Valtion energiatuki laajeni elokuussa koskemaan täysin uudenlaista energiakatselmusta, kun pk-yritykset, seurakunnat ja säätiöt ovat voineet hakea tukea tuotannon ja kiinteistöjen energiankäyttöä selvittäviin täsmäkatselmuksiin.
Energiaviraston yli-insinööri Timo Vihavainen sanoo, että uudenlainen katselmusmuoto tähtää energiatehokkuuden parantamiseen, energiansäästöön, uusiutuvan energian lisäämiseen tai vähähiilisyyden saavuttamiseen.
“Täsmäkatselmus on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joissa energiakatselmuksia on tehty tähän saakka vähän. Moni yritys on todennäköisesti kokenut kokonaisvaltaisen katselmuksen liian raskaaksi.”
Täsmäkatselmus antaa enemmän vapauksia selvityksen kohdistamiseen ja työn tulosten raportointiin. Sisällölle, toteutustavalle tai raportoinnille ei ole asetettu määrämuotoisia vaatimuksia, mikä poikkeaa muista energiakatselmusmalleista.
Katselmuksessa voi keskittyä oleelliseen
Uutta on myös se, ettei selvityksen tarvitse kattaa kohteen koko energiankäyttöä, vaan tarkastelun voi keskittää todellisen tarpeen mukaan: ”Se voi olla esimerkiksi lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto tai teollisuudessa jokin tietty osa tuotannosta”, Motivan johtava asiantuntija Tomi Kiuru sanoo.
Kiurun mukaan uudenlainen katselmusmuoto on herättänyt yrityksissä runsaasti kiinnostusta: ”Tiedusteluja on tullut paljon. Tukipäätöksiä on tehty elokuusta alkaen, ja ensimmäinen täsmäkatselmus on jo valmistunut.”
Timo Vihavainen odottaa tukihakemusten kasvavan ensi vuonna, kun yrityksissä on ennätetty tehdä päätöksiä katselmuksen tekemisestä: ”Hakemusten määrää kasvattaa todennäköisesti sekin, että katselmointeja tekevät yritykset lähtevät markkinoimaan aktiivisesti palvelujaan.”
Katselmoija kannattaa valita huolella
Tukea täsmäkatselmuksiin voi hakea sähköisesti Business Finlandin kautta 15.8.2022 saakka. Tuki on 40‒50 prosenttia työhön hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet pk-yritykset, seurakunnat ja säätiöt saavat selvitykselle korkeamman 50 prosentin tuen.
Kiurun mukaan täsmäkatselmukset soveltuvat teollisuus- ja kiinteistökohteille kaikilla toimialoilla. ”Myös seurakunnat ovat olleet kiinnostuneita. Niillä on paljon kiinteistöjä, ja energiatehokkuutta parantamalla voidaan hallita paremmin kustannuksia.”
Aivan pieneen kohteeseen täsmäkatselmukseen ei voi kuitenkaan saada tukea. Kiinteistöön tehtävässä katselmuksessa kohteessa tulee olla yli 10 000 rakennuskuutiometriä.
Täsmäkatselmuksia voivat tehdä Motivan pätevöittämät energiakatselmoijat, jotka ovat suorittaneet siihen liittyvän verkkokurssin. Luettelo katselmuksia tarjoavista yrityksistä löytyy Motivan sivuilta.
”Katselmoijan valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota referensseihin. Yrityksen referenssejäkin tärkeämpää on ottaa selville, millainen on katselmukseen tarjotun henkilön osaaminen ja työkokemus”, Kiuru korostaa.
Lisävauhtia energiatehokkuuden parantamiseen
Vihavainen toivoo täsmäkatselmusten vauhdittavan osaltaan energiatehokkuuden parantamista ja energiansäästöä, joihin Suomi on EU-tasolla sitoutunut. Nykyisessä energiatehokkuusdirektiivissä on vaatimus edistää energiakatselmusten tekemistä pk-yrityksissä ja tukea katselmusjärjestelmää myös vapaaehtoisella puolella.
”Uudenlainen katselmusmuoto toivottavasti edistää tätä. Pilotoinnista saatujen tulosten perusteella päätetään, tuleeko tukimuodosta pysyvä”, Vihavainen sanoo.
Kylpylähotelli haluaa optimoida energian käytön
Yksi ensimmäisistä täsmäkatselmuksen tekijöistä on Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurunka, joka omistaa Laukaassa kuntoutuspalveluistaan tunnetun kylpylähotelli Peurungan.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Markku Seppä sanoo, että päätös katselmuksen tekemisestä liittyy oleellisesti tavoitteeseen hiilijalanjäljen pienentämisestä: ”Halusimme lähteä selvittämään, miten päästöjä voidaan vähentää tehostamalla energian käyttöä.”
Peurungan kiinteistöasiantuntija Jukka Ruuskan mielestä oli tärkeää, että katselmus pystyttiin kohdentamaan oleellisimpiin asioihin veden, lämpöenergian ja sähkön kulutuksen optimoimiseksi: ”Täsmäkatselmus oli meille sopivan kokoinen sekä aikataulullisesti että kustannusten puolesta. Laajempaa selvitystä emme olisi tässä kohtaa pystyneet tekemään.”
”Asiantuntemusta kiinteistöjen energia-asioissa löytyisi omastakin takaa. Totesimme kuitenkin, että perehtyminen vaatisi aikaa ja ulkopuolisen asiantuntijan arvio olisi paikallaan”, Ruuska toteaa.
Sadan tuhannen säästö energialaskuun
Peurunka käyttää sähköä, lämpöä ja vettä noin miljoonan euron edestä vuodessa. Täsmäkatselmuksessa ehdotetuilla investoinneilla ja toimenpiteillä energiankulutusta olisi mahdollista säästää kymmenen prosenttia. ”Se tarkoittaa 100 000 euron säästöä energialaskussa”, Ruuska huomauttaa.
Katselmuksessa on listattu useita kohteita ja toimia, joilla veden, lämmön ja sähkön kulutusta voitaisiin vähentää. ”Raportti on selkeä ja kansantajuinen. Päätöksenteon kannalta oli myös hyvä, että mukana oli arvio ehdotettujen investointien takaisinmaksuajasta”, Seppä toteaa.
Välittömimpiin investointeihin kuuluu uima-altaiden vedenpuhdistusjärjestelmään asennettava lämmön talteenotto. Painehiekkasuodattimien puhdistukseen tarvitaan lämmintä vettä, joka on laskettu tähän saakka viemäriin. ”Investointi maksaa noin 90 000 euroa. Takaisinmaksuajaksi on arvioitu vajaat kolme vuotta, joten investointi on erittäin kannattava.”
Täsmäkatselmuksessa ehdotetaan myös esimerkiksi valaisimien vaihtoa energiaa säästäviin ledeihin ja aurinkoenergian hyödyntämistä sähköntuotannossa.
”Joitakin energiatehokkuutta parantavia investointeja olemme jo sisällyttäneet seuraavan vuoden budjettiin”, Seppä kertoo.
