Ilmasto

Suomen metsäteollisuus pärjää hyvin energiatehokkuudessa muille EU-maille

Suomalaisen sellun- ja paperintuotannon energiatehokkuus on Energiaviraston teettämän tutkimuksen mukaan hyvää eurooppalaista keskitasoa. Energiatehokkuuden vertailussa käytettävien indikaattoreiden valintaan on kiinnitettävä huomiota.

09/2020

teksti Johanna Kirkinen

kuvat Pexels

Energiavirasto teetti viime vuonna selvityksen metsäteollisuuden energiatehokkuudesta. Selvitys oli jatkoa yleisten energiatehokkuuden indikaattorien vertailulle eri EU-maiden välillä. Tänä vuonna energiatehokkuuden tarkempaa analysointia tehdään metalliteollisuudesta. Näiden selvitysten tarkoitus on auttaa ymmärtämään, miten Suomen teollisuuden energiatehokkuus sijoittuu reaalisesti EU-maiden vertailussa, miten eri energiatehokkuuden indikaattorit eroavat toisistaan ja mistä erot johtuvat. Lisäksi indikaattoreihin liittyvät haasteet ja mahdollisuudet halutaan nostaa esiin.

Metsäteollisuuden selvityksessä verrattiin Suomen sellu- ja paperiteollisuuden energiatehokkuutta muihin EU-maihin. Selvityksessä tarkasteltiin muun muassa eri tahojen, kuten kansainvälisen energiaviraston IEA:n, Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen JRC:n sekä EU:n H2020-rahotteisen ODYSSEE-Mure-hankkeen esittämiä arvioita.

Energiaviraston teettämä tutkimus osoittaa, että suomalaisen sellun- ja paperintuotannon tehokkuus on hyvissä käsissä. Suomalaisten tehtaiden ja prosessien energiankulutus on yleensä EU:n keskiarvoon verrattavissa tai parempaa Fisher International Ltd: n simulointitulosten mukaan. ODYSSEE-tietokannan tilastot tukevat näitä tuloksia. Kokonaisenergiankulutuksessa Suomi on lähellä EU:n keskiarvoa jokaisessa tuotelajissa. Suomen sellun ja paperin yksikköenergiankulutus on 9 prosenttia pienempi kuin EU-maiden keskiarvo.

Energiaintensiteetti ei riitä energiatehokkuuden kuvaajaksi

Hankaluutena sekä kansainvälisissä että EU-tason energiatehokkuuden arvioissa on, että usein yksinkertaisena energiatehokkuuden indikaattorina käytetään energiaintensiteettiä, eli energiankulutusta bruttokansantuotetta tai tietyn sektorin arvonlisäystä kohti. IEA ja JRC toimivat näin, mutta samalla esimerkiksi IEA tunnustaa virheelliseksi käyttää energiaintensiteettiä energiatehokkuuden kuvaajana. Mutta miksi energiaintensiteetti ei kuvaa energiatehokkuutta kuten pitäisi? Energiaintensiteetti ei toimi etenkään massatavaraa tuottavien energiaintensiivisten teollisuuden alojen analysoinnissa. Suomessa sellun ja paperin energiankäyttö arvonlisää kohti on korkea verrattuna muihin maihin, johtuen tuotteiden matalasta arvosta ja suuresta energiantarpeesta massan ja paperin tuotannossa. Suomen tilanne eroaa merkittävästi esimerkiksi vain painotuotteita tuottavista maista, joiden tuotteilla on korkea lisäarvo ja valmistukseen kuluu vähemmän energiaa.

Suomi on yksi tärkeimmistä energiaintensiivisen sulfaattisellun tuottajista. Koska sulfaattisellu hallitsee Suomen selluntuotantoa ja se on merkittävä vientituote, Suomen energiankäyttö on selvästi suurempi kuin kierrätetystä sellusta ja tuontimarkkinoiden massasta riippuvaisessa maassa. Suomen sulfaattimarkkinasellun vienti on lähes kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa ja Suomi hallitsee yhdessä Ruotsin kanssa Euroopan markkinoita. Sulfaattisellun tuotannon osuus, kuten myös sen vienti, pitäisi aina ottaa huomioon kaikissa eri maiden energiatehokkuusarvioinneissa, koska nämä seikat vaikuttavat huomattavasti tuloksiin. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole.

