Pinnalla

Onko maailmallamme malttia pelastua?

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi odotetun raporttinsa 8.10.2018. Sen johtopäätökset olivat huolestuttavia, mutta toisaalta niihin sisältyi myös toivon siemen.

11/2018

teksti Simo Nurmi

kuvat Vilja Pursiainen / Kaskas Media

Raportti on yhteenveto aiemmista tutkimuksista, joiden pohjalta tarkennetaan ilmastonmuutoksen tilannekuvaa. Sangen dramaattinen lopputulema ei yllättänyt aktiivisesti ilmastomuutoksen vastaiseen työhön jo osallistuneita.

Enemmän ja nopeita toimenpiteitä

Raportissa on kaksi olennaista huomiota. Ensinnäkin maapallon keskilämpötilan nousu on rajoitettava enintään puoleentoista asteeseen, koska jo kahden asteen nousun vaikutukset ovat tähän verrattuna merkittävästi suurempia. Toiseksi ne toimenpiteet, joihin valtiot ovat jo sitoutuneet, eivät ole riittäviä rajoittamaan lämpenemistä edes kahteen asteeseen.

Tarvitaankin maailmanlaajuisesti aiempaa enemmän toimenpiteitä, ja niiden on toteuduttava nopeasti. Toimenpiteiden on kohdistuttava kattavasti eri sektoreihin, erityisesti energiantuotantoon, liikenteeseen, teollisuuteen ja maankäyttöön.

Tarvittavien toimenpiteiden keinovalikoima on kohtuullisen helposti määritettävissä. Myös näiden toteutuksen edellyttämät tekniset ratkaisut ja rahoitus on järjestettävissä. Kyse on ainoastaan tahdosta. Siitä, että kaikki maailman valtiot sitoutuvat tarvittaviin, osin epäitsekkäisiin ratkaisuihin. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ei enää ole tilaa vapaamatkustajille.

Tiukempaa ilmastopolitiikkaa

Ilmastonmuutos konkreettisine seurauksineen ei ole vielä riittävän käsinkosketeltavaa, jotta sen vaikutukset tuntuisivat ihmisten arjessa ja yritysten taloudessa tavalla, joka vapaaehtoisesti ohjaisi muuttamaan toimintatapojemme. Siksi vain jokaisen valtion poliittisilla päätöksillä voidaan saada pakon ohjaamana aikaiseksi muutoksia vaaditussa laajuudessa ja vauhdissa.

Suomessa ollaan jo oikealla tiellä. Silti esimerkiksi kansallinen energia- ja ilmastostrategiamme tultaneen arvioimaan nykyisen tietämyksen pohjalta uudelleen seuraavalla vaalikaudella. Vaikka Suomen päästöjen vaikutukset kokonaiskuvassa ovatkin vähäiset, meillä on vastuumme suunnannäyttäjänä muille maille. Tiukat ilmastotavoitteet ovat Suomen edun mukaisia myös siksi, että ne avaavat mahdollisuuden suomalaisen puhtaan teknologian osaamisen maailmanlaajuiseen kaupallistamiseen.

Kansainvälisesti ensimmäiset näytönpaikat ovat tämän vuoden marraskuussa julkistettava Euroopan komission vuoteen 2050 ulottuva ilmastostrategia ja joulukuussa Puolan Katowicessa järjestettävä YK:n ilmastokokous. Tosiasioiden kieltämiselle ei enää ole sijaa ja juhlapuheista on siirryttävä konkreettisiin tekoihin.

Toivoa on vielä

Ilmastonmuutoksen rajoittaminen on aikamme tärkein tehtävä. Elämme valinkauhalla, jossa lähivuodet ovat ratkaisevia tulevaisuutemme suhteen. Vielä on mahdollista tehdä päätöksiä, joiden seurauksena elämä maapallolla voi jatkua suotuisassa ympäristössä.

Tavoitteen eli päästöttömyyden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä edellyttää nopeita ja radikaaleja päätöksiä. Näiden seurauksena meidän on luovuttava joistakin asioista, joita nykyisin pidämme itsestään selvinä. Edessämme on väistämättä suuria yhteiskunnallisia muutoksia, joihin tehtävät tai tekemättä jäävät poliittiset päätökset johtavat.

Hyvät lukijat. Me Energiavirastossa olemme sitoutuneet antamaan osaamistamme päätöksenteon tueksi ja toimeenpanemaan tarvittavaa energia- ja ilmastopolitiikkaa. Otos jo nykyisestä työstämme tällä saralla välittyy teille tämän lehden sivuilta.

Aurinkoisia hiihtokelejä toivottaen,

Simo Nurmi,
Ylijohtaja

Lue myös

Pinnalla

Yhteiskunnallisesti vaikuttava Energiavirasto

Uudistimme vuoden 2022 aikana perinpohjaisesti Energiaviraston strategian. Strategiatyön teimme avoimen hallinnon hengessä osallistaen laajasti sekä koko henkilöstöämme että keskeisiä sidosryhmiämme.

06/2023

Pinnalla

EU:n pelon turhaksi tekeminen vaatii vahvaa vaikuttamista

EU:ssa valmisteilla oleva lainsäädäntö nostaa usein monenlaisia huolia julkiseen keskusteluun. Onko meillä syytä pelätä Brysselistä jaeltavia hankaluuksia? EU-neuvottelujen konkarilla, Energiaviraston energiatehokkuus-ryhmää vetävällä Heikki Väisäsellä on mielipide asiasta.

04/2024

Pinnalla

Sähkömarkkinat avautuivat - hyötyikö kuluttaja?

Pörssisähkön heittelevät hinnat ovat saattaneet herättää kaipuun menneeseen. Suomessa oli kuitenkin toimiva sähköjärjestelmä jo ennen kuin pörssi yksin alkoi määrittää sähkön hinnan kaikille kuluttajille. Oliko ennen paremmin? Energiaviraston ekonomisti Jonatan Kanervo vastaa.

05/2024