Ilmasto

Tukien tarjouskilpailuilla potkua tieliikenteen tankkaus- ja latausinvestoinneille

Energiavirasto järjestää dynaamisia eli perättäisiä tarjouskilpailuja, joiden voittajat saavat tukea tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien tankkaus- ja latausinvestoinneille. Suomi tarvitsee investointeja päästäkseen EU:n tavoitteisiin suurteholatureiden määrästä, tehosta ja sijainnista valtateiden varsilla.

09/2022

teksti Roland Magnusson ja Pekka Ripatti

kuvat Unplash

Tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien tankkaus- ja latausinvestointien tukeminen on yksi Suomen valtion keinoista edistää liikenteen vähähiilisyyttä. Tuella vastataan myös EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan asetuksen ehdotuksiin. Ehdotukset velvoittaisivat EU:n jäsenvaltiota tarjoamaan riittävän infrastruktuurin autojen, kuorma-autojen, laivojen ja lentokoneiden lataamiseksi tai tankkaamiseksi vaihtoehtoisilla polttoaineilla.

Tavoitteena on, että ajoneuvoja voitaisiin käyttää niiden toimintasäteiden puitteissa koko EU:n maantieteellisellä alueella. Esimerkiksi sähkön suuritehoisia latauskenttiä pitäisi olla pääteiden varrella 60 km välein; henkilöautoille vuoden 2025 loppuun mennessä ja kuorma-autoille vuoden 2030 loppuun mennessä. Vedyn tankkausasemia pitäisi olla pääteiden varrella 200 km välein vuoden 2030 lopussa.

Ketkä voivat osallistua tarjouskilpailuihin?

Jokainen EU:n jäsenmaa vastaa itse keinoista, joilla se edistää tavoitteisiin pääsemistä. Tukijärjestelmät ovat sallittuja, mutta niiden tulee perustua tarjouskilpailumenettelyyn ja olla EU:n komission hyväksymiä. Suomessa Energiavirasto on järjestänyt tarjouskilpailuja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurituen investoinneille vuodesta 2018 lähtien. Kilpailun kohteena oleva tukimäärä on vaihdellut vuosittain muutamasta miljoonasta 15 miljoonaan euroon. Tarjouskilpailun jälkeen myönnettävä tuki on kertaluonteinen investointituki, joka maksetaan sen jälkeen, kun hanke on todistetusti otettu käyttöön.

Tarjouskilpailuihin voivat osallistua yritykset, kunnat ja yhteisöt. Asunto-osakeyhtiöiden ja asuinkiinteistöjen tukemisesta vastaa puolestaan asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Tarjouskilpailussa yritykset tekevät tarjouksia tuesta ja kullekin tarjoukselle lasketaan vertailuarvo, jonka laskennassa otetaan huomioon tarjotun tuen lisäksi esimerkiksi hankkeen sijainti tieliikenneverkon varrella. Mitä pienemmän vertailuarvon tarjous saa, sitä paremmin se menestyy kilpailussa.

Keskeinen edellytys Energiaviraston myöntämälle tuelle on, että tuettava hanke on kaikkien kuluttajien käytettävissä, ilman syrjivä ehtoja, kaikkina vuorokauden aikoina. Esimerkiksi vain yrityksen oman henkilöstön käyttöön tarkoitetun laitteet eivät ole tukikelpoisia, kuten eivät myöskään yöksi yleisöltä suljettaviin tiloihin sijoitettavat laitteet.

Julkisia latauspisteitä liian vähän?

Viimeisten viiden vuoden aikana uusia täyssähköautoja on rekisteröity ja otettu käyttöön huomattavasti enemmän kuin julkisia pikalatauspisteitä on rakennettu. Kesäkuun 2022 lopussa täyssähköautoja oli noin 33 000 ja EU-standardin mukaisia julkisia CCS-pikalatauspisteitä oli tarjolla seuraavasti: 504 kpl alle 100 kW-pistettä ja 544 kpl 100 kW-pistettä. Näin ollen kesäkuun 2022 lopulla yhtä latauspistettä kohden oli 34,4 täyssähköautoa, kun vuoden 2018 lopussa suhdeluku oli 16,6.

Vuoden 2022 tarjouskilpailut

Energiavirasto on järjestänyt kuluvan vuoden aikana jo kaksi tarjouskilpailua. Touko-kesäkuussa kilpailtiin suuritehoisten latauspisteiden tuesta, ja tukea myönnettiin 420 uuden suuritehoisen latauspisteen rakentamiselle. Tukea myönnettiin keskimäärin 9 500 euroa yhtä latauspistettä kohden. Kesä-elokuussa kilpailtiin vedyn tankkauspisteiden tuesta. Tarjouksia saatiin yhdeltä yritykseltä kaksi kappaletta. Kilpailun sääntöjen mukaan tukea ei voitu myöntää, koska tarjouksia tulee saada useammalta kuin yhdeltä yritykseltä.

Seuraava mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin on lokakuussa 2022, jolloin Energiavirasto järjestää suuritehoisten latauspisteiden ja uusiutuvan vedyn tankkauspisteiden investointituen tarjouskilpailut. Molemmille teknologioille tarjouskilpailun kohteena oleva tukisumma ilmoitetaan, kun päätös tarjouskilpailuista on tehty ja kilpailu avataan.

Voiko tukea saada perustehoisille latureille?

