Ilmasto

Energiatehokkuuden pulssilla

Suomalaiset energiankäyttäjät varautuvat energian hinnan ja saatavuuden vaihteluihin ja siirtyvät kohti kestäviä energiaratkaisuja. Luotettavaa ja rohkaisevaa energiatietoa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Energiaviraston ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan pitkäaikainen, moninainen ja toimiva yhteistyö luotsaa suomalaista yhteiskuntaa kohti vihreää siirtymää.

04/2022

teksti Minna Mattsson ja Leila Timonen

kuvat Motiva Oy

Energiaviraston ja Motivan energiayhteistyö leikkaa läpi suomalaisen yhteiskunnan. Tehokkaampaa energiankäyttöä, uusiutuvaa energiaa, vähähiilisyyttä ja energiamurrosta jouduttavat toimet ulottuvat valtakunnan tasolta ja maakunnista kuntiin, yrityksistä aina yksittäisen kansalaisen arkeen.

– Voisin väittää, että Suomen energiatehokkuuden taso on näin hyvällä tolalla pitkälti sen ansiota, mitä olemme yhdessä laittaneet alulle ja mahdollistaneet vuosien saatossa. Työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Motivan yhteistyö energiankäyttäjien kanssa rakentaa pohjaa monenlaiselle uudelle tekemiselle, jota yritykset ja kunnat voivat hyödyntää ja kehittää eteenpäin toiminnassaan. Ministeriön ja Motivan välinen monipuolinen ja vaikuttava yhteistyöhän käynnistyi jo vuonna 1993, sanoo Energiaviraston energiatehokkuusyksikön johtaja Heikki Väisänen.

Energiaviraston Motivalta vuosittain tilaama laajamittainen ja moniulotteinen työkokonaisuus pitää sisällään muun muassa energiatehokkuussopimusten toimeenpanon tukea, valtion tukeman energiakatselmus- ja analyysitoiminnan edistämistä, kehitystyötä ja koulutusta, valtakunnallista kuluttajien energianeuvontaa, uusiutuvan energian edistämistä ja vastuulliseen energiankäyttöön liittyvää viestintää sekä energiatehokkuuden kansallisen tason seurantaa ja vaikutusten arviointia.

– Monet hankkeet ovat olleet käänteentekeviä avauksia. Ne ovat muuttaneet tekemisen tapaa, luoneet yhteistyötä ja koonneet parhaan tietämyksen ja osaamisen saman pöydän ääreen. Useat niistä ovat lähteneet liikkeelle yritysten käytännön ongelmista, joihin olemme yhdessä lähteneet hakemaan ratkaisua, sanoo Väisänen.

Esimerkkinä hän nimeää Energiaviraston rahoittamat ja Motivan toteuttamat lukuisat yhteishankkeet, joissa on paneuduttu muun muassa konesalien, hiihtokeskusten, ammattikeittiöiden energiatehokkuuteen kuin teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntämiseen.

Energiaviisaampaa Suomea rakentaen

Energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävä mittava energiatyöohjelma siirtyi vuonna 2014 työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksesta Energiavirastolle, kun viraston tehtäväkenttä laajeni energiamarkkinoita valvovan viranomaisen tehtävistä energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja vähäpäästöisyyden edistämiseen. Tänä päivänä Energiavirasto tavoittelee kehittyvää, toimintatavoiltaan edistyksellistä ja asiakaslähtöisen viranomaisen ja aktiivisen yhteiskunnallisen vaikuttajan roolia, joka edistää Suomen ilmastotavoitteiden kustannustehokasta toteutumista sekä energiamarkkinoiden tehokasta toimintaa.

Energiatehokkuuteen liittyviä valvontatehtäviä Energiavirastolla on vain vähän, ja ne liittyvät lähinnä suurten yritysten pakollisiin energiakatselmuksiin. Energiavirasto edistää energiatehokkuutta ensisijaisesti mahdollistaen ja tukien.

– Motivalta tilattu energiatyöohjelma tukee kansallisesti asetettuja energia- ja ilmastotavoitteita ja on täysin linjassa Energiaviraston omien strategisten tavoitteiden kanssa. Yhteistyömme on symbioottista ja pohjautuu vahvaan osaamiseen ja luottamukseen. Voimme tarvittaessa polkaista Motivan kanssa käyntiin tärkeitä hankkeita hyvinkin nopeasti, Väisänen summaa.

Energiavirasto ja Motiva ovat tärkeitä kumppaneita työ- ja elinkeinoministeriölle energiatehokkuusdirektiivin ja EU:n hallintomallin asettamien velvoitteiden kansallisen toimeenpanon valmistelussa ja toimeenpanossa. Tiiviissä yhteistyössä toteutettua energiatehokkuustoimien kansallisen tason seurantaa ja vaikutusten arviointia hyödynnetään osana EU-direktiivien vaatimusten täyttämistä ja raportointia komission suuntaan. Väisänen näkee, että tänä päivänä energiatehokkuuden kenttä on varsin monitahoinen ja sen hanskaaminen vaatii paljon yksityiskohtaista asiantuntemusta. Sellaista ei enää löydy yhdestä paikasta tai yhden ihmisen päästä. Tarvitaan iso joukko sitoutuneita huippuosaajia tekemään asioita yhdessä.

