Ilmasto

Yksinkertaistettu tarkkailusuunnitelma helpottaa päästöjen raportointia

Vähäpäästöiset laitokset voivat nyt tarkkailla päästöjään yksinkertaistetulla tarkkailusuunnitelmalla. Uuden päästökauppakauden mukanaan tuoma muutos saa yrityksiltä hyvää palautetta.

06/2021

teksti Soile Bäckström, Elina Pekkanen

kuvat Loimua

EU:n neljäs päästökauppakausi alkoi vuoden 2021 alussa. Päästökauppakauden vaihtumisen myötä kaikkien päästökauppajärjestelmään kuuluvien laitosten kasvihuonekaasujen päästölupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelma on tullut tarkistaa vastaamaan uuden kauden vaatimuksia.

Aiemmilla päästökauppakausilla päästöjen tarkkailusuunnitelman sisältövaatimukset ovat olleet pitkälti samat kaikille Suomen noin 540 päästökauppaan kuuluvalle laitokselle, riippumatta laitosten tuottamista päästöistä. Tämän seurauksena hallinnollinen taakka pienillä laitoksilla suhteessa tuotettuihin päästöihin on ollut merkittävä, tämä on tuottanut haasteita etenkin pienille toimijoille.

Päästökauppakauden vaihtuessa on vähäpäästöisillä päästökauppalaitoksilla ollut mahdollisuus hakea komission päästöjen tarkkailu- ja raportointiasetuksen (MRR) mukaista vakiomuotoista ja yksinkertaistettua päästöjen tarkkailusuunnitelmaa edellyttäen, että laitos täyttää myös muut toiminnalle asetetut kriteerit. Tarkoituksena on, että menettelyä voidaan soveltaa tilanteissa, missä Energiaviraston suorittaman riskinarvioinnin perusteella voidaan varmistua siitä, että tarkkailun laadun vaatimukset ja yhdenvertaisuus laitosten välillä ei vaarannu.

Energiaviraston vastaanottamista tarkkailusuunnitelmista vakiomuotoista ja yksinkertaistettua menettelyä on hakenut nyt kauden vaihteessa noin 300 laitosta. Nämä laitokset ovat suurelta osin olleet energiatuotannon varavoimalaitoksia, joilla ei ole vuosittaisia päästöjä tai joiden päästöt ovat erittäin alhaiset. Vaikka hakemuskäsittely Energiavirastossa on vielä kesken, ovat jo saadut kokemukset yksinkertaistetun tarkkailusuunnitelman käytöstä pitkälti positiivisia.

Loimuan työmäärä keveni

Yksi kevyempään tarkkailusuunnitelmaan siirtyneistä yrityksistä on energiayhtiö Loimua Oy. Loimua tuottaa kaukolämpöä ja sähköä sekä myy ja jakelee kaukolämpöä ja maakaasua useilla paikkakunnilla Heinolasta Oulaisiin. Päästökauppaan kuuluvia laitoksia yhtiöllä on Hämeenlinnassa, Hattulassa, Janakkalassa ja Heinolassa yhteensä 18. Loimualla yksinkertaistettua tarkkailusuunnitelmaa käytetään 13 laitoksella.

EHS-päällikkö Meira Saarinen Loimualta kertoo yksinkertaistetun tarkkailusuunnitelman soveltuvan hyvin pienille laitoksille, joilla tuotantoa ja sitä kautta päästöjä syntyy hyvin vähän ja joissa päästöjen tarkkailu perustuu yksinkertaiseen menetelmään: ”Verrattuna vakiomuotoiseen tarkkailusuunnitelmaan, yksinkertaistettu tarkkailusuunnitelmahakemuspohja oli huomattavasti helpompi ja nopeampi täyttää nyt uusia päästölupia haettaessa. Myös aiemman kauden hakemuksiin verrattuna hakemuspohjaa oli yksinkertaistettu. Varsinkin kun laitoksia on useampia, oli työn määrä huomattavasti pienempi.”

Saarinen näkee päästöraportoinnin tarkkuuden pysyvän riittävällä tasolla pienet päästömäärät huomioiden: ”Tarkkailusuunnitelmassa on kuitenkin edelleen esitetty kaikki päästökauppalainsäädännön edellyttämät asiat. Vakiomuotoinen tarkkailusuunnitelma on perusteltu silloin, kun päästöjen tarkkailu ei ole niin suoraviivaista.”

 

Loimua pudottaa päästöjä

  • Loimua toimii Hämeenlinnassa, Janakkalassa, Hattulassa, Akaalla, Heinolassa, Vilppulassa, Jyväskylässä, Laukaalla, Uuraisilla, Oulaisissa ja Kärsämäellä.
  • Vuonna 2020 päästökaupan alaisia CO2-päästöjä syntyi 27 kilotonnia. Ne vastasivat 83 % Loimuan tuotannon CO2-päästöistä pienimpien kaukolämpöverkkojen jäädessä vielä päästökaupan ulkopuolelle.
  • Tänä vuonna yritys odottaa päästökaupan alaisten CO2-päästöjen puolittuvan 13 kilotonniin Vanajan uuden biokattilan käyttöönoton myötä.
  • Tavoitteena on 100 % hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

Lue myös

Ilmasto

Päästöt vähentyneet päästökauppalaitoksilla vuonna 2022

Vuonna 2022 Suomen päästökauppalaitosten päästöt olivat 19,0 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, joka oli 1,3 miljoonaa tonnia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laitosten päästöt pienenivät 6,4 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.

06/2023

Ilmasto

Päästöoikeuksien kirjaaminen muuttuu vuonna 2024

Päästöoikeuksia jaetaan maksutta tietyille päästökaupassa mukana oleville toimialoille. Ilmaisjaon piiriin kuuluvia laitoksia on Suomessa yhteensä noin 280. Muualla EU:n jäsenmaissa käytetyt ilmaisjaon mallit eroavat Suomen ilmaisjaon suoraviivaisesta menettelystä. Uudistuva EU-lainsäädäntö muuttaa päästöoikeuksien ilmaisjaon laskentaa ja kirjaamista vuodesta 2024 lähtien.

06/2023

Ilmasto

Suurten aurinkovoimaloiden esiinmarssi

Isot aurinkovoimalat yleistyvät merkittävästi tulevina vuosina ja yksittäisten voimaloiden koko kasvaa monikertaiseksi nykyisestä. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, voimaloiden määrä kasvaa jopa 120:een ja tuotantokapasiteetti jopa yli 9 500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Energiaviraston ja Motivan Aurinkosähkövoimala-karttapalvelu näyttää mihin teollisen mittaluokan aurinkosähkövoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan.

12/2023