Kemianyhtiö Evonik Silica Finlandin panostukset lämmön talteenottoon ovat tuottaneet tulosta Haminassa. Hukkalämmöt kattavat noin kolmasosan suuren tehtaan lämmöntarpeesta. Runsaasti lämpöenergiaa tarvitsevissa tuotantoprosesseissa lämmön talteenotto on usein tehokas tapa parantaa tuotantolaitoksen energiatehokkuutta. Energiatulevaisuuskyselyn tulosten mukaan valtaosassa yrityksiä uskotaan energian käytön kasvuun. Kulutuksen kasvu vaikuttaa todennäköiseltä myös Evonikin Suomen tehtailla aktiivisesta energiatehokkuustyöstä huolimatta.
”Myös meillä energiankulutus tulee kasvamaan, koska tuotannon volyymi on nousemassa lähivuosina. Energiatehokkuuteen panostamme perinteisesti kustannus- ja kilpailukykysyistä. Suomi on syrjässä Euroopan markkinoilta ja yleensä aina hävitään rahdeissa Euroopan sisartehtaisiin verrattaessa. Viime vuosina myös asiakkaiden odotukset päästöjen vähentämisen suhteen ovat nousseet todella tärkeiksi”, sanoo tehdaspäällikkö Minna Silvennoinen Evonik Silica Finland Oy:stä.
Samantyyppinen tilanne vallitsee myös Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa, jossa on yli 20 vuoden perinteet ympäristövastuun kantamisesta. Yritys haluaa olla mukana mahdollistamassa sähköverkon tasaista kuormitusta ja Suomen omavaraisuutta sähköntuotannossa.
“Energian käyttö luultavasti kasvaa myös meidän yrityksessämme tuotannon kasvun vuoksi lähitulevaisuudessa. Tehokkaaseen energiankäyttöön meitä ohjaavat kustannustehokkuus ja yrityksemme hiilijalanjälki”, toteaa tekninen päällikkö Sami Räikkönen.
”Kustannussäästöt ovat edelleen selvästi keskeisin motivaattori sekä toteutuneisiin että tuleviin energiatehokkuusinvestointeihin. Vastuullisuustavoitteet ovat yhtä selkeästi toiseksi tärkein tekijä. Kilpailukyvyn lisääminen ja lainsäädännön vaatimukset korostuvat tulevissa investoinneissa hieman entistä enemmän”, tiivistää erityisasiantuntija Tiina Sekki Energiavirastosta kyselyn tuloksia.
Kunnianhimoiset tavoitteet edellyttävät investointeja
Kyselyn tulosten mukaan ilmastopäästöjen vähentämistä pidetään tärkeämpänä kuin koskaan aikaisemmin. Miten yrityksissä käytännössä ratkaistaan kasvavan energiankulutuksen ja ilmastopäästöjen vähentämisen yhtälö?
”Evonikilla on kunnianhimoiset tavoitteet sekä absoluuttisten että tuotettua tonnia kohti laskettujen hiilidioksidipäästöjen ja energiankulutuksen pienentämiseksi. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman merkittäviä investointeja ja muutoksia raaka-aineissa niiltä osin kuin se on mahdollista. Suomen Evonik on pieni yksikkö ja investointiraha on tiukassa. Teemme joka vuosi parannuksia, joko käyttöteknisiä toimenpiteitä tai sellaisia investointeja, joissa takaisinmaksuaika on riittävän lyhyt”, Silvennoinen kertoo.
Esimerkiksi vihreä sähkö otettiin Evonik Silica Finlandissa käyttöön kaksi vuotta sitten kalliimmasta hinnasta huolimatta. Myönnettyjä investointirahoja on paikallisesti harkittava ja priorisoitava suhteessa tuotannon tekemisen edellytyksiin, laatuun ja turvallisuuteen.
”Valitettavasti kyselyn tulokset vahvistavat sen, että yritysten mahdollisuus investoida moniin energiaratkaisuihin on vähentynyt ja kasvava joukko yrityksiä lykkää energiatehokkuusinvestointeja. Pääsyyksi lykkäykselle mainitaan muiden investointien priorisointi. Taloudellinen epävarmuus on toinen vahva tekijä lykkäysten taustalla. Energiatehokkuus huomioidaan silti tyypillisesti korvausinvestointien ja prosessimuutosten yhteydessä”, toteaa asiantuntija Elina Leskinen Motivasta.
