Syvällä

Aktiivinen ostaja sähkön tukkumarkkinalla

Sähkön vuorokausimarkkinalla selvästi suurin osa kysynnästä on hinnasta riippumatonta. Tämä tarkoittaa, että ostajat ovat tyypillisesti valmiita hankkimaan sähköä hinnalla millä hyvänsä, tai näin ainakin tarjouskäyttäytymisen perusteella voisi olettaa. Tarjontapuolella tarjoushinnat nousevat tasaisemmin, kunnes niukkuuden iskiessä ne nousevat pystysuoraan.

12/2022

teksti Lasse Pollari

kuvat Getty Images

Kuten kuvasta 1 näkyy, leikkaavat vuorokausimarkkinan kysyntä- ja tarjontakäyrä toisiaan jo melko lähellä sitä pistettä, jolloin myyntitarjoukset loppuvat. Kyseisellä tunnilla (selvityshinnan jälkeen) kysyntäjoustoa olisi saatavilla noin 300‒400 MW vielä ennen 1000 euroa/MWh:n hintatasoa, mutta sen jälkeen enää noin 100‒200 MW.

Esimerkki Suomen hinta-alueen yhdistetyistä osto- ja myyntitarjouksista. Lähde Nord Pool AS.

Kuva 1: Esimerkki Suomen hinta-alueen yhdistetyistä osto- ja myyntitarjouksista. Lähde Nord Pool AS.

Kuten julkisuudessa asiaa on paljon puitu, on tilanne tiukka. Ja talven kylmetessä, se tiukentuu entisestään. Tunnetut epävarmuustekijät ovat Olkiluoto 3, Ruotsin ydinvoima, lämpötila, tuulisuus, sateisuus. Säähän ei voi vaikuttaa ja ydinvoimaloiden huoltoihinkin parhaiten vain asianosaiset. Kulutus ja toimivien laitteiston käyttö ovat kuitenkin asioita, joihin voidaan vaikuttaa.

Perinteisesti kysyntäjoustosta vastaa sellainen teollisuus, jonka prosesseissa sähkön hinnalla on merkittävä rooli. Omaa tuotetta ei kannata valmistaa hinnalla millä hyvänsä etenkin, jos valmistuskustannuksia ei voida siirtää eteenpäin omiin asiakashintoihin. Kun teollisuus kilpailee globaalissa ympäristössä, ei tämä monesti ole mahdollista. Toisekseen joustoa tarjoavat tahot, jotka kykenevät sulkemaan joitain ei-kriittisiä prosesseja omien kustannusten säästämiseksi. Tukkumarkkinalla toimiva teollisuus siis osallistuu jo säästötalkoisiin, koska sen toimintaa ohjaa raha. Arvailun varaan jää, olisiko teollisuuden mahdollista joustaa vielä lisää, jos hintakatto olisi korkeammalla. Arvailun puolelle menee myös, millä hintakatolla hintariippumaton kysyntä muuttuisi hintariippuvaiseksi. Teollisuuden lisäksi kysyntäpuolella on karkeasti jaoteltuna sähkön vähittäismyyjiä sekä sähkön tuottajia.

Kysyntäjouston osalta on joka tapauksessa syytä miettiä, onko omat tarjoukset asetettu järkevälle tasolle. Kuten kuvasta 1 näkyy, yli 1000 euroa/MWh:n hintatason jälkeen kulutusjoustoa aletaan tarjoamaan harvemmilla hintaportailla. Osa näistä portaista näyttää asettuvan tasalukujen ympärille mikä herättää kysymyksen: onko hintataso asetettu järkevästi vai sattumanvaraisesti?

Markkinan ja yhteiskunnan näkökulmasta ei ole vähäinen asia se, onko hinta esimerkiksi 1000 euroa/MWh vai 2000 euroa/MWh. Onko aidosti niin, että muutamista ylimääräisistä megawateista ollaan valmiita maksamaan tuplahinta ja onko tästä saatava hyöty aidosti näin suuri? Tarjoustasojen tulisi heijastaa aitoa kysyntää ja tarjontaa, tai muuten kyseessä voi olla laiton markkinamanipulaatio. Niinpä kysyntäjouston portaat tulisi miettiä ajatuksella kuntoon.

Eri syyt vähentävät toimijoiden motivaatiota tarjota kysyntäjoustoa

Toimiakseen hyvin, markkina tarvitsee aktiivisen ostajan. Julkisuudessakin on keskusteltu paljon eri syistä, jotka vähentävät toimijoiden motivaatiota tarjota kysyntäjoustoa.

Ensinnäkin esille on nostettava kiinteähintaiset sopimukset sekä hintasuojaukset. Jos spot-hinta ns. tulee läpi vähän tai ei ollenkaan, ei yksittäisellä toimijalla yleensä ole tarvetta vähentää omaa kulutustaan solidaarisuuden nimissä. Jos on onnistunut suojaamaan sähkön hankintansa edullisesti, on se etenkin nykyisillä sähkön hinnoilla kilpailuetu.

