Ilmasto

Syväselvityksistä lisävauhtia energiaa säästäviin investointeihin

Energiavaltaisissa yrityksissä on paljon ideoita energian säästämiseksi, mutta ne etenevät usein hitaasti investoinneiksi. Meneillään olevassa pilottihankkeessa testataan, voiko investointeja vauhdittaa valtion tukemilla syväselvityksillä.

11/2020

teksti Matti Remes

kuvat Valio

Runsaasti energiaa kuluttavassa teollisuudessa on tehty viime vuosina paljon energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, mutta moni energiakatselmuksissa esille noussut idea jää kuitenkin toteuttamatta. Eteneminen investoinneiksi vaatisi tarkkoja jatkoselvityksiä teknisestä toteutuksesta ja taloudellisesta kannattavuudesta. Energiatehokkuusinvestointeihin haetaan nyt lisävauhtia pilottihankkeessa, jossa energiavaltaiset teollisuusyritykset saavat valtiolta tukea investointien toteutuskelpoisuutta luotaaviin syväselvityksiin.

”Energiakatselmuksissa tunnistettujen asioiden ohella yrityksissä nousee esille paljon muitakin energiaa säästäviä ideoita. Niiden tarkentaminen ja eteenpäin vieminen ovat syväselvitysten keskeinen tavoite”, Energiaviraston energiatehokkuudesta vastaava johtaja Heikki Väisänen tiivistää.

Uudenlaiselle tukimuodolle on tarvetta

Väisäsen mukaan ajatus syväselvityksille myönnettävästä tuesta juontaa juurensa vuonna 2015 voimaan astuneeseen energiatehokkuuslakiin, joka velvoittaa suuret yritykset tekemään säännöllisiä energiakatselmuksia. Pakollisiksi muuttuneisiin katselmuksiin ei saa kuitenkaan enää valtion tukea.

”Tukimuoto oli toiminut Suomessa hyvin, sillä sen ansiosta yritykset olivat pystyneet tekemään korkeatasoisia ja tuloksellisia analyysejä. Kun tuki ei ollut enää mahdollinen, lähdimme hakemaan muita vaihtoehtoja”, Väisänen kertoo. Hänen mukaansa keskustelut yritysten kanssa vahvistivat käsitystä, että uudenlaiselle tukimuodolle voisi olla tarvetta. Syväselvitykset nousivat esille myös työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa energiatehokkuustyöryhmässä viime vuonna. ”Suurilla yrityksillä on paljonkin tarvetta tehdä pienehköjä, muutamia kymmeniä tuhansia euroja maksavia selvityksiä, joilla voitaisiin pohjustaa merkittäviä energiaa säästäviä investointeja”, Väisänen sanoo.

Yritysten seula investoinneille on tiukka. Ennen investointipäätöstä hankeaihioista on tehtävä 1–3 tarkentavaa selvitystä. Jokaisen vaiheen jälkeen on haettava jatkoa investoinneista päättävältä yrityksen johdolta.

”Sinänsä potentiaalisiin selvityksiin on kuitenkin usein vaikea saada organisaatiossa rahaa. Siksi niiden tekeminen helposti siirtyy, ja erinomaisetkin ideat jäävät odottamaan toteutusta. Tähän ´kuoleman laakson´ läpipääsyn helpottamiseen syväselvityksillä tähdätään.”

Tukea 12 teollisuusyrityksen hankkeelle

Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama syväselvitysten pilottihanke toteutetaan yhteistyössä Energiaviraston, Business Finlandin ja Motivan kanssa. Hanke on suunnattu paljon energiaa kuluttaville teollisuusyrityksille, jotka ovat mukana energiatehokkuussopimuksissa. Business Finlandin tuotepäällikkö Markku Mäkelä kertoo, että yritykset ovat voineet hakea tukea syväselvityksiin, jotka tähtäävät energiansäästöön, energiatehokkuuden parantamiseen tai uusiutuvan energian käytön kasvattamiseen.

”Syväselvityksissä kyse on investointiaihioita tarkentavista selvityksistä, jotka voidaan toteuttaa energiatehokkuuslain edellyttämien pakollisten toimien jälkeen”, Mäkelä sanoo.

Business Finland vastaa tukihakemusten käsittelystä, hankkeiden seurannasta ja maksatuksista. Mäkelän mukaan pilottihankkeessa päätettiin antaa tukea 12 syväselvitykselle. ”Hakemuksia on tullut ennen muuta prosessiteollisuudesta. Mukana on yrityksiä kemian-, elintarvike-, metsä- ja metalliteollisuudesta.” Mäkelän mukaan prosessityyppisessä teollisuudessa energiansäästö liittyy usein hukkalämmön talteenottoon. Tuotannossa syntyy valtavia lämpömääriä, joista iso osa on kuitenkin toistaiseksi hyödyntämättä.