Tulosten mukaan kiinteistötekniikka on edelleen yleisin investointialue energiatehokkuuden parantamisessa. Aurinkosähkö on edelleen yleisin energiaratkaisujen investointikohde. Nyt reilu kolmannes vastaajista suunnittelee siihen liittyviä investointeja. Sähköenergian varastointiin liittyvät investointiaikeet ovat niin ikään hienoisessa kasvussa.
Sähköistyminen jatkuu
Kyselyn tulosten mukaan sähköistyminen jatkuu suuressa osassa yrityksiä vahvana. Evonikilla Suomessa ei ole tehty vielä merkittäviä sähköistämisprojekteja. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla on Räikkösen mukaan parhaillaan selvitettävänä eri vaihtoehtoja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi sähköllä.
”Maakaasua pyritään korvaamaan muulla energialla sen mukaan kuin on mahdollista ja taloudellisesti järkevää. Hiljattain asennettiin myös lämpöpumput toimistorakennusten lämmityskattiloiden tilalle”, Silvennoinen toteaa.
”Teollisuus on kovaa vauhtia sähköistymässä ja fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee. Tämä tarkoittaa, että vihreän sähkön tuotanto pitää varmistaa, niin että sitä on riittävästi saatavilla kustannustehokkaaseen hintaan”, Räikkönen korostaa.
Räikkösen mielestä yksi tärkeimmistä asioista on varmistaa vihreän sähköntuotannon riittävyys niin, että sähkömarkkina olisi ennustettava ja vihreää sähköä tuotettaisiin riittävästi koko teollisuuden tarpeisiin.
”Erilaiset varaavat akustojärjestelmät ovat erittäin toimivia ratkaisuja sähköverkon tasapainottamiseen, ja niihin liittyviin investointeihin pitäisi kannustaa vielä nykyistä enemmän. Sähköverkossahan olisi kapasiteettia vielä riittävästi, kunhan saataisiin piikkitehot leikattua pois ja verkon kuormitus enemmän tasapainoon”, hän painottaa.
Kyselyssä niiden osuus, jotka ovat korvanneet polttoaineiden tai primäärilämmön käyttöä sähkön käyttöä lisäämällä on noussut todella paljon. Myös niiden osuus, jotka suunnittelevat sitä, on edelleen hienoisessa kasvussa.
Hukkalämmöstä höyryä
Kuluvalle vuodelle on Evonik Silica Finlandilla suunnitteilla ainakin yhden olemassa olevan lämmöntalteenottoprosessin tehostaminen ja tuotteen kuivausprosessin optimointi jatkuvatoimisen kosteusmittauksen avulla. Tehtaan tuotantoprosessissa tarvittava höyry tuotetaan lähes 30 vuotta vanhalla maakaasua käyttävällä höyrykattilalla. Lähivuosien suurempi investointi on tämän vanhan kattilan korvaaminen uutta lämpöpumpputeknologiaa ja prosessin hukkalämpöä hyödyntävällä höyryntuotantolaitteistolla.
Erilaisia sähköistymisvaihtoehtoja ja hukkalämpöjen hyödyntämistä höyryntuotantoa varten katselmoidaan parhaillaan myös Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla.
”Mietimme tehokkaampaa hukkalämpövirtojen hyödyntämistä uuden lämpöpumpputekniikan avulla. Myös edellä mainittujen asioiden yhdistämistä on mietitty. Sähkömarkkinan levottomuus tällä hetkellä ei kuitenkaan nyt edesauta investointien tekemistä”, Räikkönen kertoo.
Energiankulutuksen seuranta ja mittarointi avainasemassa
Silvennoinen korostaa energiankulutuksen seurannan tärkeyttä energiatehokkuustyössä.
