Ilmasto

Ostan uusiutuvaa sähköä, mutta aina ei tuule eikä aurinko paista – mistä on kyse?

Kuluttaja voi olla varma, että hänen ostamansa määrä vaikkapa tuulivoimalla tuotettua sähköä todella tuotetaan markkinoille. Miten energian alkuperä varmennetaan?

06/2022

teksti Mervi Suni, Katriina Ojanen

kuvat Unsplash

Käytämme energiaa joka päivä. Sitä jaellaan kotitalouksiin ja muihin kiinteistöihin erilaisia verkkoja pitkin. Sähkö jaellaan sähkönjakeluverkossa, lämpöä kaukolämpöyhtiöiden toimesta kaukolämpöverkossa ja kaasua kaasunjakeluverkossa.

Verkkoja pitkin jaeltava energia tuotetaan eri kokoisissa voimalaitoksissa erilaisilla polttoaineilla ja teknologioilla. Sähköä jakeluverkkoon tuottavat voimalaitokset, joissa käytetään esimerkiksi biopolttoaineita ja fossiilisia polttoaineita. Sähköä tuotetaan lisäksi ydinvoimalaitoksissa sekä vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalla. Kaukolämpöä tuotetaan biomassapolttoaineilla, fossiilisilla polttoaineilla ja hukkalämmöllä. Kaasun jakeluverkossa jaellaan maakaasua sekä biokaasulaitoksissa tuotettua kaasua.

Sähkön käyttäjille toimitetaan siis sähköä, jota on tuotettu juuri niillä voimalaitoksilla ja energialähteillä, joita jakeluverkkoon on kytketty. Tässä yhteydessä puhutaan usein sekasähköstä, sillä energialähteitä on useita. Kaukolämpöä tuotetaan alueellisesti toimivissa kaukolämpöyhtiössä. Kaukolämpökiinteistöt lämpiävät juuri niillä polttoaineilla, joilla lämpöä tuotetaan juuri kyseiseen kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa. Kaasun käyttäjä puolestaan saa sellaista kaasua, jota kullakin hetkellä jakeluverkostossa jaellaan.

Markkinointiväitteet energian alkuperästä – too good to be true?

Energian myyjillä on tarjolla useita energiatuotteita, joita markkinoidaan asiakkaille erilaisilla ominaisuuksilla ja väittämillä aivan kuten muitakin arkisia tuotteita ja palveluja. Eräs yleinen markkinointiväite energiatuotteissa on energian alkuperä, eli että myytävä sähkö, lämpö, jäähdytys tai kaasu on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.

Kun esimerkiksi kuluttaja on harkitsemassa sähkösopimuksen solmimista tuulivoimalla tuotetusta sähköstä, saattaa mieleen tulla kysymyksiä: pistorasiasta saan aina kuitenkin sitä sähköä mitä sähköverkkoon syötetään eli muutakin kuin tuulivoimaa. Voinko siis luottaa myyjän markkinointiväitteeseen? Miten minulle voidaan toimittaa tuulisähköä, vaikka eihän koko ajan tuule?

Vastaus löytyy alkuperätakuujärjestelmästä

Vastaukset kysymyksiin antaa energian alkuperätakuujärjestelmä. Se on energian fyysisestä toimituksesta erillään oleva sertifikaattijärjestelmä. Järjestelmän lakisääteistä pohjaa on vuonna 2021 uusittu, jolloin voimaan tuli laki energian alkuperätakuista. Lain mukaan, kun energian myyjä myy uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla tuotettua sähköä, uusiutuvilla energialähteillä tuotettua lämpöä, jäähdytystä, kaasua tai vetyä tai hukkalämpöä ja -kylmää, tulee myyjän varmentaa myymänsä energian alkuperä. Uusiutuvilla tuotetun sähkön osalta varmennevelvoite on ollut olemassa jo pitkään, mutta muiden edellä mainittujen tuotteiden osalta myyjän varmennevelvoite alkaa 1.7.2022. Laissa on erikseen myös velvoitteet energian tuottajia ja käyttäjiä koskevista varmennevelvoitetapauksista sekä eräitä poikkeuksia velvoitteeseen.

Alkuperätakuita syntyy, kun uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle energialle halutaan hakea alkuperätakuurekisterissä myöntö. Takuita peruuttamalla puolestaan täytetään edellä mainittu varmennevelvoite. Takuita myös tuodaan ja viedään EU-jäsenmaiden välillä. Alkuperätakuilla käydään kauppaa ja niille määräytyy markkinalla hinta. Alkuperätakuilla varmennettujen energiatuotteiden hinta on usein siksi korkeampi verrattuna tuotteisiin, joita ei markkinoida uusiutuvilla tuotettuna energiana.

