Ilmasto

Polttoaineen päästökauppa tulee – mitä se tarkoittaa?

Euroopan unioni ottaa käyttöön uuden päästökauppajärjestelmän, ETS2:n, joka ulottuu liikenteestä rakennusten lämmitykseen ja koskettaa lopulta lähes jokaista kuluttajaa. Kysyimme Energiaviraston asiantuntijoilta, mitä polttoaineen päästökauppa tarkoittaa, keitä se koskee ja miten se vaikuttaa jokaiseen suomalaiseen tulevina vuosina.

05/2025

teksti Vilma Ollila, Elina Seppänen, Silja Syrjä

kuvat Unplash

Mikä on polttoaineen päästökauppa?

Polttoaineen päästökauppa eli ETS2 on EU:n uusi päästökauppajärjestelmä, joka on perustettu erillisenä nykyisen teollisuuteen ja energiantuotantoon sekä meri- ja lentoliikenteeseen keskittyvän yleisen päästökaupan rinnalle. Polttoaineen päästökauppa koskee Suomessa liikenteen, rakennusten lämmityksen ja pienteollisuuden lisäksi myös esimerkiksi maa- ja metsätalouden ilmastopäästöjä.

Polttoaineen päästökauppa toimii samoin perusperiaattein kuin yleinen päästökauppa: päästöille asetetaan yläraja, joka pienenee asteittain, ja ohjaa päästökaupan toimijat vähentämään päästöjään ajan saatossa. Päästökauppa on markkinaehtoinen järjestelmä, jolla on mahdollista vähentää kasvihuonepäästöjä kustannustehokkaasti.

Päästökauppaan kuuluvat yritykset hankkivat päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia vuosittain, mikä luo taloudellisen kannustimen päästöjen vähentämiseen. Päästöoikeuksien hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Ketä polttoaineen päästökauppa koskee?

Polttoaineen päästökaupan sääntely koskee polttoaineesta valmisteverovelvollisia, jotka toimittavat fossiilisia polttoaineita kulutukseen. Näihin lukeutuvat esimerkiksi liikennepolttoaineiden ja kaasun jakelijat, maahantuojat sekä jotkut teollisuuden polttoaineen käyttäjät.

Vaikka sääntely ei koske suoraan kuluttajaa, vaikutukset tulevat kuitenkin näkymään myös polttoaineen käyttäjillä. Polttoaineiden hinnat voivat muuttua päästökaupan hintavaikutuksen käynnistyttyä eli vuosina 2027–2028.

Miten polttoaineen päästökauppa vähentää päästöjä?

Uuden järjestelmän on arvioitu olevan päästömäärältään nykyistä päästökauppaa suurempi. Käytännössä uusi päästökauppa kattaa lähes kaikki polttoaineet, jotka päätyvät polttoon yleisen päästökaupan ulkopuolella. Mukana on Euroopan laajuisesti esimerkiksi maakaasun käyttö niin rakennusten lämmityksessä, kotitalouksissa, liikenteessä kuin pienteollisuudessakin. Sama koskee nestemäisiä polttoaineita ja niiden lisäaineita. Sen sijaan biomassa, turve sekä yhdyskunta- ja ongelmajätteiden poltto on jätetty polttoaineen päästökaupan ulkopuolelle.

Järjestelmä niputtaa kaiken tämän polttoaineen käytön yhteen hinnoittelun näkökulmasta. Yhteinen päästökatto, joka laskee vuosittain, ohjaa vähentämään päästöjä ensin sieltä, mistä se on koko Euroopan tasolla kustannustehokkainta. Näin ohjataan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä asteittain ja markkinaehtoisesti.

Mikä muuttuu lähivuosina?

Polttoaineen päästökaupan käyttöönotto etenee vaiheittain.

  • Vuosi 2025: Järjestelmä käynnistyy. Säänneltyjen toimijoiden tulee hakea päästölupa ja hyväksyttää tarkkailusuunnitelma. Ensimmäinen päästöraportti vuoden 2024 tiedoista toimitetaan.
  • Vuosi 2026: Ensimmäinen todennettu päästöselvitys palautetaan.
  • Vuosi 2027: Päästöoikeuksien huutokauppa alkaa. Polttoaineen päästökaupan hintavaikutukset alkavat todennäköisesti näkyä mm. polttoaineen hintojen nousuna.
  • Vuosi 2028: Säännellyt toimijat palauttavat päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia ensimmäisen kerran.