”Syväselvityksissä haetaan tähän ratkaisuja. Hukkalämpöä voidaan käyttää esimerkiksi tuotantoprosesseissa tarvittavan ilman tai veden esilämmitykseen. Sitä voidaan hyödyntää myös kiinteistöjen lämmityksessä.”

Monessa tapauksessa lämmön talteenotto vähentää myös hiilidioksidipäästöjä, kun ilman tai veden lämmitykseen tarvitaan vähemmän fossiilisia polttoaineita. Mäkelän mukaan syväselvityksissä nousevat esille myös tuotantoprosessien sähköistäminen ja digitaalisuuden lisääminen eri muodoissaan.”Toivomme, että hankkeissa ei tyydytä vain olemassa oleviin tekniikoihin. Yhtä lailla on tärkeää pohtia avoimesti eri vaihtoehtoja ja hakea tietoa uusista ratkaisuista.”

Pilottihankkeessa syväselvityksen kokonaiskustannukset voivat olla 10 000–50 000 euroa, josta valtion tuki kattaa 40 prosenttia. Kustannuksiksi hyväksytään ulkopuolelta ostettavat asiantuntijapalvelut sekä selvitykseen liittyvät omat palkkakustannukset.

”Yritykset toteuttavat syväselvitykset syksyn ja talven aikana ja niiden on raportoitava tuen käytöstä kesäkuun loppuun mennessä”, Mäkelä sanoo.

Savukaasuista energia talteen

Yksi syväselvitykseen tukea saaneista yrityksistä on Valio. Energiapäällikkö Peter Fabritius kertoo, että pari vuotta sitten yhtiön tuotantolaitoksella Lapinlahdella tehtiin energiakatselmus, jossa löydettiin potentiaalisia energiansäästökohteita etenkin lämmön talteenotosta.

”Nyt yhtä kohdetta selvitetään tarkemmin tekemällä analyysi hankkeen toteuttamisesta, kustannuksista ja hyödyistä.”

Fabritiuksen mukaan syväselvityksen erityisenä kohteena on tehtaan lämpölaitokseen mahdollisesti asennettava savukaasulauhdutin. Laite tuottaisi lämpöä biopolttoaineiden poltosta syntyvästä kosteasta savukaasusta, joka muutoin haihtuu savupiipusta taivaalle. Lauhduttimella kerättävä lämpö on noin 60-asteista, mutta nykyaikaisen lämpöpumpputekniikan avulla lämpötila voidaan nostaa noin 80 asteeseen. Tämä lisäisi lämmön käyttökohteita.

”Selvityksessä käydään läpi, missä kuumaa vettä voidaan käyttää ja miten lämmön tuotanto istuu ajallisesti tuotantoon. Näiden asioiden selvittäminen riittävällä tarkkuudella on edellytys investoinnille”, Fabritius sanoo. Hänen mukaansa savukaasulauhdutin vähentäisi myös kattilalaitoksen polttoaineen käyttöä, kun osa lämmöstä saataisiin hukkalämmöstä.

Syväselvitystä varten Valiolla on koottu kolmihenkinen tiimi. Varsinainen selvitystyö teetetään ulkopuolisella konsultilla. Mahdollisten käyttökohteiden lisäksi tehdään suunnitelma putkiverkostosta, joka talteen otettavan hyödyntämiseen tarvittaisiin.

”Odotamme tuloksia, joiden perusteella tiedämme tarkemmin hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta ja kannattavuudesta. Ensi vuoden keväällä voidaan tehdä todennäköisesti lopullinen päätös, edetäänkö investoinnissa toteutusvaiheeseen vai ei.”

Terästehtaan tavoitteena iso energiansäästö

Teräsyhtiö SSAB on saanut tukea kolmen syväselvityksen tekemiseen yhtiön tuotantolaitoksella Hämeenlinnassa. Energiapäällikkö Mikko Lepistö kertoo, että selvitykset keskittyvät hukkalämmön talteenoton parantamiseen tuotantoprosessissa ja kiinteistössä.

”Alustavia laskelmia on jo tehty, mutta energiatehokkuusinvestointien tekniseen toteutukseen ja taloudelliseen kannattavuuteen tarvitaan perusteellisempaa tietoa.” Lepistön mukaan syväselvityksissä haetaan ratkaisuja esimerkiksi tarvittavista laitteistoista ja putkivedoista.

”Tarkoitus on tuottaa korkeatasoista materiaalia, jota voidaan hyödyntää yhtiön sisäisessä päätöksenteossa. Toivomme pohjatyön johtavan investointeihin, joiden avulla voimme ottaa energiatehokkuudessa ison harppauksen.”

