Suomen päästökauppasektorin kokonaispäästöt vuonna 2017 olivat pienimmät koko EU:n sisäisen päästökaupan aikana, joka alkoi vuoden 2005 alussa. Päästökauppasektorin suurimmat päästöt syntyivät vuonna 2006, jolloin ne olivat 44,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Suomen lentoliikenteen kokonaispäästöt vuonna 2017 olivat noin miljoona tonnia hiilidioksidia. Koko EU:n päästökaupan päästöt kasvoivat ennakkotietojen perusteella 0,8 prosenttia, ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen (Carbon Pulse).
Energiamääränä laskettuna uusiutuvien, kestävyyskriteerit täyttävien polttoaineiden käyttö päästökauppasektorilla kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 4,6 prosenttia. Kivihiilen, maakaasun ja turpeen käyttö puolestaan väheni edelliseen vuoteen verrattuna, mikä osaltaan selittää kokonaispäästöjen laskua. Yleisesti päästöjen kehitykseen vaikuttavat muun muassa säästä johtuvat vaihtelut lämmitysenergian kysynnässä sekä pohjoismainen vesitilanne, joka vaikuttaa erityisesti sähkön pörssihintaan ja sitä kautta myös erillistuotannon kysyntään.
Polttolaitosten päästöt pienenivät
Päästöt vähenivät eniten polttolaitoksilla, joiden päästöt vähenivät lähes 1,7 miljoonaa tonnia edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi rauta- ja terästehtaiden päästöt vähenivät edellisvuodesta noin 370 tuhatta tonnia sekä massan ja paperin valmistuksen päästöt noin 160 tuhatta tonnia. Vuonna 2017 päästöt kasvoivat eniten sementin tuotannossa (n. 78 tuhatta tonnia) ja öljynjalostamoilla (n. 59 tuhatta tonnia).
Vuosittaiset päästökauppasektorin päästötiedot ovat saatavissa Energiaviraston sivuilta www.energiavirasto.fi/paastotiedot. Koko EU:n päästökauppalaitosten päästötiedot sekä tiedot jaetuista päästöoikeuksista löytyvät muun muassa Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) internetsivuilta ec.europa.eu/environment/ets/.
