Pinnalla

Konepellin alla Energiatyöohjelma 2022

Suomessa tehdään paljon hyvää työtä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämisen eteen. Iso osa tästä jää konepellin alle näkymättömiin.

04/2022

teksti Heikki Väisänen

Asioiden sujumiseen ja tavoitteiden toteutumiseen on helppo tottua, ottaa hyvä suoriutuminen itsestään selvyytenä, jotenkin vaan itsestään tapahtuvana. Laatikon sisälläkin tuppaa unohtumaan miten vuosien työllä muokattiin projekteista autonomisia prosesseja ja rakennettiin niiden ympärille maan parhaista asiantuntijoista proaktiivisia yhteistyöverkostoja. Luottamuksen ja yhteistyön kulttuurin luomiseen meni vuosikymmen. Konepellin alla olevalla mahdollistetaan hyvin juttujen syntyminen. Parannetaan edellytyksiä sille lapiotyölle, jolla yritykset, kunnat ja kansalaiset varsinaisen tuloksen kentällä tekevät.

Energiatyöohjelma on plunttana 150-170 sivua suunnitelmaa, kuvausta ja tuotoslukuja siitä, mitä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämismomentin 32.20.20 määrärahoilla tullaan yhden vuoden aikana tekemään ja saavuttamaan. Mukana ovat energiatehokkuussopimukset, energiakatselmukset ja ESCO-toiminta, energiansäästöviikko ja lukuisa joukko muita viestinnällisiä hankkeita. Lista tekemisen alueista on pitkä ja jokaisen otsikon alta löytyy iso määrä kovalla asiantuntemuksella ja sitoumuksella tehtyjä työtunteja. Motivalta tilatuilla Energiatyöohjelmilla on tekemistä mahdollistettu rapiat 25 vuotta. Vuoteen 2013 saakka työohjelman tilaaja oli KTM/TEM:n energiaosasto, siitä lähtien Energiavirasto.

Vuodelle 2022 Energiavirasto tilasi Motivalta 15 henkilötyövuoden verran motivalaista asiantuntijatyötä; pakettiin liittyy yli 400 000 € arvosta Motivan tekemää alihankintaa ja muita ulkopuolisia projektikuluja. Energiatyöohjelma 2022 jakautuu kuuteen substanssitoiminta-alueeseen, joissa on yhteensä laskettuna 36 projektia. Budjetointi sekä Energiaviraston ja Motivan vastuuhenkilöt määritetään aina projektitasolle saakka. Yksittäisessä Motivan projektissa on tyypillisesti useita sanallisesti määritettyjä sekä aikataulutettuja tavoitteita ja tehtäviä. Vaikutustenarviointi laaditaan kaikille niille projekteille, joille se on järjellisesti tehtävissä. Kaikki tekemiset listattuna päästään joka vuosi hyvän matkaa yli sataan tehtävään.

Uuttera suunnittelu – hyvät tulokset

Energiatyöohjelman suunnittelu on sen laajuuden vuoksi varsin vaativa suoritus. Ensimmäiset keskustelut määrärahan tasosta ja seuraavan vuoden painopisteistä käydään huhtikuussa. Toiminta-aluekohtainen suunnittelu käynnistyy toukokuussa ja ensimmäinen kerran seuraavan vuoden tulevaa kokonaisuutta katsotaan kaikkien vastuuhenkilöiden kanssa elokuun lopulla. Syksyn aikana Energiaviraston ja Motivan vastuuhenkilöt tarkentavat suunnitelmat sille tasolle, että joulukuun alussa on työohjelman sisällöstä yksimielisyys. Viimeisenä osana pakettiin lisätään ns. erillistehtävät, jotka ovat pitkän suunnitteluprosessin loppuvaiheessa esille tulleita erityistarpeita. Sitten tehdään suorahankinta.

Energiaviraston ja Motivan vastuuhenkilöt tekevät vuoden aikana niin paljon projekteihin liittyvää yhteistyötä, ettei tarvetta erillisiin muodollisiin seurantakokouksiin yleensä ole. Motiva laatii työohjelman toimeenpanosta puolivuotis- ja loppuraportin. Energiaviraston vastuuhenkilöt puolestaan antavat kirjalliset projektikohtaiset arvioinnit ja sanalliset palautteet. Työohjelman hallinnolliset perusprosessit on vuosien aikana hiottu sen verran kitkattomaksi, että vuositason säädöt menevät kohdalleen varsin pienillä muutoksilla.

Energiatyöohjelman työkaluilla on erittäin hyvä hintalaatusuhde ja tulostaso. Enemmän tekemisen esteenä on ollut lähinnä määrärahan niukkuus. Jos tietyt vähemmän hyödylliset hiekkalaatikkoleikit saataisiin loppumaan, tuon lähinnä sanan tilalle voisi laittaa ”vain”. Kaikki on lopulta kiinni ihmisistä – meistä ja meidän agendoistamme ja asenteistamme.

Heikki Väisänen johtaa energiatehokkuus-ryhmää Energiavirastossa.

Lue myös

Pinnalla

Sähkömarkkinat avautuivat - hyötyikö kuluttaja?

Pörssisähkön heittelevät hinnat ovat saattaneet herättää kaipuun menneeseen. Suomessa oli kuitenkin toimiva sähköjärjestelmä jo ennen kuin pörssi yksin alkoi määrittää sähkön hinnan kaikille kuluttajille. Oliko ennen paremmin? Energiaviraston ekonomisti Jonatan Kanervo vastaa.

05/2024

Pinnalla

Ekosuunnittelu tulee iholle

Vaatteiden kulutus on kasvanut viime vuosikymmeninä hurjasti: 40 prosenttia vuosien 1996 ja 2012 välillä. Samaan aikaan yli 30 prosenttia eurooppalaisten vaatekaappien vaatteista ei olla käytetty vuoteen. Energiaviraston erityisasiantuntija Johanna Kirkinen pohtii vaatteisiin ja tekstiileihin liittyvää kestävyysongelmaa.

10/2024

Pinnalla

Yhteiskunnallisesti vaikuttava Energiavirasto

Uudistimme vuoden 2022 aikana perinpohjaisesti Energiaviraston strategian. Strategiatyön teimme avoimen hallinnon hengessä osallistaen laajasti sekä koko henkilöstöämme että keskeisiä sidosryhmiämme.

06/2023