. Erilaisissa projekteissa tullaan lopulta tekemään valintoja siitä, keskitytäänkö kalliimpiin tuotteisiin vai matalamman hinnan tuotteisiin.

Nähtäväksi siis tulevaisuudessa jää, onko EU:n vetysääntely kilpailukykyistä ja ovatko sääntelyyn liittyvät valinnat ohjanneet uutta markkinaa EU:lle suotuisaan suuntaan.

Uusi sääntely tarkoittaa luonnollisesti paljon uutta tietoa omaksuttavaksi alalle ja lienee selvää, ettei vasta kehittymässä olevasta sääntelystä ole vielä soveltamiseen liittyvää kokemusta. Kim Talus kokee kuitenkin, että tilanne on sama kaikkialla maailmassa. Myös muuhun uusiutuvaan energiaan liittyvä sääntely muuttuu jatkuvasti, mutta Kim näkee tässä kuitenkin myös hopeareunuksen.

– Toisaalta se tarkoittaa sitä, että energiajuristeilla riittää töitä!

 

Professori Kim Talus on yksi Energiaviraston Uusiutuvan energian ajankohtaispäivän 23.1.2025 pääpuhujista. Taluksen puheenvuoron teemana on Vetysääntely 2025 – jääkö EU sivustakatsojan rooliin?

Lue lisää tapahtuman ohjelmasta ja ilmoittaudu mukaan

Lue myös

Ilmasto

Päästöt vähentyneet päästökauppalaitoksilla vuonna 2022

Vuonna 2022 Suomen päästökauppalaitosten päästöt olivat 19,0 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, joka oli 1,3 miljoonaa tonnia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laitosten päästöt pienenivät 6,4 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.

06/2023

Ilmasto

Päästöoikeuksien kirjaaminen muuttuu vuonna 2024

Päästöoikeuksia jaetaan maksutta tietyille päästökaupassa mukana oleville toimialoille. Ilmaisjaon piiriin kuuluvia laitoksia on Suomessa yhteensä noin 280. Muualla EU:n jäsenmaissa käytetyt ilmaisjaon mallit eroavat Suomen ilmaisjaon suoraviivaisesta menettelystä. Uudistuva EU-lainsäädäntö muuttaa päästöoikeuksien ilmaisjaon laskentaa ja kirjaamista vuodesta 2024 lähtien.

06/2023

Ilmasto

Suurten aurinkovoimaloiden esiinmarssi

Isot aurinkovoimalat yleistyvät merkittävästi tulevina vuosina ja yksittäisten voimaloiden koko kasvaa monikertaiseksi nykyisestä. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, voimaloiden määrä kasvaa jopa 120:een ja tuotantokapasiteetti jopa yli 9 500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Energiaviraston ja Motivan Aurinkosähkövoimala-karttapalvelu näyttää mihin teollisen mittaluokan aurinkosähkövoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan.

12/2023