”Päivittäisen ja kuukausittaisen seurannan lisäksi energiankulutusta on hyvä tarkastella myös pidemmällä aikajaksolla. Muutokset voivat tapahtua pikkuhiljaa niin, ettei niitä välttämättä huomaa. Meillä on pitkä historia mittaroinnissa ja energiatehokkuuden parantamisessa, ja ISO 50001 -sertifiointi vuonna 2023 pakotti meidät tehostamaan omaa toimintaamme entisestään.”
Seurannan lisäksi on tärkeää tiedottaa, missä mennään ja kouluttaa ihmisiä, mikäli havaitaan puutteita osaamisessa prosessien tai laitteiden suhteen. Energiatehokkuus on myös osa uuden työntekijän perehdytyssuunnitelmaa Evonik Silica Finlandin tuotannossa. Vaikka tuotantoprosessit kuluttavat valtaosan toimipaikan energiasta, Silvennoisen mielestä on tärkeää sitouttaa energiansäästöön koko henkilökunta toimistotyöntekijät mukaan lukien ja tehdä positiivisia tekoja ympäri ”taloa” eikä vain tuotantoprosessiin liittyen.
Myös Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla energiatehokkuus on pyritty tuomaan mahdollisimman lähelle koko henkilökuntaa viestimällä asioista mahdollisimman avoimesti ja osallistamalla henkilökuntaa esimerkiksi osaston energiavirtojen seuraamiseen.
Tekoälyn hyödyntäminen kasvussa
Data-analytiikkaa ja IoT-ratkaisuja hyödyntävien osuus on kyselyn tuloksissa hieman noussut vuodesta 2023. Tekoälyä hyödyntävien osuus on noussut kaikkein selkeimmin, yli 10 prosenttiyksikköä. Vielä selvemmin on noussut niiden osuus, jotka aikovat lisätä tekoälyn hyödyntämistä toiminnassaan, nyt näin sanoo lähes kolme viidestä vastaajasta.
”Tekoäly tulee vaikuttamaan kaikkeen toimintaan yleensäkin koko teollisuudessa, emmekä me tee poikkeusta tämän suhteen. Mittaritietoa ja dataa on jo nyt saatavilla todella kattavasti koko tehtaasta ja sitä toki hyödynnetäänkin moneen toimintoon. Tulevaisuudessa tekoälyn rooli kasvaa merkittävästi datan käsittelyssä ja toimintojen optimoinnissa”, Räikkönen sanoo.
Aiheita tuleviin tapahtumiin tai hankkeisiin
Motiva on toteuttanut vastaavan kyselyn kahden vuoden välein vuodesta 2019 saakka. Vastaajina ovat henkilöt energiatehokkuussopimukseen liittyneistä yrityksistä, joita Suomessa on jo yli 780. Laajalta joukolta saadut vastaukset vahvistavat sitä kuvaa, mikä yritysten energiatulevaisuuden näkymistä jo on. Lisäksi tuloksista näkee, mitkä asiat mahdollisesti hidastavat energiatehokkuuden kehitystä ja minkälaiselle tiedolle on yrityksissä tarvetta, ja miten asiat ovat kehittyneet vuosien varrella.
”Yritykset toivovat usein kuulevansa, mitä muissa yrityksissä tehdään energiatehokkuuden saralla. Kyselyn tulokset antavat tähän hyvän katsauksen. Motivan rooli on tukea yrityksiä energiatehokkuustyössä. Konkreettisesti hyödynnämme tuloksia esimerkiksi silloin, kun suunnittelemme aiheita tuleviin tapahtumiin tai hankkeisiin”, Elina Leskinen toteaa.
Energiatehokkuussopimuksessa mukana olevien yritysten näkemyksiä energiatehokkuuden nykytilasta ja siitä, millaisia energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä ratkaisuja yritykset ottavat käyttöön tulevina vuosina, luodattiin alkuvuodesta kyselyllä.
Tiedot kerättiin 15.1.–6.2.2025 välisenä aikana sähköisenä kyselynä. Motiva toimitti energiatehokkuussopimusten yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet ja Sales Questor Oy vastasi tiedonkeruusta ja raportoinnista. Kyselyyn saatiin 202 vastausta ja kutsu kyselyyn lähti 1 161 henkilölle. Vastausaste oli siten 17 prosenttia. Edellinen vastaava kysely toteutettiin helmikuussa 2023.
