Ilmasto

Riittääkö energiatehokkuus vai tarvitaanko muutakin?

Suomi on tehnyt pitkään määrätietoista energiatehokkuustyötä ja olemme kestävän kulutuksen ja tuotannon edelläkävijä. Tästä huolimatta ylikulutamme luonnonvaroja edelleen, tänä vuonna ylikulutuspäivää vietettiin Suomessa 10.4.2021 ja globaalisti 29.7.2021. Motivan Lea Gynther avaa keskustelua kulutuksen kohtuullistamisesta.

10/2021

teksti Lea Gynther

kuvat Pixabay

Ongelman suuruuden vuoksi pelkkä tehokkuuden lisääminen eri portaissa ei riitä, kansainvälisessä keskustelussa huomio on kiinnittynyt viime vuosina ”kulutuksen kohtuullistamiseen” tai ”tarpeenmukaiseen kulutukseen.” Energy sufficiency -ajattelun mukaisesti jokaisella olisi käytössään ne energiapanokset ja -palvelut, joita oikeasti tarvitaan (ei vain haluta), samalla kun ympäristön kantokyky ei ylity. Suomessa haaste on valtava jo ilmastostakin johtuen, lisäksi kuulumme maailman vauraimpiin maihin, tämä on johtanut korkeaan kulutukseen ja päästöihin per asukas.

Yhteiskunnan rakenteet ohjaavat kulutustapoja

Energiankulutuksen kohtuullistaminen koskee pääasiassa kuluttajia, mutta jossain määrin myös palvelusektoria esimerkiksi tilatehokkuuden parantamisen kautta. Suomessa valtio onkin jo toteuttanut toimitilastrategiassaan tilatehokkuustavoitteita.

Teoreettisesti toimenpiteet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kulutuksen välttäminen tai vähentäminen (avoiding/reducing), kulutuksen muuttaminen (substitution) ja kulutuksen sopeuttaminen (adjustment). Välttämistä tai vähentämistä ovat esimerkiksi päätös valita kompakti asunto, jättää auto ostamatta tai valita valaistus tarpeen mukaan. Esimerkki kulutuksen muuttamisesta on siirtymä yksityisautoista joukkoliikenteeseen tai kevyeen liikenteeseen, vaikka auto olisikin vielä käytettävissä, ja sopeuttamisesta muuttaminen pienempään asuntoon perhekoon muuttuessa.

Energiankäytön kohtuullistamisen politiikkatoimenpiteet ovat osin samoja kuin energiatehokkuustoimenpiteet, mutta keinoja löytyy myös energiapolitiikan ulkopuolelta. Energiaverotus ja ajoneuvoihin kohdistuvat verot ja maksut sekä kestävän liikkumisen ratkaisut vaikuttavat kulutuspäätöksiin. Yhteiskunnan rakenteiden muuttuminen vaikkapa digitalisaation ja lisääntyvän etätyön kautta mahdollistaa kulutustapojen muutoksia. Kaavoituksessa on mahdollista vaikuttaa mm. asukastiheyteen ja liikkumisratkaisuihin. Mahdollisuuksia radikaalimmallekin ohjauskeinolle olisi: voisiko esimerkiksi omakotitalojen kiinteistöveroa porrastaa suhteessa asukasmäärään ja käytettävissä olevaan tilaan tai kerrostalojen esteettömyysvaatimuksia löysentää niin, että ne kohdistuisivat vain osaan kunkin rakennuksen asunnoista?

EU-rahoitteisesti on jo parikymmentä vuotta rakennettu kaikille avointa MURE-tietokantaa eri maiden energiatehokkuustoimenpiteistä. Tietokantaan on tänä vuonna lisätty mahdollisuus hakea toimenpiteitä, jotka vaikuttavat energiankulutuksen kohtuullistamiseen tai energiaköyhyyteen.

Energiankulutuksen kohtuullisuutta voidaan mitata

Energiankulutuksen kohtuullisuuden mittaamiseksi on tunnistettu indikaattoreita. Asumisessa indikaattoreita ovat muun muassa asuinneliöt per henkilö, tyhjillään olevat asunnot, vapaa-ajan asuntojen määrä ja kotitalouksien laitekanta. Kuluttajien liikkumisessa voidaan seurata autojen määrää per henkilö tai kotitalous, henkilökilometrejä liikennemuodoittain ja henkilöautojen matkustajamäärää. Palvelusektorilla toimistoissa tärkein indikaattori on neliöt per työntekijä.