Indikaattorianalyysit pitää koostaa laajemmin

Energiaviraston teettämät tutkimukset energiatehokkuuden indikaattoreista ovat nostaneet esille kuinka tärkeää olisi, että tiedot kansainvälisissä ja EU-tason arvioinneissa ja tietokannoissa olisivat oikein, ja indikaattoreiksi valittaisiin ne, jotka pystyvät tarkasti ja teknisesti kuvaamaan energiatehokkuuden tasoa. Metsäteollisuudesta teetetty selvitys kuvaa hyvin, että Suomen sellun- ja paperintuotannon energiatehokkuus on linjassa tai parempi verrattuna EU-maihin, vaikka meillä on kylmempi ilmasto, joka kasvattaa tuotannon lisälämmitystarpeita esimerkiksi Portugaliin verrattuna 6 prosenttia ja Ruotsiin verrattuna yhden prosentin. Erilaiset lopputuotteet ja lopputuotteiden laatu, kuten valkaisu, tuotteen paksuus ja pinnoite, vaikuttavat energiankulutukseen. On myös tärkeää huomioida, että neitseellisen raaka-aineen käyttö sellun tuotannossa vaatii erilaisen energiapanoksen kuin kierrätetyn raaka-aineen käyttö. Suomi ja Ruotsi ovat vahvasti neitseellisen raaka-aineen tuottajia. Sellua ei voi kierrättää loputtomiin, kuten on vaikka teräksen kohdalla. Tämän vuoksi tarvitaan sellun tuotantoa neitseellisistä raaka-aineista. Kierrätyskuitua ei myöskään voi käyttää kaikessa, rajoitteita on esimerkiksi elintarvikepakkauksissa.

Tuotevalikoiman, tuotteiden laadun ja ilmaston kaltaiset tekijät tulisi ottaa huomioon indikaattorianalyyseissa, tämä parantaisi Suomen energiatehokkuuskilpailukykyä. Myös tietojen eritelty taso on tärkeä asia. Saadaksemme ymmärrettäviä ja hyvin toimivia indikaattoreita tarvitsemme nykyistä syvemmän erittelytason, luonnollisesti salassapitokysymykset huomioiden.

Lähteet: Energy efficiency of Finnish pulp and paper sector – indicators and estimates

Yli-insinööri Johanna Kirkinen on tekniikan tohtori ja työskentelee Energiavirastossa energiatehokkuuden ja ekosuunnittelun asiantuntijana. Hän on työskennellyt urallaan energia-, ilmasto- ja ympäristöaiheiden asiantuntijatehtävissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

 

Lue myös

Ilmasto

Mitkä tekijät vaikuttavat päästöoikeuden hinnan volatiliteettiin?

Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät tunnetaan melko hyvin, mutta volatiliteettiin eli hintavaihteluiden voimakkuuteen vaikuttavat tekijät ovat vähemmän tunnettuja. Tämä olisi kuitenkin tärkeää, jotta volatiliteettiin liittyvää riskiä voidaan pienentää.

08/2020

Ilmasto

Onko kulutushyödykkeiden päästöjen kompensointi lottoa vai päästöjen vastikkeellista vähentämistä?

Ilmastopolitiikan ohjauskeinoilla pyritään vähentämään erityisesti tuotannon päästöjä. Kulutuksen aiheuttamia päästöjä voidaan vähentää myös kompensoimalla niitä, mutta johtaako kompensointi aidosti päästöjen vähenemiseen ja millainen keino se on? Kysymyksiä pohtivat Energiaviraston Pekka Ripatti ja Roland Magnusson, koska Compensaten ja arpajaishallinnon kiistassa on viitattu myös Energiaviraston kannanottoihin.

03/2020

Ilmasto

Päästöt alas ja uusiutuvaa lisää – kaikki keinot käyttöön!

Energiaviraston uusiutuvan energian päivän päättäneessä paneelissa pohdittiin EU:n päästökauppaa, irtautumista fossiilisten polttoaineiden käytöstä, liikenteen päästöjen vähentämistä sekä energia- ja ilmastopolitiikan vastuunkantoa. Tammikuussa järjestetty uusiutuvan energian päivä kokosi jälleen yli 400 osallistujaa Helsingin Paasitorniin. Samalla juhlistettiin 25-vuotiasta Energiavirastoa.

02/2020