Hallitus tavoittelee energia- ja ilmastopolitiikassa hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Emeritusprofessori Raimo Lovio pitää tavoitteen saavuttamiseksi keskeisenä keinona fossiilisten polttoaineiden ja turpeen päästöjen vähentämistä.
”Hiilinielukysymysten epävarmuuden vuoksi minusta olisi tärkeää, että fossiilisten polttoaineiden ja turpeen päästöjen vähentämiselle olisi selkeä oma etenemispolku vuosille 2022, 2025, 2030 ja 2035. Näin voitaisiin varmistaa, ettei päätöksiä lykätä 2020-luvun lopulle tai peräti 2030-luvulle”, Lovio sanoo. Hänen mielestään täsmennykset voitaisiin tehdä samalla kun ilmastolakia, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa ja ilmasto- ja energiastrategiaa päivitetään.
Kolmannes päästövähennyspotista linjaamatta
Professori Markku Ollikaisen mediassa esittämän arvion mukaan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi 2035 mennessä noin kolmannes vaaditusta päästövähennyspotista on vielä ilman poliittisia linjauksia. ”Uusia linjauksia ja tekoja siis tarvitaan”, muistuttaa myös Lovio.
Rinteen hallitus teki vuoden 2020 budjettiin joitakin korjauksia, kuten liikennepolttoaineiden verotason säilyttyvä inflaatiotarkistus elokuusta 2020 lähtien. Lisätukea on tulossa jonkin verran myös asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin, kiertotalouden edistämiseen sekä vähäpäästöisen liikenteen edistämiseen. Hallitus on niin ikään asettanut useita työryhmiä valmistelemaan asioita. Valmista pitäisi tulla jo kevään kehysriiheen ja syksyn budjettiriiheen mennessä.
”Olisi tärkeää, että ratkaisut selviäisivät syksyyn 2020 mennessä, jotta toimeenpano saataisiin sitten tehtyä vuonna 2021 ja merkittäviä lisävaikutuksia alkaisi syntyä viimeistään vuonna 2022”, Lovio painottaa.
Verotusta uudistettava
Lovion mielestä valtiovarainministeriölle syyskuussa jätetty raportti energiantuotannon valmisteverotuksen kehittämisestä tarjoaa selkeitä suuntaviivoja siihen, millaisia uudistuksia olisi hyvä tehdä. Sen mukaan korjattavia asioita ovat turpeen hyvin alhainen energiavero, CHP-tuotannon alennettu energiavero sekä fossiilisista polttoaineista maksettavien polttoaineverojen veronpalautukset teollisuudelle ja maataloudelle. Lisäksi päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki rapauttaa kaikkien tärkeänä pitämän päästökaupan vaikuttavuutta.
”Turpeen verotukseen olen ideoinut ratkaisua, jossa nykyinen verotuki puolitettaisiin. Valtiolle tulevan lisäverotulon avulla voitaisiin samalla tukea turpeesta luopumista, kuten on tehty hiilenkin suhteen. Turpeen tapauksessa voitaisiin hyödyntää Energiaviraston osaamista huutokauppojen järjestämisessä. Voitaisiin järjestää ”käännetty tarjouskilpailu”, jossa tukea saisivat ne, jotka pienimmällä tuella vähentäisivät eniten turpeen käyttöä”, Lovio ehdottaa.
Rinteen hallituksen ohjelman mukaisesti sähköverojen alentaminen on myös tärkeää. Jos teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmästä luovuttaisiin, voitaisiin Lovion mielestä alentaa II veroluokan sähköveroa.
”Päästökaupan epäsuorien vaikutusten kompensaatiotuesta luopuminen ja CHP-tukien alentaminen loisivat myös edellytyksiä alentaa budjettineutraalisti teollisuuden sähköveroja sekä lämpöpumppujen ja datakeskusten verotusta silloin, kun ne tuottavat lämpöä kaukolämpöverkkoon ja pienempiin alueverkkoihin.”
Kaikki sopivat keinot käyttöön
Päästöjen vähentämisessä tarvitaan monia ratkaisuja ja edistämiskeinoja. Keinoja on arvioitava niiden vaikuttavuuden, teknologioiden kehitysvaiheen ja poliittisen hyväksyttävyyden mukaan.
