Ilmasto

Suomen päästökauppalaitosten kokonaispäästöt laskussa

Vuonna 2020 Suomen päästökauppalaitosten päästöt olivat yhteensä 19,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Päästökauppakaudella 2013-2020 päästöjen määrä on ollut laskussa.

06/2021

teksti Tiina Rautalin

kuvat Unplash

Suomen päästökauppalaitosten kokonaispäästöistä 40 prosenttia syntyi polttolaitoksilla, 21 prosenttia rauta- ja terästehtailla ja 16 prosenttia mineraaliöljyn jalostuksessa vuonna 2020.

Vuonna 2020 päästökaupan piiriin kuului Suomessa 536 laitosta, joista yhdeksän sijaitsi Ahvenanmaalla. Toiminnanharjoittajia päästökaupan piiriin kuului 154. Päästökauppalain mukaisesti tarkasteltuna suurin osa päästökaupan piiriin kuuluvista laitoksista oli polttolaitoksia, joita oli 277 kappaletta. 196 opt-in-laitosta* muodostivat toiseksi suurimman ja 36 massaa ja paperia valmistavaa laitosta kolmanneksi suurimman ryhmän. Vaikka opt-in -laitoksia oli viime vuonna päästökaupan piirissä yhteensä 196, muodostivat ne vain 0,1 prosenttia laitosten yhteenlasketuista kokonaispäästöistä.

Suomen päästökauppalaitosten päästöjen osuus toimialoittain 2020

Suluissa laitosten lukumäärä toimialalla.

Suomen päästökauppalaitosten kokonaispäästöissä on ollut laskeva trendi vuodesta 2013 vuoteen 2020. Vuonna 2020 päästökauppalaitosten hiilidioksidipäästöt olivat 11,9 miljoonaa tonnia pienemmät kuin vuonna 2013. Laitosten lukumäärä on vähentynyt kauden aikana, ja vuonna 2020 päästökaupan piirissä oli 54 laitosta vähemmän kuin vuonna 2013.

Suomen päästökauppasektorin laitosten päästöt 2013-2020 (milj. t CO2)

Polttolaitosten, rauta- ja terästehtaiden, mineraaliöljyn jalostuksen ja massan ja paperin valmistuksen päästöt ovat muodostaneet merkittävän osan päästökauppalaitosten kokonaispäästöistä vuosittain. Niiden yhdessä muodostama osuus kokonaispäästöistä on vaihdellut 87,7 prosentin (2020) ja 91,5 prosentin (2013) välillä päästökauppakaudella 2013-2020. Kaudella 2013-2020 hiilidioksidipäästöt ovat eniten vähentyneet polttolaitoksilla. Niiden osalta päästöt ovat 10,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia pienemmät vuonna 2020 kuin vuonna 2013.

Suomen päästökauppalaitosten päästöt toimialoittain 2013-2020

 

Biomassapolttoaineiden käyttö on ollut merkittävää päästökauppakaudella 2013-2020. Seuraavaksi eniten polttoaineina on käytetty kivihiiltä, maakaasua ja turvetta. Hiilidioksidipäästöjen sijaan polttoaineiden käyttömääriä on verrattu petajouleissa (PJ). Polttoaineiden käytön kehitys päästökauppakauden aikana on esitetty oheisessa kuvassa.

Merkittävimpien polttoaineiden käyttö Suomen päästökauppalaitoksilla 2013-2020

Vuosittaiset Suomen päästökauppalaitosten päästötiedot on koottu FINETS-asiointijärjestelmän päästöselvitystiedoista. Toiminnanharjoittajien on raportoitava edellistä vuotta koskevat laitoksen päästötiedot vuosittain 1.1.-31.3.

*Opt-in -laitoksilla tarkoitetaan päästökauppalain 4 §:n soveltamisalaan kuuluvia, kokonaislämpöteholtaan 20 MW:a alittavia lämpölaitoksia.

Lue myös

Ilmasto

Päästöoikeuksien kirjaaminen muuttuu vuonna 2024

Päästöoikeuksia jaetaan maksutta tietyille päästökaupassa mukana oleville toimialoille. Ilmaisjaon piiriin kuuluvia laitoksia on Suomessa yhteensä noin 280. Muualla EU:n jäsenmaissa käytetyt ilmaisjaon mallit eroavat Suomen ilmaisjaon suoraviivaisesta menettelystä. Uudistuva EU-lainsäädäntö muuttaa päästöoikeuksien ilmaisjaon laskentaa ja kirjaamista vuodesta 2024 lähtien.

06/2023

Ilmasto

Suurten aurinkovoimaloiden esiinmarssi

Isot aurinkovoimalat yleistyvät merkittävästi tulevina vuosina ja yksittäisten voimaloiden koko kasvaa monikertaiseksi nykyisestä. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, voimaloiden määrä kasvaa jopa 120:een ja tuotantokapasiteetti jopa yli 9 500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Energiaviraston ja Motivan Aurinkosähkövoimala-karttapalvelu näyttää mihin teollisen mittaluokan aurinkosähkövoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan.

12/2023

Ilmasto

Vetyvoimainen Suomi – 10 kysymystä vetytaloudesta

Suomi tavoittelee roolia Euroopan puhtaan vetytalouden kärkijoukoissa. Mitä on vetytalous ja miksi siitä puhutaan juuri nyt niin paljon? Mikä on vedyn rooli osana päästötöntä energiajärjestelmää? Onko vety sähköä parempi ratkaisu liikenteen päästöjen vähentämiseen?

12/2023