Toisekseen toimijoilla ei välttämättä ole säädettävää kuormaa, vaan kyseessä on päälle-pois-tyyppinen tilanne, jossa toiminta lakkaa kokonaan, jos sähköä ei saada.

Kolmanneksi kyse voi olla siitä, että tukkumarkkinaostaja ei tiedä omien asiakkaidensa kysyntäjoustohalukkuutta. Sähkön vähittäismyyjät muodostavat merkittävän osan tukkumarkkinan kysynnästä. Todennäköisesti nämä toimijat eivät kuitenkaan tiedä, millä hinnalla heidän asiakkaansa, siis esimerkiksi yksityiset kuluttajat, olisivat valmiita vähentämään kysyntäänsä.

Kiinteähintaisten sopimusten osalta voitaneen olettaa, että motivaatio kysyntäjoustolle on matala, mutta spot-hintaisten sopimusten kohdalla tilanne voikin olla jo toinen. Tässä voisi olla tuotekehittelyn paikka, jotta myyjän ja ostajan välille saataisiin parempi dialogi siitä, millä hinnalla mattimeikäläinen tai omankylänkonepaja olisivat valmiita vähentämään kysyntää. Joka tapauksessa loppuasiakkaan tahtotila pitäisi välittyä paremmin markkinalle jo hinnanmuodostusvaiheessa, jotta vältyttäisiin turhalta maksamiselta.

Eri markkinoiden hyödyntäminen nykytilanteessa tärkeää

Ostajien olisi oman kysyntäkäyttäytymisensä lisäksi hyvä miettiä myös mahdollisuuksia toimia päivänsisäisellä markkinalla. Jos pystyy siirtämään hankintaa vuorokausimarkkinalta päivänsisäisen markkinan puolelle, vähentää se osaltaan painetta spot-hinnan nousulle. Koska spot-hinta toimii viitehintana johdannais- ja vähittäissopimuksille, voi yksittäisten toimijoiden pienilläkin teoilla olla tässä tapauksessa kansantaloudellisesti suuri merkitys. Ostajien olisi syytä aktiivisesti analysoida, milloin esimerkiksi on riski, että vuorokausimarkkinan hinnat nousevat ennakoidun kovan kysynnän takia. Tämän lisäksi ostajan kannattaa miettiä, voisiko tämä johtaa lopulta yliostoihin, mikä taas voi näkyä myyntipaineena ja matalampina hintoina päivänsisäisellä markkinalla. Eri markkinoiden hyödyntäminen on nykytilanteessa ensiarvoisen tärkeää ja se tarjoaa toimijoille mahdollisuuden taloudellisen edun tavoitteluun.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tukkumarkkinakaupankäynnin täytyy heijastella tasapainoista kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutusta. On selvää, että sähkö on välttämättömyyshyödyke modernissa yhteiskunnassa ja pitempiaikaiset sähkökatkot luovat poikkeuksellista haittaa koko yhteiskunnalle. Tähän vetoaminen ei kuitenkaan automaattisesti käy syyksi ajattelemattomaan käyttäytymiseen tukkumarkkinalla. Merkkejä laittomasta markkinamanipulaatiosta voi olla esimerkiksi, jos ostaja olisikin valmis kysyntäjoustamaan hinnan noustessa, vaikka osoittaa tarjouskäyttäytymisellään toista. Lisäksi aktiivinen osallistuminen eri markkinapaikoille tarjoaa mahdollisuuksia saada taloudellista hyötyä etenkin, kun sähkön hinnat ovat erittäin volatiileja.

Lasse Pollari työskentelee johtavana asiantuntijana Energiaviraston markkinoiden valvonnassa.

Lue myös

Syvällä

Miten sähkön hinta määräytyy? – vähittäis- ja tukkumarkkinan vaikutus sähkön hintaan

Sähkösopimusten hintojen ja markkinakehityksen tarkastelu auttaa ymmärtämään sähkön vähittäismarkkinoita ja mitä tapahtui suurten hintavaihteluiden taustalla. Miksi sähkösopimukset olivat niin kalliita? Miksi tarjolla oli pelkkiä pörssisähkösopimuksia? Miksi joku maksoi sähköstään kymmenen kertaa enemmän kuin toinen?

11/2023

Syvällä

Sähkön tukkumarkkinoiden hintakatosta ekonomistin näkökulmasta

Useatkin tahot ovat viime aikoina ehdottaneet julkisuudessa sähkön tukkumarkkinoille hintakattoa. Keskustelu näyttää helposti typistyvän eipäs-juupas -väittelyksi, jossa hintakattoa kategorisesti joko vaaditaan tai vastustetaan. Asia ei ole kuitenkaan ollenkaan näin mustavalkoinen, vaan se on huomattavan monitahoinen.

08/2022