– Ministeriössä tehdään ylätason päätökset ja meidän tehtävämme on tarjota faktapohjaista osaamista sen tueksi. Teemme tiivistä yhteistyötä Motivan ja alan järjestöjen asiantuntijoiden kanssa. Esimerkiksi EU:n energiatehokkuusdirektiivin ja hallintomallin seuranta- ja raportointikehikko on todella monimutkainen kokonaisuus ja Suomessa paras osaaminen siihen löytyy Motivasta. Taitaa olla parasta koko EU:ssa, komissio mukaan luettuna, Väisänen kiittelee.

Ainutlaatuisen kattavaa tietoa vaikuttavuudesta

Rinta rinnan tehdään myös yhteistyötä vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi. Lähes 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä kattavat energiatehokkuussopimukset ovat toteutuneella energiansäästöllä ja päästövähennyksillä mitattuna Suomen vaikuttavin energiatehokkuuden ohjauskeino. Harvoista vastuullisuusohjelmista on myöskään yhtä kattavaa ja luotettavaa tulos- ja vaikuttavuustietoa olemassa kuin energiatehokkuussopimuksista.

Sopimuksiin liittyneet useat sadat yritykset ja kunta-alan toimijat raportoivat joka vuosi toteuttamistaan energiatehokkuustoimista ja niiden vaikutuksista. Vuoden 2021 lopussa raportoivia yrityksiä ja kuntia oli yhteensä yli 700. Vuosien 2017–2020 aikana yksittäisiä energiankäytön tehostamistoimia on raportoitu Motivan ylläpitämään seurantajärjestelmään yhteensä lähes 15 000.

– Vuosittaisen raportoinnin ansiosta meillä on erittäin hyvä käsitys, miten paljon energiaa säästyy ja millaisin toimin. Arvokasta on, että tieto perustuu yritysten ja kuntien toteutettuihin todellisiin toimiin, ei pelkästään arvioihin ja oletuksiin. Voimme myös hyödyntää raportoitua tietoa koosteina ja hyvinä esimerkkeinä laajemmin jaettavaksi, kertoo Motivan Seuranta ja vaikutukset -liiketoiminta-alueen johtaja Ulla Suomi.

Liittyneitä yrityksiä ja kuntia kannustetaan energiansäästöön monin eri tavoin. Toimiin ohjaavaa tietoa on tarjolla verkossa, lukuisissa erilaisissa tilaisuuksissa, hankkeissa ja työryhmissä. Tiettyjen alojen pk-yrityksille on Motivasta tarjolla myös energiatehokkuusneuvontaa.

Täysin vastaava vapaaehtoisuuteen, erilaisiin kannustimiin ja seurantaan perustuvaa järjestelmää ei samanlaisena ole käytössä missään muualla maailmassa.

– EU:ssa on maita, joissa energiayhtiöille on asetettu energiansäästövelvoitteita, joissa on mukana sanktioelementtejä. Tämä edellyttää mittavia panostuksia velvoitteen toteutumisen valvontaan. Velvoiteohjelmista puuttuu myös yhteistyön elementti, joka on olennaisen tärkeä osa Suomen energiatehokkuussopimusjärjestelmää, toteaa Väisänen.

Vertaa sopimuksia sitten muihin vastuullisuusohjelmiin tai muiden EU:n jäsenvaltioiden tapaan toimeenpanna energiankäytön tehostumista, energiatehokkuussopimukset ovat poikkeuksellinen tuloksellinen ja toimiva tapa edistää energiatehokkuutta. Väisäsen mukaan sopimuksilla saavutettua energiansäästöä ei kuitenkaan voi millään tapaa pitää itsestäänselvyytenä.

– Jotta tulostaso säilyy ja mieluusti vähän paraneekin, satsauksemme pitää olla jatkossakin riittävä. Tämä on pitkälti valtion budjettikysymys. Samaan aikaan, kun perusprosesseja pyöritetään tehokkaasti, pitää kuunnella herkällä korvalla liittyneiden yritysten ja kuntien tarpeita.

– Tätä edellyttävät myös tiukkenevat EU:n energiatehokkuustavoitteet ja niiden kansalliset velvoitteet sekä jo vuosia jatkuneen pitkäjänteisen energiatehokkuustyön jatkuminen yrityksissä ja kunnissa, lisää Suomi.

Ennakkoluulottomasti kokeillen ja uutta kehittäen

Energiatehokkaamman yhteiskunnan palapelissä oma paikkansa on myös valtion tukemilla energiakatselmuksilla. Niiden avulla yritykset ja kunnat voivat selvittää järkevimmät konkreettiset keinot tehostaa energiankäyttöä ja siirtyä kohti hiilineutraaliutta. Energiakatselmustoiminta on Suomen pitkäikäisin politiikkatoimi. Tukeminen aloitettiin jo 1992 ja varsinainen katselmusohjelma laitettiin pyörimään Motivan toimesta vuonna 1994. Vuosina 1992–2021 tehdyissä tuetuissa energiakatselmuksissa on löydetty yhteensä lähes 50 000 energiankäytön tehostamistoimenpidettä.

