Energiamarkkinat

Vuonna 2019 keskimääräinen verkkohinnanmuutos oli kaksi prosenttia

Verkkomaksujen korotukset ovat herättäneet yhteiskunnallista keskustelua, erityisesti alueellisten hintaerojen kasvu herättää huolta.

12/2019

teksti Tiina Karppinen

kuvat Juhani Eskelinen

Energiavirasto valvoo verkkomaksujen kohtuullisuutta ja vuotuista liikevaihtoa valvontamenetelmien avulla. Maksujen kohtuullisuus todetaan vertaamalla verkkoyhtiön toteutunutta tulosta Energiaviraston asettamaan kohtuulliseen tuottotasoon. Kohtuullinen tuottotaso asettaa toiminnan tulokselle ylärajan. Verkkoyhtiö asettaa näissä raameissa yksittäiset hinnat ja niiden maksukomponentit.

Energiavirasto soveltaa valvontamenetelmissä kohtuullisen tuottoasteen määrittämisen menetelmänä pääoman painotetun keskikustannuksen mallia (weighted  average  cost  of  capital, WACC). WACC perustuu hintaan, jolla yritys saa oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen käyttöönsä. Sähköverkkoyhtiöiden sallittu tuottoaste vaihtelee eri EU-maissa. Eroista tuottoasteissa ei kuitenkaan voi suoraan päätellä eroja sähköverkkoyhtiöille sallitun euromääräisen tuoton määrässä. Tähän vaikuttavat myös erot valvontamenetelmien muissa osa-alueissa.

Sallittu tuottotaso on kaikille yhtiöille sama

Toimitusvarmuuskriteerien edellyttämät toimenpiteet kohdistuvat eri mittakaavassa eri tyyppisiin verkkoyhtiöihin. Toimitusvarmuuskriteerien kautta yhtiöillä on näin ollen eri tavalla painetta suhteessa verkkomaksuihin. Tuottotaso, WACC, on kuitenkin kaikille sähkön jakeluverkkoyhtiöille sama. Energiaviraston on sovellettava yleisiä parametreja tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti eri valvonnan kohteena olevien yritysten kesken, kuten markkinaoikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat energia-asioita koskevassa oikeuskäytännössään vahvistaneet. Vuonna 2020 verkkotoiminnan kohtuullisena tuottoasteena tullaan käyttämään sähkön jakeluverkkotoiminnalle 5,73 prosenttia.

Verkkomaksujen korotukset ovat herättäneet yhteiskunnallista keskustelua. Toimitusvarmuuskriteerien tavoitteet nähdään yleisesti tärkeinä, mutta samaan aikaan verkkomaksujen ei toivota karkaavan pilviin. Erityisesti alueelliset hintaerot ja niiden kasvu ovat herättäneet huolta. Keskustelua alueellisista verkkomaksujen hintaeroista käydään myös pohjoismaisissa naapureissamme. Suomessa korotuskatto asettaa raamit verkkoyhtiön korotuksille, vuoden sisällä korotusten on pysyttävä alle 15 prosentin. Energiavirasto tulee pureutumaan syvemmin alueellisten hintaerojen taustalla vaikuttaviin tekijöihin vuodelta 2019 julkaistavassa vaikuttavuusraportissaan. Raportti julkaistaan alkuvuodesta 2020.

 

Lue myös

Energiamarkkinat

Vauhdikkaasti uudistuva energiajärjestelmä edellyttää saumatonta yhteistyötä

Kantaverkkoyhtiö Fingridin uutena toimitusjohtajana 1.1.2024 aloittanut Asta Sihvonen-Punkka haluaa kehittää ja tiivistää kansallista ja kansainvälistä sähkömarkkinayhteistyötä. Dialogia tarvitaan asiakkaiden, markkinatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien kanssa.

01/2024

Energiamarkkinat

Sähkömarkkinoiden vuosi 2023 - tuotanto vaihteli, sähkön hinta laski

Sähkömarkkinoilla vuosi 2023 oli tapahtumarikas. Kotimaisen sähköntuotannon määrä kasvoi voimakkaasti ja tuotantopalettia muokkasi Pohjolan suurimman ydinvoimalayksikön käyttöönotto sekä suuri määrä uutta tuulivoiman tuotantoa. Sähkön hinta laski tuntuvasti vuositasolla, mutta tuntihinnoissa oli hyvin suuria vaihteluita. Vuoden aikana nähtiin hintapiikkejä ja ennätysmäärä negatiivisia tuntihintoja.

02/2024

Energiamarkkinat

Manipuloidaanko energiamarkkinoita? Näin tukkumarkkinoita valvotaan Energiavirastossa

Kansainväliset velvoitteet kieltävät sähkö- ja maakaasumarkkinoiden manipuloinnin sekä sisäpiiritiedon väärinkäytön. Tavoitteena velvoitteilla on varmistaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoinen vuorovaikutus tukkumarkkinahintoihin. Tämän toteutumista Suomessa valvoo Energiavirasto.

02/2024