Sähkön tuotannon tilanne on murroksessa, kun päästöttömän energian osuus kasvaa ja tämä nostaa uusia haasteita esiin. Samaan aikaan sähkön kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa, ja kuluttajien joustavuus on tullut yhä keskeisemmäksi osaksi energiamarkkinoiden tasapainottamista.
Miltä sähkön tuotannon tilanne ylipäänsä näyttää?
Päästöttömän sähkön tuotantokustannukset ovat olleet laskusuunnassa. Voimalaitosten investointikulut ovat kuitenkin nousseet raaka-aineiden hintojen nousun myötä.
– Monien vihreään siirtymään kuuluvien tuotteiden, kuten elektrolyysereiden, aurinkosähkön ja tuulivoiman investointikulut ovat nousseet, kun raaka-aineiden hinnat ovat nousseet energian hintojen ja epävakauden vuoksi. Investointikulujen nousu ei kuitenkaan ole enää jatkunut ja positiivinen kehitys jatkunee, Vakkilainen kuvaa, ja huomauttaa ettei usko sähkön hinnan laskevan nykytasosta kovinkaan merkittävästi.
– Enää varsin pieni osa esimerkiksi aurinkosähkövoiman investoinnista on varsinaisista aurinkopaneeleista.
Ydinvoiman tuotannossa on ollut tänä vuonna useita katkoja ja haasteita. Vakkilainen ei olisi tuotannon yskimisestä huolestunut.
– Ydinvoiman käytettävyys on ollut Suomessa aina hyvä. On muistettava, että ydinvoimaloillakin kuten muillakin energiantuotantomuodoilla esiintyy epäkäytettävyyttä laitoksen käynnistyessä ja laitoksen ikääntyessä. Osa Suomen ydinvoimasta ikääntyy. Sen korvaamisesta pitää saada aikaan päätöksiä lähiaikoina.
Vakkilainen ennustaa, että Olkiluoto 3 tulee toimimaan perinteisellä hyvällä käytettävyyden tasolla. Hän myös toteaa, että sen käytettävyyden häiriöt ovat onneksi olleet perinteisissä voimalaitoskomponenteissa, kuten turbiinissa, generaattorissa eikä varsinaisesti ydinpolttoaineen käytössä.
Teollista aurinkosähköä on tullut ja myös tulossa paljon lisää. Vakkilainen toteaa aurinkosähkön kannattavuuden olevan Suomessa hyvällä tasolla ja seuraavan kiinnostuneena sitä, milloin mahdollinen liikakapasiteetti saavutetaan. Eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla hän näkee isoimpana haasteena kannattavuudelle Saksan merkittävän aurinkosähkömäärän sekä hintoja alas painavan aurinkosähkön tuotannon kesän aurinkoisina päivinä.
Tuulivoiman kapasiteetti ylittää pian 8000 megawatin rajan. Sähkön kysyntä ei kuitenkaan näytä lisääntyvän samassa tahdissa. Vakkilainen kuitenkin toteaa pitkäaikaisten sähkön ostosopimusten takaavan myyjille vakaata hintaa ja ylläpitävän uutta kysyntää. Hän näkee tilanteen kuitenkin haasteellisena.
– Tuulivoiman kapasiteetti on saavuttanut sellaiset mitat, että ilman lisätoimia erilaiset isosta kapasiteetista syntyvät haasteet tulevat lisääntymään. Suurin haaste vaihtelevan uusiutuvan energiatuotannon lisääntymiselle on kuitenkin Suomen halpa sähkön hinta. Tällä hetkellä se ei kannusta riittävästi investoimaan joustoon.
Kuluttajista löytyy joustovoimaa – myös yhteiskunnalta vaaditaan toimia
Viime tammikuussa nähtiin ennätyksellisiä sähkön hintoja, kun kysyntä huiteli korkealla ja tarjonta oli niukkaa. Varsinaista sähköpulaa ei kuitenkaan syntynyt, sillä sähkön käyttäjät reagoivat hintoihin vähentämällä kulutusta reilusti. Kulutusta vähensivät myös kuluttajat, joilla on hinnaltaan vakaa määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus.
– Periaatteessa vakiohinnalla sähköä ostavan kuluttajan ei tarvitse osallistua kysyntäjoustoon, mutta osallistumista on tapahtunut. Siksi joustomäärä on ollut isompi kuin ennakoitiin, Vakkilainen kertoo.
Kulutusjousto ei itsessään riitä vastaamaan sähköntuotannon vaihteluun, vaan mukaan tarvitaan myös muita keinoja, kuten varastointia ja rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä.
– Yhteiskunta ei ole vielä ymmärtänyt, että jotain pitää tehdä. Kun katsoo Saksaa marraskuun alussa, huomaa, että fossiilit palavat ja sähkön hinta on pilvissä. Tämä ei ollut sitä mitä tavoiteltiin, kuvaa Vakkilainen viitaten Saksan energiamurrokseen, jossa kenties liiankin suoraviivaisesti tavoiteltiin ydinvoiman alasajoa korvaamalla tuotanto vain uusiutuvilla energianlähteillä.
Vakkilaisen mukaan vaihtelevaan sähköntuotantoon tulee vastata panostamalla huippu- ja varavoimaan ja kannustamalla kuluttajia joustamaan yhä enemmän.
– Johtopäätökseni on, että yhteiskunnan pitää investoida huippu- ja varavoimaan, kun markkinamekanismi ei siihen riittävästi kannusta. Yhteiskunnan kannalta tarvitaan kuluttajat pörssisähköön, mutta samalla tarvitaan raja sähkön maksimihinnalle.
Professori Esa Vakkilainen on yksi Energiaviraston Uusiutuvan energian ajankohtaispäivän 23.1.2025 pääpuhujista. Hän puhuu tapahtumassa otsikolla ”Millä sähkö pitäisi tuottaa?”.
