Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja koronapandemian jälkeinen polttoaineiden kysynnän kasvu ovat nostaneet polttoaineiden hintoja. Toukokuussa annetun hallituksen esityksen mukaan jakeluvelvoitetta lasketaan 7,5 prosenttiyksiköllä vuosina 2022 ja 2023. Tällä tavoitellaan liikennepolttoaineiden pumppuhintojen laskua. Vuodesta 2024 alkaen jakeluvelvoitetta on kuitenkin tarkoitus nostaa aiemman tavoitteen mukaisesti ja ottaa näin vuosina 2022 ja 2023 menetetyt päästövähennykset kiinni.
Jakeluvelvoitteen ideana on, että se ohjaa liikennepolttoaineiden jakelijoita korvaamaan fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla polttoaineilla. Uusiutuvien polttoaineiden valmistus on kalliimpaa kuin fossiilisten, joten velvoite osaltaan nostaa polttoaineiden hintaa pumpulla. Jakeluvelvoite on uusiutuvien polttoaineiden osuus kaikista jaelluista liikennepolttoaineista.
Jakeluvelvoite= Liikenteen uusiutuvat polttoaineet/Liikenteen kaikki polttoaineet
Jakeluvelvoite koskee Suomessa yli miljoona litraa vuodessa kulutukseen toimittavia liikennepolttoaineiden jakelijoita. Heillä on velvoite toimittaa kulutukseen jakeluvelvoitteen mukainen osuus uusiutuvaa polttoainetta. Lisäksi pienemmät toimijat ovat saaneet ilmoittautua täyttämään jakeluvelvoitetta vapaaehtoisesti vuodesta 2022 alkaen. Vuonna 2021 jakelijoita Suomessa olivat North European Oil Trade Oy, Neste Oyj ja Oy Teboil Ab.
Jakeluvelvoitetta voi täyttää vain kestävillä uusiutuvilla polttoaineilla. Kestävyys tarkoittaa, että uusiutuvat polttoaineet täyttävät EU:n RED II-direktiivissä säädetyt kestävyyskriteerit. Kestävyyden voi osoittaa joko Energiaviraston hyväksymällä kansallisella kestävyysjärjestelmällä tai EU:n hyväksymällä vapaaehtoisella järjestelmällä. Jos jakelija ei ole toimittanut tarpeeksi uusiutuvia polttoaineita täyttääkseen jakeluvelvoitteen, määrää Energiavirasto jakelijalle seuraamusmaksun.
Uusiutuvia polttoaineita moneen lähtöön
Nyt käytössä olevat uusiutuvat polttoaineet ovat joko sellaisia, jotka sopivat sellaisinaan autojen moottoreihin (drop-in polttoaineet) tai sellaisia, joita sekoitetaan liikenteessä käytettäviin bensiiniin tai dieseliin. Drop-in polttoaineet ovat käytännössä HVO-dieseliä, jota valmistetaan pitkälti jäte- ja tähderaaka-aineista, kuten paisto- ja eläinrasvoista, kasviöljyistä, teknisestä maissiöljystä ja mäntyöljystä. Moottoreiden teknologian puolesta FAME-dieseliä voidaan sekoittaa tavalliseen dieseliin 7 prosenttia ja bioetanolia bensiinin sekaan 10 prosenttia. FAMEa ja bioetanolia tehdään pääosin rehu- ja ravintopohjaisista raaka-aineista, mutta bioetanolia voidaan tehdä myös esimerkiksi sahanpurusta.
Jakeluvelvoitteesta tulee lisäksi täyttää tietty osa niin sanotuilla edistyneillä polttoaineilla, jotka valmistetaan edistyneistä raaka-aineista. Edistyneitä raaka-aineita ovat muun muassa palmuöljypuristamoiden jäteliete (POME), olki, eläinten lanta, sokeriruokojäte, mäntyöljy ja metsäteollisuuden jätteet. Ensi vuoden alusta lukien myös sähköpolttoaineet katsotaan edistyneiksi polttoaineiksi.
Uusiutuvien osuus kasvaa vuosittain
Jakeluvelvoite tuli voimaan vuonna 2008. Vuosina 2008–2020 jakeluvelvoitetta valvoi ensin Tulli ja viime vuosina Verohallinto. Vuodesta 2021 alkaen toimivaltaisena viranomaisena on ollut Energiavirasto.
Jos jakelija toimittaa kulutukseen enemmän uusiutuvia polttoaineita kuin jakeluvelvoitteessa edellytetään, voi ylimenevän osuuden siirtää täyttämään jakelijan omaa seuraavan vuoden jakeluvelvoitetta, tai vaihtoehtoisesti siirtää sen toiselle jakelijalle käytännössä myymällä ylimenevän osuuden. Ylitäyttöä voi siirtää seuraavalle vuodelle korkeintaan 30 prosenttia kyseisen vuoden jakeluvelvoitteesta. Nyt jakeluvelvoitteen laskemisen yhteydessä siirron enimmäismäärä poistetaan, ja vuosina 2022 ja 2023 kaiken ylimenevän osuuden saa siirtää seuraaville vuosille.
Pumppuhintojen laskua ei näköpiirissä – ainakaan tänä vuonna
Vaikka jakeluvelvoitetta nyt lasketaan, useimmat jakelijat ovat jo tehneet poltto- ja raaka-aineiden hankintasopimukset viime tai sitä edellisenä vuonna. Sen vuoksi jaeltavien uusiutuvien polttoaineiden määrää ei välttämättä voi käytännössä laskea 7,5 prosenttiyksiköllä vuonna 2022, eikä odotettua hintojen laskua liikennepolttoaineiden pumppuhinnoissa todennäköisesti saavuteta.
Kaikkiaan uusiutuvien polttoaineiden hintoihin vaikuttavat useat eri tekijät, kuten eri maiden kansallinen ja EU-lainsäädäntö, raaka-aineiden hinnat, polttoaineiden kysyntä ja tarjonta, sekä eri maiden velvoitteiden noudattamatta jättämisen sanktiot. Lisäksi EU:n fit-for-55 ilmastolainsäädäntöehdotukset ovat tuomassa uusiutuvien polttoaineiden tavoitteet myös lento- ja laivaliikenteeseen, mikä tulee entisestään kiristämään kilpailua raaka-aineista tulevaisuudessa.
Maailmanpoliittisen tilanteen seurauksena fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet ja ottaneet kiinni kalliimpia uusiutuvia polttoaineita. Hintojen kehityksen ennustaminen on hankalaa, eikä jakeluvelvoitteen laskeminen ehdotetulla tavalla välttämättä tuo odotettua laskua liikennepolttoaineiden pumppuhintoihin.
Johtava asiantuntija Mari Tenhovirta vetää Energiavirastossa uusiutuvan energian kestävyystiimiä. Tiimi vastaa biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä sekä valvoo jakeluvelvoitteen noudattamista.
