Pinnalla

Sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelun valvonta ohjaa kohti suurempaa asiakasarvoa

Verkkojen taloudellisen valvonnan tiimiä johtava Tiina Karppinen avaa jakeluverkkotoiminnan valvontaan tehtyjä muutoksia ja kertoo miten ne näkyvät hänen omassa kotitaloudessaan.

06/2022

teksti Tiina Karppinen

kuvat Unsplash

Hinnoittelun valvonnan päätavoitteita ovat verkkopalveluiden hinnoittelun kohtuullisuus ja korkea laatu. Hinnoittelun kohtuullisuus muodostuu valvontamenetelmien kokonaisuuden kautta. Energiavirasto on jälleen laatinut verkot-ryhmän asiantuntijoiden yhteistyönä vuosittaisen vaikuttavuusraportin, jossa tarkastellaan valvonnan vaikuttavuutta. Tässä jutussa haluan nostaa esille kuivan viranomaisraportin päätelmien lisäksi valvonnan vaikuttavuuden konkreettisia vaikutuksia omassa kotitaloudessani.

Tapaniksi ja Hannuksi nimetyt talvimyrskyt iskivät joulukuussa 2011 laajoille alueille
Lounais- ja Etelä-Suomessa. Myrskyt aiheuttivat sähkökatkoja yhteensä 570 000 sähkönkäyttäjälle eli noin 17 prosentille keski- ja pienjänniteverkkoihin liittyneistä kaikista sähkönkäyttäjistä. Myrskyjen seurauksena asiakkaiden ja yhteiskunnan vaatimukset verkon toimitusvarmuudelle kasvoivat erityisesti haja-asutusalueilla ja maaseututaajamissa. Vuonna 2013 muuttuneen sähkömarkkinalain päämäärä toimitusvarmuuden ja palvelutason nostamisesta suurhäiriötilanteissa alkoi ohjata hinnoittelun valvonnan tavoitteita.

Jakeluverkolla on hyvä toimitusvarmuus

Vuoden 2013 sähkömarkkinalain uudistus näkyi vuonna 2016 voimaantulleissa valvontamenetelmissä: verkkoyhtiöitä ohjattiin tekemään toimitusvarmuutta parantavia toimenpiteitä.

Juuri julkaistun Energiaviraston vaikuttavuusraportin mukaan sekä laatukannustin että toimitusvarmuuskannustin valvontamenetelmissä ovat, keskimääräisten bonusvaikutusten kautta, kannustaneet yhtiöitä parantamaan toiminnan laatua. Myös tuottotaso on kannustanut yhtiöitä investoimaan verkkoonsa. Viidennen valvontajakson ensimmäisenä vuonna 2020 esiintyi huomattavia sääilmiöitä (esim. Aila, Liisa, Päivö), jotka eivät aiheuttaneet poikkeuksellisia sähkönjakelun keskeytyksiä. Toimitusvarmuuden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat siis parantaneet toimitusvarmuutta erityisesti myrskytilanteissa.

Vaikuttavuusraportin mukaan valvonnan päätavoite jakeluverkkotoiminnan korkeasta laadusta toteutuu nyt pääosin. Valvontamenetelmien ohjausvaikutuksilla on ollut vaikutusta yhtiöiden toimintaan, ja jakeluverkonhaltijat ovatkin kasvattaneet toiminnan laadun asiakasarvoa.

Koronaepidemian aikana sähkön toimitusvarmuuden parantuminen onkin kirjoittajalle konkretisoitunut etätöissä haja-asutusalueella. Aiemmin säännölliset sähkökatkot ovat jääneet käyttöpaikalla historiaan ja sähkön käytön osalta on voitu nauttia jo lähes kaupungin toimitusvarmuutta vastaavista olosuhteista. Kirjoittajan kotitalouden kukkaroa, ja ajoittain myös hermoja, on kuitenkin raastanut tästä asiakasarvosta seurannut hintatason nousu.