Lepistön mukaan lämmön talteenoton suurin haaste on, että hukkalämpöjä syntyy monessa paikassa yhteensä noin kymmenen hehtaarin laajuisissa tuotantotiloissa. Savukaasuja lukuun ottamatta hukkalämmöillä on suhteellisen matala lämpötila, mikä rajoittaa järkevien käyttökohteiden löytämistä.

Syväselvityksistä ensimmäinen koskee savukaasujen hukkalämmön hyödyntämistä. Savupiipuissa on jo nyt lämmön talteenottojärjestelmät, joiden avulla höyrystä saadaan lämpö talteen. Jäljelle jää kuitenkin edelleen harakoille menevää energiaa. ”Tätä lämpöä olisi ehkä mahdollista hyödyntää esimerkiksi kaukolämpönä.”

Toinen syväselvitys koskee ilmanvaihdon energiatehokuuden parantamista. Muun muassa sinkityslinjojen uunit tuottavat runsaasti hukkalämpöä, joka kerääntyy tehdassalin katon rajaan. ”Nyt noin 50-asteinen lämpö johdetaan puhaltimilla ulkoilmaan. Selvityksessä tutkitaan, voisiko ainakin osan lämmöstä ottaa talteen ja käyttää esimerkiksi pesuvesien tai ulkoa otettavan ilman lämmitykseen.”

Kolmas syväselvitys keskittyy lämmön talteenottoon sinkityslinjan lauhdejärjestelmässä. Siinä tutkitaan, voidaanko kuumennetun teräsnauhan jäähdyttämiseen käytetystä vedestä ottaa energia talteen.

Pilottihankkeen tulokset ratkaisevat jatkon

Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen odottaa mielenkiinnolla pilottihankkeen tuloksia. Niiden perusteella tehdään päätös, tuleeko syväselvitysten tukemisesta pysyvä tukimuoto ja millaisilla ehdoilla tukea myönnettäisiin.

”Jatko edellyttää, että yritykset näkevät tällaisen tukimuodon hyödylliseksi ja se oikeasti johtaa investointeihin”, Tirkkonen sanoo. Hänen mukaansa tuen jatkoon vaikuttaa myös tuleva energiatehokkuusdirektiivin uudistus, josta Euroopan komissio on luvannut antaa ehdotuksensa ensi vuoden kesäkuussa. Uudistuksessa voi nousta esille asioita, jotka on otettava valmistelussa huomioon.

Heikki Väisänen sanoo, että hanke on antanut jo nyt uutta oppia ja hyödyllistä tietoa, millaisia energiaa säästäviä investointeja yritykset haluavat tehdä. ”Toivon, että voimme suhteellisen pienillä rahasummilla edistää ketjureaktioita, jotka saattavat johtaa miljoonien eurojen investointeihin. Tuella on myös psykologinen vaikutus.”

Väisäsen mukaan jatkoon vaikuttaa myös tuleva talouskehitys. Jos koronatilanne jatkuu vielä pitkään, yritysten näkymät alkavat näyttää yhä sumuisemmilta. ”Se vaikuttaa väistämättä myös tuleviin investointeihin.”

”Joissakin yrityksissä ajatellaan, että energiankulutusta ja päästöjä vähentävät investoinnit on joka tapauksessa toteutettava lähivuosina, kun taas toiset yritykset epävarma tilanne on saanut varovaisiksi”, Väisänen toteaa.

Lue myös

Ilmasto

Haastavat energiatehokkuustavoitteet taklattu vapaaehtoisilla sopimuksilla

Yritysten ja kuntien vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat olleet tuloksekas keino täyttää Suomen energiatehokkuusvelvoitteet. Toimiva järjestelmä on saanut kiitosta myös EU:lta.

06/2021

Ilmasto

Kestävyyskriteerit laajenevat biomassapolttoaineisiin

Vuoden 2018 lopulla valmistunut uusiutuvan energian direktiivin päivitys tuo kestävyyskriteerit sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotannossa käytetyille biomassapolttoaineille. Kansallinen muutos astui voimaan 1.1.2021. Biomassapolttoaineilla tarkoitetaan sekä kiinteitä että kaasumaisia biomassasta tuotettuja polttoaineita, kuten metsähaketta tai biokaasua.

06/2021

Ilmasto

Yksinkertaistettu tarkkailusuunnitelma helpottaa päästöjen raportointia

Vähäpäästöiset laitokset voivat nyt tarkkailla päästöjään yksinkertaistetulla tarkkailusuunnitelmalla. Uuden päästökauppakauden mukanaan tuoma muutos saa yrityksiltä hyvää palautetta.

06/2021