Kuluttaja voi luottaa – sitä saa mitä tilaa

Alkuperätakuujärjestelmä siis varmistaa, että tuulisähkösopimuksen tehneen kuluttajan kulutusta vastaava määrä uusiutuvaa sähköntuotantoa todella on tuotettu markkinoille ja syötetty jakeluverkkoon. Järjestelmä huolehtii myös, ettei tätä samaa määrää tuotantoa käytetä varmentamaan jonkun toisen kuluttajan hankkimaa tuulisähköä, vaan takuuyksikkö poistuu käytöstä, kun se on peruutettu eli varmentaminen tapahtunut.

Uusiutuvilla tuotettua sähköä, lämpöä, jäähdytystä ja kaasua syntyy energiantuotannossa ja se jaellaan käyttökohteisiin. Kuluttajat hankkivat energiatuotteita sopimuspohjaisesti, ja osana sopimusta voi halutessaan hankkia uusiutuvilla tai ydinvoimalla tuotetun vaihtoehdon. Lisäksi on hyvä huomata, että alkuperätakuujärjestelmä eroaa vapaaehtoisista päästöjen kompensaatiotoimista, jotka perustuvat toimijoiden omiin raportointeihin. Alkuperätakuujärjestelmä on lakisääteinen ja markkinointiväitteitä valvotaan. Järjestelmä parantaa energian loppukäyttäjän mahdollisuuksia vaikuttaa luotettavasti valinnoillaan kuluttamansa energian tuotantotapaan.

 

Alkuperätakuu =

  • On sähköinen dokumentti, jonka avulla kuluttaja voi varmistua energian alkuperästä
  • Sisältää tiedot mm. energian tuotantotavasta, käytetyistä energialähteistä sekä tuotantopaikasta
  • Alkuperätakuun yksikkö on yksi megawattitunti (MWh)
  • Alkuperätakuun peruuttaminen toimii varmenteena energian alkuperästä

Vuonna 2021 Suomessa:

  • 50 %:lle sähkön nettotuotannosta on myönnetty alkuperätakuut
  • 93 %:lle uusiutuvan sähkön tuotantomäärästä on myönnetty alkuperätakuut
  • Sähkön kokonaiskulutuksesta 34 % on varmennettu uusiutuvan energian alkuperätakuilla

Alkuperätakuurekisterien ylläpitäjät:

  • Sähkö: Fingrid Oyj:n omistama tytäryhtiö Finextra Oy
  • Kaasu ja vety: Gasgrid Finland Oy
  • Lämpö ja jäähdytys: Energiavirasto

Energiavirasto valvoo alkuperätakuulain noudattamista

Lue myös

Ilmasto

Päästöoikeuksien kirjaaminen muuttuu vuonna 2024

Päästöoikeuksia jaetaan maksutta tietyille päästökaupassa mukana oleville toimialoille. Ilmaisjaon piiriin kuuluvia laitoksia on Suomessa yhteensä noin 280. Muualla EU:n jäsenmaissa käytetyt ilmaisjaon mallit eroavat Suomen ilmaisjaon suoraviivaisesta menettelystä. Uudistuva EU-lainsäädäntö muuttaa päästöoikeuksien ilmaisjaon laskentaa ja kirjaamista vuodesta 2024 lähtien.

06/2023

Ilmasto

Suurten aurinkovoimaloiden esiinmarssi

Isot aurinkovoimalat yleistyvät merkittävästi tulevina vuosina ja yksittäisten voimaloiden koko kasvaa monikertaiseksi nykyisestä. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, voimaloiden määrä kasvaa jopa 120:een ja tuotantokapasiteetti jopa yli 9 500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Energiaviraston ja Motivan Aurinkosähkövoimala-karttapalvelu näyttää mihin teollisen mittaluokan aurinkosähkövoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan.

12/2023

Ilmasto

Vetyvoimainen Suomi – 10 kysymystä vetytaloudesta

Suomi tavoittelee roolia Euroopan puhtaan vetytalouden kärkijoukoissa. Mitä on vetytalous ja miksi siitä puhutaan juuri nyt niin paljon? Mikä on vedyn rooli osana päästötöntä energiajärjestelmää? Onko vety sähköä parempi ratkaisu liikenteen päästöjen vähentämiseen?

12/2023