Ilmasto

Suomen päästökauppalaitosten päästöt pienenivät 3,7 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuonna 2023

Suomen päästökauppalaitosten fossiiliset hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2023 yhteensä 15,4 miljoonaa tonnia. Päästöt pienenivät 19,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Erityisesti päästöt vähenivät polttolaitoksilla – yhteensä 36 prosenttia aiemman vuoden tasosta. Päästökaupan piiriin kuului Suomessa viime vuonna 507 laitosta.

05/2024

teksti Tiina Rautalin

kuvat Canva

kuvitus Energiavirasto

Polttolaitokset ja rauta- ja terästehtaat muodostivat yhteensä noin kaksi kolmasosaa kokonaispäästöistä, mineraaliöljyn jalostus noin viidenneksen

Vuonna 2023 polttolaitokset muodostivat 33 prosenttia, rauta- ja terästehtaat 29 prosenttia ja mineraaliöljyn jalostus 18 prosenttia päästökauppalaitosten kokonaispäästöistä. Päästöistä 8 prosenttia muodostui massan ja paperin valmistuksessa, ja 4 prosenttia sementtiklinkkeriä tuottavilla laitoksilla.

Päästöjen osuus toimialoittain 2023

Muut: Muiden kuin rautametallien tuotanto tai jalostus polttoyksiköissä, Rautametallien, rautaseokset mukaan luettuina, valmistus ja jalostus polttoyksiköissä, Typpihapon tuotanto, Mineraalivillan valmistus lasista, kivestä tai kuonasta, Kipsin kuivaus tai kalsinointi tai kipsilevyjen ja muiden kipsituotteiden valmistus, Keraamisia tuotteita polttamalla valmistavat laitokset, Metallimalmien pasutus ja sintraus ja pelletointi, Vetykaasun ja synteesikaasun tuotanto

Päästöt pienenivät useilla toimialoilla

Päästökauppalaitosten fossiiliset hiilidioksidipäästöt pienenivät 3,7 miljoonaa tonnia vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Yhtä paljon päästöt ovat vuoden 2013 jälkeen pudonneet kertaalleen, vuonna 2020.

Päästöt pienenivät vuonna 2023 useilla toimialoilla. Eniten päästöt pienenivät polttolaitoksilla (2,9 milj. t CO2), massan ja paperin valmistuksessa (0,5 milj. t CO2) ja sementtiklinkkeriä tuottavilla laitoksilla (0,2 milj. t CO2).

Osalla toimialoista päästöt myös hieman kasvoivat. Hiilidioksiditonneina tarkasteltuna päästöt kasvoivat eniten rauta- ja terästehtailla (0,1 milj. t CO2).

Suomen päästökauppalaitosten päästöt 2023

Turpeen ja kivihiilen polttoainekäyttö väheni, maakaasun kulutus hieman kasvoi

Vuonna 2023 turpeen käyttö väheni 37,5 prosenttia ja kivihiilen käyttö väheni 50,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Maakaasua käytettiin 5,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, ja biomassan käyttö pysyi aiempaa vuotta vastaavalla tasolla.

Päästökauppalaitosten merkittävimpien polttoaineiden käyttö 2016-2023

*Biomassan käyttö sisältää kiinteän, kaasumaisen ja nestemäisen biomassan käytön.

Biomassaa poltettiin eniten massan ja paperin valmistuksen toimialalla sekä poltto- ja opt-in-laitoksilla

Biomassaa poltettiin viime vuonna päästökaupan toimialoista eniten massan ja paperin valmistuksen toimialalla sekä poltto- ja opt-in-laitoksilla.

Vuonna 2023 kestävän biomassan hiilidioksidipäästöt olivat massan ja paperin valmistuksessa 16,8 miljoonaa tonnia, polttolaitoksilla 11,7 miljoonaa tonnia ja opt-in-laitoksilla 0,13 miljoonaa tonnia. Fossiiliset hiilidioksidipäästöt vastaavasti olivat massan ja paperin valmistuksen toimialalla 1,3 miljoonaa tonnia, polttolaitoksilla 5,1 miljoonaa tonnia ja Opt-in-laitoksilla 0,03 miljoonaa tonnia.

Kestävän biomassan sisältämää hiiltä ei katsota fossiiliseksi, eikä sen polttamisesta syntyvää hiilidioksidia lasketa laitoksen kokonaispäästöihin mukaan. Kestävän biomassan päästöt raportoidaan kuitenkin laitoksen päästöselvityksessä muistiotietona.

Kestävän biomassan päästöt

Vuosittaiset Suomen päästökauppalaitosten päästötiedot on koottu FINETS-asiointijärjestelmän päästöselvitystiedoista. Toiminnanharjoittajien on raportoitava edellistä vuotta koskevat laitoksen päästötiedot vuosittain 1.1.-31.3.

Päästökaupan tilastot löytyvät Energiaviraston sivuilta

Lue myös

Ilmasto

Päästöoikeuksien kirjaaminen muuttuu vuonna 2024

Päästöoikeuksia jaetaan maksutta tietyille päästökaupassa mukana oleville toimialoille. Ilmaisjaon piiriin kuuluvia laitoksia on Suomessa yhteensä noin 280. Muualla EU:n jäsenmaissa käytetyt ilmaisjaon mallit eroavat Suomen ilmaisjaon suoraviivaisesta menettelystä. Uudistuva EU-lainsäädäntö muuttaa päästöoikeuksien ilmaisjaon laskentaa ja kirjaamista vuodesta 2024 lähtien.

06/2023

Ilmasto

Suurten aurinkovoimaloiden esiinmarssi

Isot aurinkovoimalat yleistyvät merkittävästi tulevina vuosina ja yksittäisten voimaloiden koko kasvaa monikertaiseksi nykyisestä. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, voimaloiden määrä kasvaa jopa 120:een ja tuotantokapasiteetti jopa yli 9 500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Energiaviraston ja Motivan Aurinkosähkövoimala-karttapalvelu näyttää mihin teollisen mittaluokan aurinkosähkövoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan.

12/2023

Ilmasto

Vetyvoimainen Suomi – 10 kysymystä vetytaloudesta

Suomi tavoittelee roolia Euroopan puhtaan vetytalouden kärkijoukoissa. Mitä on vetytalous ja miksi siitä puhutaan juuri nyt niin paljon? Mikä on vedyn rooli osana päästötöntä energiajärjestelmää? Onko vety sähköä parempi ratkaisu liikenteen päästöjen vähentämiseen?

12/2023