Suomessa niin asuinväljyys kuin henkilöautokilometrit asukasta kohdin ovat selvästi eurooppalaista keskiarvoa korkeammat. Jälkimmäiseen vaikuttavat toki pitkät etäisyydet, mutta keskiarvo on suurempi kuin pinta-alaltaan suurissa maissa Espanjassa, Ranskassa ja Saksassa.

MURE-tietokannan kanssa rinnakkain kehitetty Odyssee-tietokanta sisältää Euroopan laajuisesti tietoa useimmista yllä mainituista indikaattoreista ja siihen on maksuton pääsy kaikille muille paitsi kaupallisille toimijoille.

Muutos on jo ilmassa – lisätoimia ja rohkeutta tarvitaan

Kuluttajat ovat jo osin muuttaneet tottumuksiaan. Esimerkiksi uusien asuntojen keskikoko on laskenut huippuvuosista, ja kuluttajat itse ovat löytäneet ilman poliittista ohjaustakin jakamis- ja alustatalouden ratkaisut, jotka välillisesti vähentävät energiapanoksia. Pääkaupunkiseudun nuoret eivät enää automaattisesti hanki ajokorttia. Nähtäväksi jää, onko koronan tuoma lähi- ja kotimaan matkailubuumi tilapäinen ja vähentyykö kaukomatkailu pidemmälläkin aikavälillä.

Kun energiankäytön vähentämistavoitteita ja -toimenpiteitä mietitään, olisi suositeltavaa tarkastella energiatehokkuuden kanssa rinnakkain energiankäytön kohtuullistamisen ajatusta ja pohtia, mikä rooli näillä toimenpiteillä voisi olla. Vaikka positiivisia signaaleja on, muutosta ei kannattaisi jättää puhtaasti kuluttajille ja markkinavoimille vaan tietoisesti tarkastella valtion ja kuntien roolia muutoksen mahdollistajana. Jopa vähemmän suositulla verotuksella ja säätelylläkin voisi olla paikkansa, tämä vaatii tutkimustietoa haasteista ja hyödyistä sekä rohkeutta käydä avointa dialogia hieman epäsuosituistakin vaihtoehdoista.

Lea Gynther työskentelee johtavana asiantuntijana Motivassa, hän toimii erilaisissa vaikutusarvioinnin tehtävissä ja politiikka-analyytikkona.

Lue myös

Ilmasto

Tavoitteena taloudellisesti toimiva ja kestävä energiajärjestelmä

Energiamarkkinan toimivuus on elintärkeä osa yhteiskunnan toimivuutta. Vaikka energiateollisuutta ohjaavat voimakkaasti perustavanlaatuiset taloudelliset voimat, on sääntely tärkeä suojakeino energiamarkkinan tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Samalla liika sääntely saattaa vähentää investointeja energiaan ja markkinavetoisen innovaation määrää. Miten markkinatalous toteutuu energia-alalla Suomessa, ja mikä on sääntelyn rooli?

12/2021

Ilmasto

Päästöjen vapaaehtoinen kompensointi kaipaa yhteisiä sääntöjä

Päästökompensaation vapaaehtoiset markkinat kasvavat vauhdilla. Yritysten ja kuluttajien ponnistelut ovat yhä tärkeämpiä hiilineutraaliutta hakevalle maailmalle, mutta päästöhyvitysten kauppaan tarvitaan nopeasti pelisäännöt.

12/2021

Ilmasto

Varma tukee hiilivoiman alasajoa vuoteen 2025 mennessä

Työeläkevakuutusyhtiö Varma on suomalaisittain suuri ja merkittävä sijoittaja eri omaisuuslajeissa yli 50 miljardin euron sijoitusomaisuudellaan. Varma on sitoutunut poistumaan hiilisijoituksista vuoteen 2025 mennessä ja tavoittelee täysin hiilineutraalia sijoitussalkkua vuoteen 2035 mennessä.

12/2021