Suomessa uuden päästökauppadirektiiviin toimeenpano vaatii päästökauppalain muuttamista, samalla lakiin tehdään myös muutamia muita kansallisia parannuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Mikko Paloneva kertoo keskeisimmistä muutoksista.
Päästökauppahan on nyt lähtenyt rullaamaan?
”Päästöoikeus on halvempi kuin hampurilainen”. Näillä sanoilla moni kritisoi päästökauppaa vuosien ajan, kun päästöoikeus maksoi noin viisi euroa. Reilussa vuodessa hinta on kuitenkin noussut merkittävästi ja kävi syksyllä jo sunnuntaibrunssin tasolla. Jos analyytikoiden arviot toteutuvat, saamme seuraavalla päästökauppakaudella brunssin kanssa myös kuohuviiniä. Korkeampi hinta tehostaa päästökauppaa, mutta lisää teollisuuden kustannuksia. Tällöin korostuu maksutta jaettavien päästöoikeuksien merkitys. Kannattaa valmistautua ajoissa, sillä määräaika seuraavan kauden ilmaisjaon hakemiselle on näillä näkymin jo huhtikuun 2019 lopussa.
Miten päästöoikeuksien jako ja käyttö muuttuvat seuraavalla kaudella?
Yli puolet kaikista päästöoikeuksista jaetaan jatkossakin huutokauppaamalla. Päästöoikeuksien ilmaisjakoa jatketaan, joskin laskentaperusteita kiristetään. Päästöoikeuksien käyttöön tuo jatkuvuutta se, että nykykauden päästöoikeudet eivät vanhene, vaan niitä voi käyttää sellaisenaan myös ensi vuosikymmenellä. Uudistuksiin kuuluvat lentoliikenteen päästöoikeudet, joilla voi seuraavalla kaudella kattaa myös laitosten päästöjä. Keväällä 2021 kannattaa olla erityisen tarkkana, sillä silloin jaettavia vuoden 2021 päästöoikeuksia ei voi palauttaa vuoden 2020 päästöjen katteeksi.
Millaisin säännöin päästöoikeuksien ilmaisjako jatkuu?
Päästöoikeuksien ilmaisjako myönnetään jatkossa viideksi vuodeksi kerrallaan. Määräaika kauden 2021—2025 ilmaisjaon hakemiselle olisi tietyin poikkeuksin vappuaatto 2019. Hakemukseen on liitettävä tietoja laitoksen toiminnasta, uusi ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelma sekä näiden todentamisraportit.
Seuraavalla kaudella ilmaisjako seuraa laitoksen tuotannon muutoksia nykyistä tarkemmin. Ilmaisjaon määrää muutetaan, jos laitoksen tuotanto on noussut tai laskenut yli 15 %:lla kahden vuoden liukuvana keskiarvona.
Ilmaisjaon viranomaistehtävät on tarkoitus siirtää työ- ja elinkeinoministeriöltä Energiavirastolle. Siirto toteutetaan vaiheittain, ja Energiavirasto ottaa viimeisetkin tehtävät harteilleen vuoden 2021 alussa.
Lausuntokierroksella huomiota herätti erityisesti yhdyskuntajätteen polttolaitosten siirtäminen päästökaupan piiriin.
Jätteenpolton mahdollista siirtoa päästökaupan piiriin pidettiin lausunnoissa ongelmallisena useasta syystä. Lisäksi siirrosta saatava hyöty päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennysvelvoitteeseen olisi jäänyt odotettua pienemmäksi. Niinpä hallitus ei tällä erää ehdota eduskunnalle siirron toteuttamista.
Päästökaupan ulkopuolista sektoria koskevan ilmastosuunnitelman toteutuminen perustuu kuitenkin osaltaan jätteenpolton päästöjen vähentämiseen. Valmistelutyötä on tarkoitus jatkaa kartoittamalla vaihtoehtoisia ohjauskeinoja.
Päästöoikeuksien määrää voidaan jatkossa leikata markkinoilta, kuinka merkittävästi tämä mielestäsi vahvistaa päästökauppaa?
Vuodenvaihteessa käynnistyy EU-tasoinen markkinavakausvaranto, jolla vähennetään päästöoikeuksien ylijäämää markkinoilla. Esimerkiksi tammi- ja elokuun 2019 välillä huutokauppamäärät laskevat arviolta noin 40 %. Ensi vuosikymmenellä varannosta myös mitätöidään päästöoikeuksia. Suurimmissa arvioissa mitätöitävä määrä vastaa lähes viidennestä päästöoikeuksien kokonaismäärästä vuosina 2021–2030.
Päästökauppadirektiivi antaa myös EU-maille mahdollisuuden mitätöidä päästöoikeuksia, kun maat sulkevat sähköntuotantolaitoksia kansallisin toimin. Vaikutus riippuu siitä, minkä verran kukin maa päättää mitätöidä päästöoikeuksia. Suomessa hallitukselle annettaisiin lakimuutoksella valtuus päättää mitätöinnistä. Näin voitaisiin varmistaa, että esimerkiksi hiilivoimaloita sulkevat suomalaistoimet vähentävät päästöjä myös EU-tasolla.
Millaisella aikataululla lakimuutos etenee?
Ministeriössä tähtäämme siihen, että hallitus antaa esityksen lakimuutoksesta eduskunnalle marraskuussa ja muutos tulee voimaan alkukeväällä.