Liikenteen infrastruktuurituki on tarkoitettu Suomen tieliikenteen pääreittien varrelle rakennettaville latauspisteille, jolloin lataustapahtuman tulee olla mahdollisimman nopea. Siksi tarjouksia perustehoisista latauspisteistä ei tulla hyväksymään. Täyssähköauton riittävä lataus kestää pikalatauspisteellä 20–60 minuuttia, kun se perustehoisella latauspisteellä kestää useita tunteja. Perustehoisten latauspisteiden hankinta on myös melko edullista, jonka vuoksi tukea ei tarvita.

Yhden suuritehoisen latauspisteen hankintakustannus on 30 000–60 000 euron suuruusluokassa, kun taas yksi perustehoinen latauspiste maksaa 500–1 000 euroa.

Tärkeää on myös muistaa, että ennen tarjouksen jättämisen määräpäivää hankkeessa ei ole tehty sellaista sitovaa investointipäätöstä, päälaitetilausta tai päätöstä rakentamistyön aloittamisesta, jonka peruuttaminen ei olisi mahdollista ilman merkittävää taloudellista menetystä. Tämä johtuu siitä, että EU:n yhteismarkkinasäädökset kieltävän valtiontuen myöntämisen hankkeille, joiden toteutumiseen tuki ei vaikuta. Tukea ei siis voida myöntää sellaiselle hankkeelle, joka on jo tapahtunut tai joka tapahtuisi ilman tukea.

Voittajan kirous

Energiavirasto on järjestänyt tarjouskilpailuja vuodesta 2018 lähtien. Niitä kohtaan on osoitettu suurta mielenkiintoa ja tukipäätöksiä on tehty runsaasti. Osa myönteisen tukipäätöksen saaneista hankkeista on jäänyt kuitenkin toteutumatta. Syitä tähän ovat muun muassa tarjouskilpailuihin osallistumisen alhainen osallistumiskynnys, tarjouksia koskevat ehdot, koronapandemia sekä Venäjän Ukrainaan suuntautuneesta hyökkäyssodasta johtuva komponenttipula.

Hankkeiden toteutumisasteen parantamiseksi tukiohjelmaa koskevaa asetusta ja tarjouskilpailun sääntöjä on tänä vuonna muutettu siten, että tarjouskilpailussa myönteisen tukipäätöksen hintaa on korotettu vastaamaan valtion maksuasetuksen mukaisesti tarjousten käsittelyssä käytettyä työaikaa. Lisäksi tukipäätös voidaan siirtää toiselle yritykselle vain poikkeustapauksissa, ja tarjouksessa ilmoitettua hankkeen sijaintia saa muuttaa korkeintaan kilometrin säteellä.

Tavoitteena on, että tarkennetut säännöt vähentävät tukipäätösten jälkimarkkinaa. Lisäksi tavoitteena on, että yritykset jättävät laadukkaampia tarjouksia ja tekevät laadukkaampaa hankevalmistelua. Yleisesti voidaan todeta, että tarjousta ei ole järkevää jättää, jos hankkeen kustannuksista ja tulovirrasta ei ole tehty kunnollisia arvioita ja herkkyystarkasteluja.

Tuki kattaa vain osan pääomakustannuksista eikä käyttökustannuksia. Siksi hankkeen tulojen tulee olla riittävät siihen, että ne kattavat hankkeesta yrityksen kannettavaksi jäävät pääomakustannukset ja käyttökustannukset.

Neuvontaa tarjolla – konsultointia emme tee

Energiavirasto kehottaa tuen hakijoita tutustumaan huolellisesti tarjouskilpailujen sääntöihin. Esimerkiksi jos yritys jättää useita tarjouksia, on loton päävoittoa suurempi todennäköisyys sille, että saman yrityksen kaikkien hankkeiden kustannukset ovat sentilleen samat. Jos näin kävisi, on mahdollista, että kaikki hyvätkin hankkeet tulevat hylätyiksi, jos ne vertailulukujen tarkastelussa ylittävät kilpailun kohteena olevan tuen määrän.

Energiavirasto järjestää ennen seuraavan kilpailun avaamista informaatiotilaisuuden, jossa on mahdollista esittää tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä. Kysymyksiä voi esittää myös etukäteen. Lisäksi viraston asiantuntijat antavat neuvontaa puhelimitse ja sähköpostilla. Energiaviraston verkkosivuilla on myös runsaasti hankkeiden valmistelussa ja tarjousten jättämisessä hyödynnettävää materiaalia. Niin ikään aiempien kilpailujen tarjousten päätökset ovat julkisesti saatavilla.

Viranomaisen neuvonnassa peukalosääntönä on yleisneuvonnan antaminen. Yksittäisiä hankkeiden valmistelua emme konsultoi, emmekä osallistu kenenkään tarjouksen laadintaan.

Lue myös

Ilmasto

Ostan uusiutuvaa sähköä, mutta aina ei tuule eikä aurinko paista - mistä on kyse?

Kuluttaja voi olla varma, että hänen ostamansa määrä vaikkapa tuulivoimalla tuotettua sähköä todella tuotetaan markkinoille. Miten energian alkuperä varmennetaan?

06/2022

Ilmasto

Suomi ylitti kirkkaasti EU:n tavoitteet energiatehokkuudessa

Valtion, elinkeinoelämän ja kuntien energiatehokkuussopimukset ovat olleet keskeisiä Suomen vuodelle 2020 asetettujen energiansäästötavoitteiden saavuttamisessa. Vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön perustuva malli toimii jatkossakin, vaikka haasteet kovenevat.

06/2022

Ilmasto

Päästökauppalaitosten päästöt pienessä kasvussa vuonna 2021

Päästökauppalaitosten kokonaispäästöt kasvoivat 0,7 miljoonaa tonnia vuonna 2021. Eniten päästöt kasvoivat raudan ja teräksen tuotannon toimialalla.

06/2022