Ilmasto

Suomen päästökauppasektorin päästöt olivat 25,1 miljoonaa tonnia vuonna 2017

EU:n päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten yhteispäästömäärä oli 25,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2017. Päästöt vähenivät noin 2,1 miljoonaa tonnia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2016 vastaavat päästöt olivat 27,2 miljoonaa tonnia.

05/2018

teksti Tero Liikanen

kuvat Unsplash

Suomen päästökauppasektorin kokonaispäästöt vuonna 2017 olivat pienimmät koko EU:n sisäisen päästökaupan aikana, joka alkoi vuoden 2005 alussa. Päästökauppasektorin suurimmat päästöt syntyivät vuonna 2006, jolloin ne olivat 44,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Suomen lentoliikenteen kokonaispäästöt vuonna 2017 olivat noin miljoona tonnia hiilidioksidia. Koko EU:n päästökaupan päästöt kasvoivat ennakkotietojen perusteella 0,8 prosenttia, ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen (Carbon Pulse).

Energiamääränä laskettuna uusiutuvien, kestävyyskriteerit täyttävien polttoaineiden käyttö päästökauppasektorilla kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 4,6 prosenttia. Kivihiilen, maakaasun ja turpeen käyttö puolestaan väheni edelliseen vuoteen verrattuna, mikä osaltaan selittää kokonaispäästöjen laskua. Yleisesti päästöjen kehitykseen vaikuttavat muun muassa säästä johtuvat vaihtelut lämmitysenergian kysynnässä sekä pohjoismainen vesitilanne, joka vaikuttaa erityisesti sähkön pörssihintaan ja sitä kautta myös erillistuotannon kysyntään.

Polttolaitosten päästöt pienenivät

Päästöt vähenivät eniten polttolaitoksilla, joiden päästöt vähenivät lähes 1,7 miljoonaa tonnia edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi rauta- ja terästehtaiden päästöt vähenivät edellisvuodesta noin 370 tuhatta tonnia sekä massan ja paperin valmistuksen päästöt noin 160 tuhatta tonnia. Vuonna 2017 päästöt kasvoivat eniten sementin tuotannossa (n. 78 tuhatta tonnia) ja öljynjalostamoilla (n. 59 tuhatta tonnia).

Vuosittaiset päästökauppasektorin päästötiedot ovat saatavissa Energiaviraston sivuilta www.energiavirasto.fi/paastotiedot. Koko EU:n päästökauppalaitosten päästötiedot sekä tiedot jaetuista päästöoikeuksista löytyvät muun muassa Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) internetsivuilta ec.europa.eu/environment/ets/.

Lue myös

Ilmasto

Päästöoikeuksien kirjaaminen muuttuu vuonna 2024

Päästöoikeuksia jaetaan maksutta tietyille päästökaupassa mukana oleville toimialoille. Ilmaisjaon piiriin kuuluvia laitoksia on Suomessa yhteensä noin 280. Muualla EU:n jäsenmaissa käytetyt ilmaisjaon mallit eroavat Suomen ilmaisjaon suoraviivaisesta menettelystä. Uudistuva EU-lainsäädäntö muuttaa päästöoikeuksien ilmaisjaon laskentaa ja kirjaamista vuodesta 2024 lähtien.

06/2023

Ilmasto

Veli-Pekka Tynkkynen: Energia on Venäjälle väline

Professori Veli-Pekka Tynkkynen on tutkinut Venäjän energia- ja luonnonvarapolitiikkaa yli 25 vuoden ajan. Tynkkysen mukaan energian rooli Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ymmärretty Suomessa pitkään liian kapeasti. Hän kuvaa venäläisen fossiilienergian halpuutta osana laajempaa strategiaa, jonka vaikutukset realisoituivat viimeistään vuonna 2022.

12/2025

Ilmasto

Suurten aurinkovoimaloiden esiinmarssi

Isot aurinkovoimalat yleistyvät merkittävästi tulevina vuosina ja yksittäisten voimaloiden koko kasvaa monikertaiseksi nykyisestä. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, voimaloiden määrä kasvaa jopa 120:een ja tuotantokapasiteetti jopa yli 9 500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Energiaviraston ja Motivan Aurinkosähkövoimala-karttapalvelu näyttää mihin teollisen mittaluokan aurinkosähkövoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan.

12/2023