Pekka Seppänen on yksi pääesiintyjistä Energiaviraston loppuunmyydyssä vuoden 2024 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivässä.
Hän on kirjoittanut yhdessä Markku Kuisman kanssa “Suomen pahimmat bisnesmokat” -kirjan , joka tarkastelee tarkkanäköisesti suomalaisyritysten tunnettuja liiketoimintapäätöksiä, jotka historiallisessa valossa tarkasteltuna voi nähdä virhearviointeina tai kyseenalaisina päätöksinä.
– On mahdollista, että virheistä oppii, jopa toisten tekemistä virheistä. Tähänastinen maailmanhistoria tosin antaa päinvastaisia esimerkkejä. Samat virheet toistuvat aina uudelleen, myös yritysten toiminnassa, sanoo Seppänen.
Hän kokee, että jälkiviisaus on hyödyllistä.
– Mokien tarkastelu saattaa auttaa ymmärtämään päätöksenteon vaikuttimia ja mekanismeja. Ymmärrys puolestaan saattaa parhaassa tapauksessa lisätä todennäköisyyttä, että virheiden määrä joskus hiukan vähenisi. Tai että tehtäisiin edes eri virheitä kuin tähän saakka. Kannattaa tietysti analysoida myös onnistumisia. Eiköhän niistäkin voi oppia, Seppänen pohtii.
Ihmiset tekevät virheitä
Mokaamisessa on jotain universaalia ja inhimillistä – ja ajatonta.
– Maailmassa tehdään mokia, ja bisnesmaailmassa tehdään bisnesmokia. Bisnesmokat saattavat olla taloudellisilta seurauksiltaan valtavan kokoisia, vaikka päätöksiä on ollut tekemässä aivan tavallisen kokoisia ihmisiä. Yritysten toiminta on ihmisten toimintaa, ja ihmiskunta ei näytä kovin nopeasti muuttuvan.
Kaikki tekevät virheitä. Tämä koskee niin yksittäisiä ihmisiä kuin yrityksiäkin.
– Pahimpien bisnesmokaajien joukossa on ollut yhtä lailla yksityisiä pörssiyhtiöitä ja niiden yhteisyrityksiä kuin osuuskuntia ja valtionyhtiöitä. Sama koskee varmaan myös onnistumisia. Yhteistä huippumokille näyttäisi olevan se, että omistajan ääni on kuulunut vaimeampana kuin johdon ääni.
Lähihistorian bisnesmokissa on Seppäsen mukaan paljon tartuntapintaa vielä tänäkin päivänä, vaikka ajanhenki ja yhteiskunta ovat tuolloin olleet erilaisia.
– Vaikka yhteiskunnallinen ilmapiiri on vaihdellut esimerkiksi sen suhteen, kuinka suopeasti julkinen valta ja lainsäätäjä suhtautuvat yrityksiin, samat kuviot toistuvat silti vuosikymmenestä toiseen.
Muotivirtaukset vaikuttavat myös yrityksiin
Seppänen on yrittäjä ja hän istuu yritysten, säätiöiden ja yhdistysten hallituksissa. Hän uskoo, että kulloinkin vallalla olevat trendit vaikuttavat osaltaan myös yritysten johtamiseen ja päätöksentekoon.
– Niin kuin maailmassa yleensä, myös yritysmaailmassa seurataan muoteja. Joskus yrityksen tulee tasata riskejä laajentumalla monille toimialoille, joskus taas keskittyä yhdelle toimialalle. Joskus pidetään leveää solmiota, joskus kapeaa.
– Silloin kun yritysjohto sanoo, että jokin asia on pakko tehdä, se johtuu yleensä yritysmuodin orjallisesta seuraamisesta. Aika usein tuo pakko on kasvamisen pakko, eli on pakko tehdä suuri yritysosto tai suuri investointi.
Jos tarjolla on vain yksi ainoa ”oikea” vaihtoehto mistä valita, silloin Seppäsen mukaan liikutaan ohuella langalla ja odotettavissa järkälemäisiä epäonnistumisia.
Julkinen keskustelu opettaa
Energiakriisin myötä Suomessa on rakennettu viime vuosina paljon uutta päästötöntä sähkön tuotantoa, erityisesti sääriippuvaisen tuulivoiman osuus on kasvanut. Tämä aiheuttaa hetkittäin epätasapainoa järjestelmään, ja sähkön tuotannossa ja hinnassa on ajoittain nähty suuria heilahteluja. Aihe on herättänyt paljon keskustelua niin päätöksentekijä tasolla kuin kansalaisissa. Myös media on nostanut esiin energia-asioita enemmän kuin koskaan aiemmin.
Millaisena pitkän uran tehnyt entinen toimittaja ja yhteiskunnallisia ilmiöitä työkseen ruotiva Seppänen näkee julkisen keskustelun energiateeman ympärillä?
– Nyt on kerrankin syytä kehua mediaa ja ylipäänsä kansalaisia. Oppimishaluisen median ja kärsivällisesti faktoja avanneiden asiantuntijoiden ansiosta ymmärrys sähkön tuotannosta, jakelusta ja markkinoista on kohentunut vuoden kuluessa enemmän kuin edellisenä kymmenenä vuotena yhteensä, Seppänen kiittelee.
Pekka Seppänen on kirjailija, joka tarkkailee ja analysoi yhteiskunnallisia ilmiöitä muun muassa Ylen aamun Jälkipörssi-keskusteluissa ja Ylen kolumnistina. Hän on toiminut muun muassa talouslehden päätoimittajana, pörssiyhtiön johtoryhmäläisenä sekä yritysten, säätiöiden ja yhdistysten hallituksissa.
Hän esiintyy Energiaviraston loppuunmyydyssä vuoden 2024 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivässä: energia-alan bisnesmokat ja mitä voimme niistä oppia?