Kohti tiukempaa kustannustenhallintaa

Valvonnan toisen päätavoitteen, hinnoittelun kohtuullisuuden osalta viraston vaikuttavuusraportissa on todettu sijoitetun pääoman keskimääräisen tuottoprosentin laskeneen 8,8 prosenttiin vuonna 2020. Viidennen valvontajakson alussa vuonna 2020 WACC-tuottoaste oli 5,7 prosenttia. Yleinen verkkomaksujen hintakehitys on ollut vuoden 2016 merkittävien hinnankorotusten jälkeen maltillisesti noususuuntaista. Valvontamenetelmien asettaman tuottotason laskeva trendi jatkui vuonna 2020, ja verkkomaksujen yleinen hintakehitys kääntyikin laskuun vuoden 2021 alussa.

Useilla yhtiöillä on vaikuttavuusraportin mukaan kuitenkin edelleen hyödyntämättä alijäämää, joka on siirtynyt vuonna 2019 päättyneeltä valvontajaksolta. Hyödyntämättä oleva alijäämä on yhtiöiden käyttämätöntä hinnoitteluvaraa aiemmilta vuosilta ja lykkää alenevan tuottotason vuoksi tehtäviä hinnanalennuksia. Vuoden 2022 alusta voimaan tulleet menetelmämuutokset huomioiden Energiavirasto arvioi vaikuttavuusraportissaan, että lähivuosina kaupunkiyhtiöillä hinnat voivat laskea, kun taas maaseutumaisilla yhtiöillä on edelleen käytössään hinnankorotusvaraa investointipaineiden jatkuessa koko viidennen valvontajakson ajan.

Energiavirasto on lisäksi arvioinut, että vuoden 2022 alussa voimaan tulleiden valvontamenetelmien muutosten kokonaisvaikutus laskee aiemmin voimassa olleisiin menetelmiin verrattuna sähkön jakeluverkkotoiminnan tuottotasoa noin 40 prosenttia vuoden 2022 alusta. Vuonna 2024 alkavan uuden jakson osalta menetelmäkehityksen pääpaino tuleekin olemaan kokonaistehokkuuden kehittäminen verkkotoiminnassa. Kokonaistehokkuuden kautta voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, jotka vähentävät asiakkaan maksurasitetta.

Kirjoittaja pohtiikin kotitaloudessaan asiakasarvon kasvattamista tulevaisuudessa: voisiko nykyisiä sähkön käyttötapoja laajentaa esimerkiksi aurinkopaneelien tai sähköauton lataamisen kautta. Onnekseni paikallinen jakeluverkonhaltijani haja-asutusalueella on panostanut vihreää siirtymää tukevaan tutkimustoimintaan valvontamenetelmien innovaatiokannustimen tukemana. Tarkkana rahankäyttäjänä kotitalouden kukkaro päättää kuitenkin viime kädessä mitä asiakasarvosta jää viivan yli. Sekä vaikuttavuusraporttiin että innovaatiokannustinta hyödyntäneisiin tutkimushankkeisiin voit tutustua tarkemmin  Energiaviraston verkkosivuilla.

Johtava asiantuntija Tiina Karppinen vetää Energiavirastossa verkkojen taloudellisen valvonnan tiimiä. Kaupallisen ja oikeudellisen koulutuksen pohjalta Karppinen osallistuu laajasti erilaisten kysymysten ratkaisemiseen toimialalla. Näitä ovat esimerkiksi verkkotoiminnan hinnoittelu kuten tariffirakenteet, valvontamenetelmien taloudelliset osa-alueet sekä liiketoimintojen eriyttäminen.

Lue myös

Pinnalla

Sähkön tukkumarkkinoiden hintakatosta ekonomistin näkökulmasta

Useatkin tahot ovat viime aikoina ehdottaneet julkisuudessa sähkön tukkumarkkinoille hintakattoa. Keskustelu näyttää helposti typistyvän eipäs-juupas -väittelyksi, jossa hintakattoa kategorisesti joko vaaditaan tai vastustetaan. Asia ei ole kuitenkaan ollenkaan näin mustavalkoinen, vaan se on huomattavan monitahoinen.

08/2022

Pinnalla

Konepellin alla Energiatyöohjelma 2022

Suomessa tehdään paljon hyvää työtä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämisen eteen. Iso osa tästä jää konepellin alle näkymättömiin.

04/2022

Pinnalla

Kohtuullista vai ei, siinä pulma

Sähkön siirtohinnoittelusta on keskusteltu aktiivisesti tänä syksynä. Verkkotoiminnan valvonnalla haetaan tasapainoa hinnoittelun kohtuullisuuden ja toimitusvarmuuden parantamisen välillä.

11/2020