Ilmasto

Suomen päästökauppalaitosten kokonaispäästöt laskussa

Vuonna 2020 Suomen päästökauppalaitosten päästöt olivat yhteensä 19,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Päästökauppakaudella 2013-2020 päästöjen määrä on ollut laskussa.

06/2021

teksti Tiina Rautalin

kuvat Unplash

Suomen päästökauppalaitosten kokonaispäästöistä 40 prosenttia syntyi polttolaitoksilla, 21 prosenttia rauta- ja terästehtailla ja 16 prosenttia mineraaliöljyn jalostuksessa vuonna 2020.

Vuonna 2020 päästökaupan piiriin kuului Suomessa 536 laitosta, joista yhdeksän sijaitsi Ahvenanmaalla. Toiminnanharjoittajia päästökaupan piiriin kuului 154. Päästökauppalain mukaisesti tarkasteltuna suurin osa päästökaupan piiriin kuuluvista laitoksista oli polttolaitoksia, joita oli 277 kappaletta. 196 opt-in-laitosta* muodostivat toiseksi suurimman ja 36 massaa ja paperia valmistavaa laitosta kolmanneksi suurimman ryhmän. Vaikka opt-in -laitoksia oli viime vuonna päästökaupan piirissä yhteensä 196, muodostivat ne vain 0,1 prosenttia laitosten yhteenlasketuista kokonaispäästöistä.

Suomen päästökauppalaitosten päästöjen osuus toimialoittain 2020

Suluissa laitosten lukumäärä toimialalla.

Suomen päästökauppalaitosten kokonaispäästöissä on ollut laskeva trendi vuodesta 2013 vuoteen 2020. Vuonna 2020 päästökauppalaitosten hiilidioksidipäästöt olivat 11,9 miljoonaa tonnia pienemmät kuin vuonna 2013. Laitosten lukumäärä on vähentynyt kauden aikana, ja vuonna 2020 päästökaupan piirissä oli 54 laitosta vähemmän kuin vuonna 2013.

Suomen päästökauppasektorin laitosten päästöt 2013-2020 (milj. t CO2)

Polttolaitosten, rauta- ja terästehtaiden, mineraaliöljyn jalostuksen ja massan ja paperin valmistuksen päästöt ovat muodostaneet merkittävän osan päästökauppalaitosten kokonaispäästöistä vuosittain. Niiden yhdessä muodostama osuus kokonaispäästöistä on vaihdellut 87,7 prosentin (2020) ja 91,5 prosentin (2013) välillä päästökauppakaudella 2013-2020. Kaudella 2013-2020 hiilidioksidipäästöt ovat eniten vähentyneet polttolaitoksilla. Niiden osalta päästöt ovat 10,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia pienemmät vuonna 2020 kuin vuonna 2013.

Suomen päästökauppalaitosten päästöt toimialoittain 2013-2020

 

Biomassapolttoaineiden käyttö on ollut merkittävää päästökauppakaudella 2013-2020. Seuraavaksi eniten polttoaineina on käytetty kivihiiltä, maakaasua ja turvetta. Hiilidioksidipäästöjen sijaan polttoaineiden käyttömääriä on verrattu petajouleissa (PJ). Polttoaineiden käytön kehitys päästökauppakauden aikana on esitetty oheisessa kuvassa.

Merkittävimpien polttoaineiden käyttö Suomen päästökauppalaitoksilla 2013-2020

Vuosittaiset Suomen päästökauppalaitosten päästötiedot on koottu FINETS-asiointijärjestelmän päästöselvitystiedoista. Toiminnanharjoittajien on raportoitava edellistä vuotta koskevat laitoksen päästötiedot vuosittain 1.1.-31.3.

*Opt-in -laitoksilla tarkoitetaan päästökauppalain 4 §:n soveltamisalaan kuuluvia, kokonaislämpöteholtaan 20 MW:a alittavia lämpölaitoksia.

Lue myös

Ilmasto

Energianeuvonta tukenasi – onnistu remonteissa

Energia-asioihin ja remontteihin saa asiantuntevaa ja luotettavaa neuvontapalvelua maksutta Motivan kuluttajaneuvonnasta ja maakunnissa toimivilta alueellisilta energianeuvojilta. Energiavirasto rahoittaa ja koordinoi alueellista energianeuvontaa.

09/2021

Ilmasto

Haastavat energiatehokkuustavoitteet taklattu vapaaehtoisilla sopimuksilla

Yritysten ja kuntien vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat olleet tuloksekas keino täyttää Suomen energiatehokkuusvelvoitteet. Toimiva järjestelmä on saanut kiitosta myös EU:lta.

06/2021

Ilmasto

Kestävyyskriteerit laajenevat biomassapolttoaineisiin

Vuoden 2018 lopulla valmistunut uusiutuvan energian direktiivin päivitys tuo kestävyyskriteerit sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotannossa käytetyille biomassapolttoaineille. Kansallinen muutos astui voimaan 1.1.2021. Biomassapolttoaineilla tarkoitetaan sekä kiinteitä että kaasumaisia biomassasta tuotettuja polttoaineita, kuten metsähaketta tai biokaasua.

06/2021