Energiakatselmustoimintaa on viime vuosina uudistettu vastaamaan energiatehokkuuslain myötä muuttunutta toimintaympäristöä. Vuonna 2015 voimaan astunut laki velvoittaa suuret yritykset katselmoimaan energiankäyttönsä neljän vuoden välein.

Muille kuin suurille yrityksille energiakatselmointi ei ole lain mukaan pakollista, mutta ehdottomasti kannatettavaa se silti on – niin toimijan itsensä, kuin yhteiskunnankin kannalta. Tämän kehityssuunnan jouduttamiseksi Motiva ja Energiavirasto kehittivät täsmäkatselmuksen yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja Business Finlandin kanssa. Parhaillaan pilotoitava täsmäkatselmus on pk-yrityksille, säätiöille ja seurakunnille suunnattu, valtion tukema, kevyt ja kohdistettava katselmus, jossa ulkopuolinen energiakatselmoija tunnistaa kannattavia säästötoimia ja keinoja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Energiatyöohjelmassa on kehitetty myös täysin uudenlainen syväselvitys, joka puskee eteenpäin suurten energiankäyttäjien pakollisissa energiakatselmuksissa havaittuja potentiaalisia energia- ja ilmastoinvestointeja.

– Kieltämiseen ja estämiseen perustuva viranomaisajattelu on menneen talven lumia. Syväselvitykset ovat hyvä esimerkki, kuinka saada liikkeelle innovatiivisia ratkaisuja mahdollistamalla, tukemalla ja lisäämällä vapausasteita. Otimme selkeän lähtökohdan – katto korkealle ja seinät leveälle, Väisänen sanoo.

Neutraalia ja luotettavaa tietoa kaikkien saataville

Energia on ollut tapetilla viime aikojen tapahtumien johdosta ja vihreä siirtymä etenee harppauksin. Nyt tarvitaan neutraalia, luotettavaa ja rohkaisevaa energiatietoa, kun yksittäiset energiankäyttäjät tekevät kauaskantoisia investointipäätöksiä ja ovat motivoituneita tehostamaan energiankäyttöään.

– Olemme juuri nähneet kuinka energiatiedon tarve voi muuttua hetkessä. Tiedon tarve on kasvanut hyvin nopeasti. Järkevän energiankäytön lisäksi nyt kiinnostaa toimitusvarmuus. Puhelimet soivat varmasti niin Motivassa kuin alueellisilla energianeuvojilla, sanoo Väisänen.

Motiva on auttanut kotitalouksia ja taloyhtiöitä energiatehokkuuden parantamisessa jo 1990-luvulta lähtien. Lisätehoa ja alueellista läsnäoloa tuovat alueelliset energianeuvojat, joiden kanssa Motivalla on saumaton yhteistyö.

– Olemme onnistuneet rakentamaan hyvän alueellisen neuvontaverkoston. Kyllä jatkossakin kansalaisilla pitää olla käytössään luotettava ja puolueeton taho mistä kysyä. Sen mahdollistamiseksi tarvitsemme pysyvän rahoituksen energianeuvonnalle, Väisänen toteaa.

Neuvontaa tarvitaan erilaisiin tilanteisiin ja hyvin monenlaisiin koteihin, joten ratkaisuvaihtoehtojakin on runsaasti asumistottumusten muuttamisesta lämmitystapamuutoksiin, oman pienvoiman tuotantoon sekä pitkäjänteiseen kiinteistön huolto- ja ylläpito-ohjaukseen. Juuri nyt tarvetta konkreettisille ohjeille energian säästämiseksi on enemmän kuin koskaan.

Tutustu vuoden 2021 energiatehokkuustyön tuloksiin ja esimerkkeihin:
www.energiatehokkuusensin.fi

Lue myös

Ilmasto

Ostan uusiutuvaa sähköä, mutta aina ei tuule eikä aurinko paista - mistä on kyse?

Kuluttaja voi olla varma, että hänen ostamansa määrä vaikkapa tuulivoimalla tuotettua sähköä todella tuotetaan markkinoille. Miten energian alkuperä varmennetaan?

06/2022

Ilmasto

Suomi ylitti kirkkaasti EU:n tavoitteet energiatehokkuudessa

Valtion, elinkeinoelämän ja kuntien energiatehokkuussopimukset ovat olleet keskeisiä Suomen vuodelle 2020 asetettujen energiansäästötavoitteiden saavuttamisessa. Vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön perustuva malli toimii jatkossakin, vaikka haasteet kovenevat.

06/2022

Ilmasto

Päästökauppalaitosten päästöt pienessä kasvussa vuonna 2021

Päästökauppalaitosten kokonaispäästöt kasvoivat 0,7 miljoonaa tonnia vuonna 2021. Eniten päästöt kasvoivat raudan ja teräksen tuotannon toimialalla.

06/2022