ETS1 vs. ETS2 – Miten järjestelmät eroavat?

Yleinen ETS1-päästökauppa koskee pääosin suuria yksittäisiä laitoksia, kuten voimalaitoksia ja teollisuuslaitoksia, ja niiden päästöjä mitataan konkreettisesti tuotantoprosessien kautta. Uusi ETS2-päästökauppa sen sijaan kohdistuu eri kohtiin polttoaineen jakeluketjua: Sääntelyn kohteena voivat olla ne toimijat, jotka tuovat maahan, myyvät, jakelevat ja jalostavat polttoaineita.

ETS2-päästökaupassa polttoaineen päästöt hinnoitellaan siinä vaiheessa, kun polttoaine poistuu väliaikaisen verottomuuden piiristä ja siirtyy kulutukseen. Tämä vaatii uudenlaista päästöarviointia ja koskee monenkirjavaa joukkoa toimijoita: suuria jakelijoita, verottomien varastojen haltijoita ja pieniä maahantuojia.

Sääntelyltään ETS2:n tarkkailu, raportointi, akkreditointi ja todentaminen nojaa kuitenkin vahvasti jo olemassa olleen ETS1:n sääntelyyn: komission tarkkailuasetukseen ja todentamisasetukseen. Vaikka sääntelypohja on EU-maille yhteinen, käytännön tulkinnat voivat vaihdella eri maissa, mikä voi tuoda erityisesti monikansallisille toimijoille omat haasteensa.

Pro gradussa tutkitaan polttoaineiden päästökauppajärjestelmän käyttöönottoa

  • Energiavirastossa toteutetaan parhaillaan pro gradu -tutkielmaa, joka käsittelee polttoaineiden päästökauppajärjestelmän käyttöönottoa. Tutkielman painopiste on uuden päästökaupan hallinnollisissa vaikutuksissa, joita järjestelmä tuo mukanaan säännellyille yhteisöille.
  • Tavoitteena on selvittää, miten toimijoiden hallinnollinen työ lisääntyy uuden päästökauppajärjestelmän myötä. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti raportointi- ja tarkkailukäytäntöihin sekä siihen, millaisia resursseja ja ohjeistusta toimijat tarvitsevat näiden velvoitteiden täyttämiseksi. Työn avulla pyritään tuomaan esiin käytännön tasolla ilmenneitä haasteita ja edistämään ETS2-järjestelmän kehittämistä.
  • Tutkielma on osa Energiaviraston laajempaa työtä uuden päästökaupan sujuvan käyttöönoton tukemisessa. Tutkielmasta ja sen tuloksista tiedotetaan myöhemmin.

Lue myös

Ilmasto

Päästöoikeuksien kirjaaminen muuttuu vuonna 2024

Päästöoikeuksia jaetaan maksutta tietyille päästökaupassa mukana oleville toimialoille. Ilmaisjaon piiriin kuuluvia laitoksia on Suomessa yhteensä noin 280. Muualla EU:n jäsenmaissa käytetyt ilmaisjaon mallit eroavat Suomen ilmaisjaon suoraviivaisesta menettelystä. Uudistuva EU-lainsäädäntö muuttaa päästöoikeuksien ilmaisjaon laskentaa ja kirjaamista vuodesta 2024 lähtien.

06/2023

Ilmasto

Suurten aurinkovoimaloiden esiinmarssi

Isot aurinkovoimalat yleistyvät merkittävästi tulevina vuosina ja yksittäisten voimaloiden koko kasvaa monikertaiseksi nykyisestä. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, voimaloiden määrä kasvaa jopa 120:een ja tuotantokapasiteetti jopa yli 9 500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Energiaviraston ja Motivan Aurinkosähkövoimala-karttapalvelu näyttää mihin teollisen mittaluokan aurinkosähkövoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan.

12/2023

Ilmasto

Vetyvoimainen Suomi – 10 kysymystä vetytaloudesta

Suomi tavoittelee roolia Euroopan puhtaan vetytalouden kärkijoukoissa. Mitä on vetytalous ja miksi siitä puhutaan juuri nyt niin paljon? Mikä on vedyn rooli osana päästötöntä energiajärjestelmää? Onko vety sähköä parempi ratkaisu liikenteen päästöjen vähentämiseen?

12/2023