”Poliittisen hyväksyttävyyden lisäämiseksi olisi hyvä kehittää sellaisia kompensaatiokeinoja, jotka eivät heikennä aiottua ohjausvaikutusta, mutta ovat kansalaisten tai yritysten näkökulmasta konkreettisia”, Lovio pohtii.
Julkiset hankinnat on yksi ohjauskeino, jota pitäisi Lovion mielestä käyttää nykyistä enemmän. Esimerkiksi hallitusohjelman mukaan öljylämmityksestä pitää luopua valtion ja kuntien kiinteistöissä vuoteen 2024 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi olisi hyvä jo nyt käynnistää informaatio-ohjausta. EU:n direktiivi puhtaiden ajoneuvojen ja kuljetuspalveluiden hankinnasta on myös soveltamisvaiheessa ja tehokkaasti käytettynä tämä keino voisi vähentää liikenteen päästöjä melko nopeasti.
Teknologiakohtaiset tarjouskilpailut harkintaan
Aurinkosähkö on juuri nyt siinä kehitysvaiheessa, että yli 5 MW:n aurinkovoimaloita voitaisiin kenties edistää muiden maiden esimerkkien mukaisesti aurinkosähkölle suunnatulla tarjouskilpailulla esimerkiksi 50 – 100 MW:n verran.
”Säännöt voisivat olla samat kuin jo järjestetyssä hyvin menneessä kilpailutuksessa, jossa tuulivoimaa tuli edistettyä”, Lovio esittää.
Lovion näkemys on, että kaikkia uusiutuvan energian muotoja kannattaa edistää ja kutakin teknologian kehitysvaiheen ja tarpeiden mukaan. Tuulivoimassa ajankohtaisia asioita ovat tutkakysymysten ratkaisu, merituulivoiman kiinteistöveron alentaminen sekä uusien siirtoverkkojen rakentaminen tarpeen mukaan. Poistoilmalämpöpumppujen rakentamisen edistäminen vanhoissa kerrostaloissa olisi niin ikään suotavaa. Geotermisen energian ja biokaasun tuotannon lisäämisessä demonstraatiotyyppiset energiatuet voisivat olla edelleen paikallaan. Tämän lisäksi Power to X ja kaikki energianvarastoinnin teknologiat ansaitsevat hänen mielestään tutkimus- ja kaupallistamistukia.
Kolme nopeaa ehdotusta liikenteeseen ja Raimo Lovion vastaukset:
- Kotimaan ja Suomesta lähteville lennoille polttoainevero: Lentopolttoaineen verotusta on lisättävä veropohjan vahvistamiseksi. Se olisi myös sosiaalisesti oikeansuuntainen hanke. Pienetkin eri maiden kansalliset ratkaisut edesauttavat ensiaskeleena EU-laajuisen ja globaalin verotuksen tai päästökaupan aikaansaamista, mikä on varsinainen tavoite. Verotuotoilla voitaisiin ehkä tukea biokerosiinin käyttöä pitkillä kotimaan lennoilla.
- Suuriin kaupunkeihin ”järkevät” tietullit: Koska suurissa kaupungeissa joukkoliikennevaihtoehto on yleensä olemassa, olisi järkevää kohdistaa auton käytön lisärasituksia niihin esimerkiksi järkevin tietullein. Tällöin maaseudulla rasitusta ei tarvitsisi lisätä.
- Liikenteen päästökauppa Aallon tutkijoiden mallin mukaan: Ehdotus on kiinnostava ja teoreettisesti pätevä. Toivottavasti asiaa selvitetään lisää, jotta kuva sen seurauksista polttoainehintoihin selkiytyisi.
Reilua Energiaa julkaisee Uusiutuvan energian ajankohtaispäivän 2020 pääpuhujien mietteitä valottavan artikkelisarjan. Tässä artikkelissa vuorossa on ympäristö- ja innovaatiojohtamisen emeritusprofessori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Lovio on muun muassa vetänyt Finsolar- ja Smart Energy Transition -projekteja ja toimii Suomen Lähienergialiiton hallituksessa tutkimuksesta vastaavana jäsenenä.
