Ilmasto

Päästökauppalaitosten päästöt pienessä kasvussa vuonna 2021

Päästökauppalaitosten kokonaispäästöt kasvoivat 0,7 miljoonaa tonnia vuonna 2021. Eniten päästöt kasvoivat raudan ja teräksen tuotannon toimialalla.

06/2022

teksti Tiina Rautalin

kuvat Diaidea

kuvitus Pirta Mikkola

Vuonna 2021 Suomen päästökauppalaitosten päästöt olivat 20,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Tämä oli 0,7 miljoonaa tonnia edellisvuotta enemmän. Laitoksia päästökaupassa vuonna 2021 oli 514 ja toiminnanharjoittajia noin 150. Noin 90 prosenttia päästökaupan piiriin kuuluvista laitoksista on polttolaitoksia tai pieniä lämpölaitoksia (opt-in).

Vuonna 2021 polttolaitosten päästöt muodostivat 40 prosenttia kokonaispäästöistä. Raudan ja teräksen tuotanto muodosti 25 prosenttia, mineraaliöljyn jalostus 13 prosenttia ja massan ja paperin valmistus 11 prosenttia kokonaispäästöistä.

Hiilidioksiditonneina tarkasteltuna eniten päästöt kasvoivat vuonna 2021 raudan ja teräksen tuotannossa (1 milj. t CO2) ja polttolaitoksilla (0,2 milj. t CO2). Päästöt laskivat eniten mineraaliöljyn jalostuksessa (0,5 milj. t CO2). Vaikka laitosten yhteispäästöt kasvoivat vuonna 2021, niin kokonaispäästöissä on ollut pidemmällä aikavälillä laskeva trendi.

Päästökauppalaitoksilla käytetään merkittäviä määriä biomassapolttoaineita. Vuonna 2021 biomassapolttoaineita käytettiin 13,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kivihiilen kulutus kasvoi 13,9 prosenttia. Turvetta käytettiin 13,6 prosenttia ja maakaasua prosentin vähemmän kuin edellisvuonna.

Lue myös

Ilmasto

Päästöoikeuksien kirjaaminen muuttuu vuonna 2024

Päästöoikeuksia jaetaan maksutta tietyille päästökaupassa mukana oleville toimialoille. Ilmaisjaon piiriin kuuluvia laitoksia on Suomessa yhteensä noin 280. Muualla EU:n jäsenmaissa käytetyt ilmaisjaon mallit eroavat Suomen ilmaisjaon suoraviivaisesta menettelystä. Uudistuva EU-lainsäädäntö muuttaa päästöoikeuksien ilmaisjaon laskentaa ja kirjaamista vuodesta 2024 lähtien.

06/2023

Ilmasto

Suurten aurinkovoimaloiden esiinmarssi

Isot aurinkovoimalat yleistyvät merkittävästi tulevina vuosina ja yksittäisten voimaloiden koko kasvaa monikertaiseksi nykyisestä. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, voimaloiden määrä kasvaa jopa 120:een ja tuotantokapasiteetti jopa yli 9 500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Energiaviraston ja Motivan Aurinkosähkövoimala-karttapalvelu näyttää mihin teollisen mittaluokan aurinkosähkövoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan.

12/2023

Ilmasto

Vetyvoimainen Suomi – 10 kysymystä vetytaloudesta

Suomi tavoittelee roolia Euroopan puhtaan vetytalouden kärkijoukoissa. Mitä on vetytalous ja miksi siitä puhutaan juuri nyt niin paljon? Mikä on vedyn rooli osana päästötöntä energiajärjestelmää? Onko vety sähköä parempi ratkaisu liikenteen päästöjen vähentämiseen?

12/2023