Ilmasto

Jakeluvelvoitteella liikenteen hiilidioksidipäästöjä alemmas

Jakeluvelvoite on keskeisin liikenteen hiilidioksidipäästöjen alentamisen keino Suomessa. Jakeluvelvoitteen tarkoitus on edistää tieliikenteen fossiilisten polttoaineiden korvaamista kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla. Polttoaineiden suurimmat jakelijat ovat velvoitettuja huolehtimaan siitä, että myytävästä polttoaineesta 34 prosenttia on bio- tai sähköperäistä vuonna 2030.

12/2022

teksti Heli Hyvärinen

kuvat Getty Images

Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan kestävien uusiutuvien polttoaineiden osuutta kaikista jaelluista liikennepolttoaineista vuosittain. Jakeluvelvoitetta voi täyttää vain kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla. Kestävät uusiutuvat polttoaineet ovat nestemäisiä tai kaasumaisia liikennepolttoaineita, jotka täyttävät EU:n RED II -direktiivissä säädetyt kestävyyskriteerit. Polttoaineen jakelija voi osoittaa kestävyyskriteerien täyttymisen joko Energiaviraston hyväksymällä kansallisella kestävyysjärjestelmällä tai EU:n hyväksymällä vapaaehtoisella järjestelmällä.

Jakeluvelvoitteesta säädetään jakeluvelvoitelaissa, jonka noudattamista Energiavirasto valvoo. Lisäksi Energiavirasto hoitaa muita jakeluvelvoitelaissa säädettyjä tehtäviä.

Keitä jakeluvelvoite koskee?

Jakeluvelvoite koskee jakelijoita, jotka toimittavat kulutukseen vuodessa yli miljoona litraa nestemäisiä tai yli 9 gigawattituntia kaasumaisia liikennepolttoaineita. Viime vuonna tällaisia jakelijoita Suomessa olivat NEOT, Neste ja Teboil.

Vuoden 2022 alusta alkaen myös pienempien jakelijoiden on ollut mahdollista hakeutua jakeluvelvoitteen piiriin vapaaehtoisesti.  Pienemmät jakelijat ovat käytännössä biokaasun tuottajia.  He jakelevat itse tuottamansa 100-prosenttisesti kestävän biokaasun, joka on valmistettu pääosin kehittyneistä raaka-aineista. Kun pienemmät jakelijat ovat täyttäneet oman jakeluvelvoitteensa, he voivat täyttää ylimenevällä osuudella toisen jakelijan jakeluvelvoitetta (tätä kutsutaan ns. tikettikaupaksi).

Mitä ovat kestävät uusiutuvat polttoaineet?

Jakelijat voivat täyttää jakeluvelvoitetta uusiutuvilla polttoaineilla, jotka joko sopivat sellaisinaan kaikkiin moottoreihin ilman sekoitusrajoituksia (eli drop-in-polttoaineet) tai joita sekoitetaan tietyin rajoituksin bensiiniin tai fossiiliseen dieseliin (eli bioetanoli ja FAME-biodiesel). Biokaasu on kuulunut jakeluvelvoitteeseen tämän vuoden alusta alkaen. Sähköpolttoaineet eli sähkön avulla hiilidioksidista tuotetut polttoaineet tulevat mukaan jakeluvelvoitteeseen vuoden 2023 alusta alkaen.

Drop-in-polttoaineet ovat pääosin vetykäsitellyistä rasvahapoista tuotettua uusiutuvaa HVO-dieseliä. HVO-dieseliä valmistetaan jäte- ja tähderaaka-aineista. Näitä ovat esimerkiksi kasviöljyt, eläinrasvat ja muut eloperäiset rasvat. Perinteistä biodieseliä, eli FAME-biodieseliä, voi olla fossiilisessa dieselissä enintään 7 tilavuusprosenttia. Bioetanolia voi puolestaan olla bensiinissä enintään 10 tilavuusprosenttia. FAME-biodieselin ja bioetanolin tuotannossa raaka-aineina käytetään pääosin ravinto- ja rehukasveja. Niistä tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla saa täyttää jakeluvelvoitetta enintään 2,6 prosenttiyksikköä.

Jakeluvelvoitteen lisäksi jakelijan pitää täyttää jakeluvelvoitteen lisävelvoite ja vähimmäisosuusvelvoite vuosittain. Näiden täyttämiseen käytetään kehittyneistä raaka-aineista valmistettuja polttoaineita, joiden tuotannossa ei käytetä ruoaksi tai rehuksi kelpaavia raaka-aineita. Tällaisia ovat esimerkiksi palmuöljypuristamoiden jäteliete (POME), olki, eläinten lanta, sokeriruokojäte, mäntyöljy ja metsäteollisuuden jätteet. Ensi vuoden alusta alkaen jakelija voi täyttää lisävelvoitetta myös sähköpolttoaineilla.

On arvioitu, että kestäviä uusiutuvia polttoaineita on riittävästi jakeluvelvoitteen täyttämiseen. Jakeluvelvoitteen korotukseen liittyy kuitenkin riskitekijöitä. Esimerkiksi kehittyneiden uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineissa voi olla saatavuushaasteita. Lisäksi raaka-aineiden käyttö uusiutuvien polttoaineiden valmistuksessa voi heikentää niiden saatavuutta muualla, esimerkiksi kemianteollisuudessa.

Jakeluvelvoite Suomessa

Liikennepolttoaineiden hinnat ovat olleet kovassa muutoksessa. Hinnat määräytyvät öljyn maailmanmarkkinahinnan perusteella. Hintojen muutoksiin ovat vaikuttaneet muun muassa koronapandemian jälkeinen kysynnän kasvu sekä Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan. Liikennepolttoaineiden hinnat nousevat, kun jakeluvelvoitetaso nousee. Tämä johtuu uusiutuvien polttoaineiden korkeammista tuotantokustannuksista.

Eduskunta muutti jakeluvelvoitelakia niin, että jakeluvelvoitetta alennetaan väliaikaisesti vuosien 2022 ja 2023 osalta 7,5 prosenttiyksiköllä. Tällä pyritään väliaikaisesti laskemaan liikennepolttoaineiden hintoja. Vuonna 2024 jakeluvelvoite nousee 28 prosenttiin ja siitä eteenpäin asteittain 34 prosenttiin vuonna 2030. Korotusten tavoitteena on kattaa vuosilta 2022 ja 2023 toteutumatta jäävät päästövähennykset.

Vuosi Jakeluvelvoite, % Lisävelvoite, %-yksikköä Vähimmäisosuusvelvoite, %-yksikköä
2021 18,0 2,0  –
2022 12,0 2,0 0,2
2023 13,5 2,0 0,2
2024 28,0 4,0 0,2
2025 29,0 4,0 1,0
2026 29,0 6,0 1,0
2027 30,0 6,0 1,0
2028 31,0 8,0 1,0
2029 32,0 9,0 1,0
2030 ja sen jälkeen 34,0 10,0 3,5

 

Tänä vuonna jakeluvelvollisten pitää täyttää 12 prosentin jakeluvelvoite, 2 prosenttiyksikön lisävelvoite ja 0,2 prosenttiyksikön vähimmäisosuusvelvoite. Jos jakelija jakelee uusiutuvia polttoaineita jakeluvelvoitetta enemmän, voi ylimenevällä osuudella täyttää seuraavan vuoden jakeluvelvoitetta tai sopia sen siirrosta toiselle jakeluvelvolliselle. Eduskunta muutti myös jakeluvelvoitelain ylitäytön rajoitusta vuosien 2022 ja 2023 osalta siten, että jakelija voi ottaa näiden vuosien ylitäytöt täysimääräisesti huomioon seuraavien vuosien jakeluvelvoitteissa. Lukuun ottamatta vuosia 2022 ja 2023 ylitäytön osuus voi olla enintään 30 prosenttia sen vuoden jakeluvelvoitetta vastaavasta energiamäärästä, jolloin ylitys tapahtui.

Millaisia vaikutuksia jakeluvelvoitteen alentamisella voi olla?

Jakeluvelvoitteen alentamisen vaikutusten pitäisi näkyä ensisijaisesti dieselin hinnoissa, sillä noin 84 prosenttia jakeluvelvoitteesta täytetään uusiutuvalla HVO-dieselillä. Jakeluvelvoitteen alentamisella on siten pienempi vaikutus bensiinin hintaan, eikä bensiinin hintojen lasku kerro suoraan jakeluvelvoitteen alentamisen vaikutuksista.

Jakeluvelvoitteen alentamisen vaikutuksia liikennepolttoaineiden hintoihin on hankala arvioida, eikä se välttämättä laske liikennepolttoaineiden hintoja toivotulla tavalla. Hintoihin voi myös liittyä merkittäviä jakelijakohtaisia eroja. Vaikutus liikennepolttoaineiden hintoihin riippuu esimerkiksi siitä, kuinka nopeasti kukin jakelija pystyy vähentämään uusiutuvien polttoaineiden osuutta jakelemissaan liikennepolttoaineissa.

Uusiutuvien polttoaineiden sekä niiden raaka-aineiden ja fossiilisten polttoaineiden hintasuhteet voivat kehittyä ennakoimattomasti nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Tämän vuoksi on vaikeaa ennustaa, miten erilaisten polttoaineiden maailman markkinahinnat kehittyvät. Uusiutuvien polttoaineiden hinnat riippuvat esimerkiksi lainsäädännöistä, raaka-aineiden hinnoista ja kilpailevista käyttökohteista sekä uusiutuvien polttoaineiden kysynnästä ja tarjonnasta. Voi käydä jopa niin, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä kohtaa niukkuus ja siitä seuraa hintojen nousu, jolloin uusiutuvat liikennepolttoaineet tulevat fossiilisia halvemmaksi. Näin on tänä vuonna käynyt bio- ja maakaasun hinnoille.

Lue myös

Ilmasto

Suurten aurinkovoimaloiden esiinmarssi

Isot aurinkovoimalat yleistyvät merkittävästi tulevina vuosina ja yksittäisten voimaloiden koko kasvaa monikertaiseksi nykyisestä. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, voimaloiden määrä kasvaa jopa 120:een ja tuotantokapasiteetti jopa yli 9 500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Energiaviraston ja Motivan Aurinkosähkövoimala-karttapalvelu näyttää mihin teollisen mittaluokan aurinkosähkövoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan.

12/2023

Ilmasto

Vetyvoimainen Suomi – 10 kysymystä vetytaloudesta

Suomi tavoittelee roolia Euroopan puhtaan vetytalouden kärkijoukoissa. Mitä on vetytalous ja miksi siitä puhutaan juuri nyt niin paljon? Mikä on vedyn rooli osana päästötöntä energiajärjestelmää? Onko vety sähköä parempi ratkaisu liikenteen päästöjen vähentämiseen?

12/2023

Ilmasto

Suomen päästökauppalaitosten päästöt pienenivät 3,7 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuonna 2023

Suomen päästökauppalaitosten fossiiliset hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2023 yhteensä 15,4 miljoonaa tonnia. Päästöt pienenivät 19,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Erityisesti päästöt vähenivät polttolaitoksilla - yhteensä 36 prosenttia aiemman vuoden tasosta. Päästökaupan piiriin kuului Suomessa viime vuonna 507 laitosta.

05/2024