Energiamarkkinat

Vuonna 2019 keskimääräinen verkkohinnanmuutos oli kaksi prosenttia

Verkkomaksujen korotukset ovat herättäneet yhteiskunnallista keskustelua, erityisesti alueellisten hintaerojen kasvu herättää huolta.

12/2019

teksti Tiina Karppinen

kuvat Juhani Eskelinen

Energiavirasto valvoo verkkomaksujen kohtuullisuutta ja vuotuista liikevaihtoa valvontamenetelmien avulla. Maksujen kohtuullisuus todetaan vertaamalla verkkoyhtiön toteutunutta tulosta Energiaviraston asettamaan kohtuulliseen tuottotasoon. Kohtuullinen tuottotaso asettaa toiminnan tulokselle ylärajan. Verkkoyhtiö asettaa näissä raameissa yksittäiset hinnat ja niiden maksukomponentit.

Energiavirasto soveltaa valvontamenetelmissä kohtuullisen tuottoasteen määrittämisen menetelmänä pääoman painotetun keskikustannuksen mallia (weighted  average  cost  of  capital, WACC). WACC perustuu hintaan, jolla yritys saa oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen käyttöönsä. Sähköverkkoyhtiöiden sallittu tuottoaste vaihtelee eri EU-maissa. Eroista tuottoasteissa ei kuitenkaan voi suoraan päätellä eroja sähköverkkoyhtiöille sallitun euromääräisen tuoton määrässä. Tähän vaikuttavat myös erot valvontamenetelmien muissa osa-alueissa.

Sallittu tuottotaso on kaikille yhtiöille sama

Toimitusvarmuuskriteerien edellyttämät toimenpiteet kohdistuvat eri mittakaavassa eri tyyppisiin verkkoyhtiöihin. Toimitusvarmuuskriteerien kautta yhtiöillä on näin ollen eri tavalla painetta suhteessa verkkomaksuihin. Tuottotaso, WACC, on kuitenkin kaikille sähkön jakeluverkkoyhtiöille sama. Energiaviraston on sovellettava yleisiä parametreja tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti eri valvonnan kohteena olevien yritysten kesken, kuten markkinaoikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat energia-asioita koskevassa oikeuskäytännössään vahvistaneet. Vuonna 2020 verkkotoiminnan kohtuullisena tuottoasteena tullaan käyttämään sähkön jakeluverkkotoiminnalle 5,73 prosenttia.

Verkkomaksujen korotukset ovat herättäneet yhteiskunnallista keskustelua. Toimitusvarmuuskriteerien tavoitteet nähdään yleisesti tärkeinä, mutta samaan aikaan verkkomaksujen ei toivota karkaavan pilviin. Erityisesti alueelliset hintaerot ja niiden kasvu ovat herättäneet huolta. Keskustelua alueellisista verkkomaksujen hintaeroista käydään myös pohjoismaisissa naapureissamme. Suomessa korotuskatto asettaa raamit verkkoyhtiön korotuksille, vuoden sisällä korotusten on pysyttävä alle 15 prosentin. Energiavirasto tulee pureutumaan syvemmin alueellisten hintaerojen taustalla vaikuttaviin tekijöihin vuodelta 2019 julkaistavassa vaikuttavuusraportissaan. Raportti julkaistaan alkuvuodesta 2020.

 

Lue myös

Energiamarkkinat

Komission kaasupaketti luo edellytykset uusiutuvalle ja vähähiiliselle kaasunkäytölle

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2021 kaasupaketin, joka on ensimmäinen merkittävä muutos EU:n kaasumarkkinasääntelyyn sitten vuoden 2009 ja kolmannen energiapaketin hyväksymisen. Kaasupaketin kaksi keskeisintä lainsäädäntöehdotusta ovat direktiivi- ja asetusehdotus uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista.

04/2022

Energiamarkkinat

Sähkön myynnin ja jakelun yhteislaskutusta edistetään

Asiakkaiden mahdollisuuksia saada yksi sähkön myynnin ja jakelun sisältävä sähkölasku ollaan parantamassa. Energiaviraston asettama Älyverkkoforum on käsitellyt yhteislaskutuksen käytännön toimeenpanoa. Energiavirasto toimittaa kesäkuun aikana työ- ja elinkeinoministeriölle suositukset lainsäädännön jatkovalmisteluun.

06/2021

Energiamarkkinat

Kaasulla ja sähköllä on tärkeä rooli hiilivapaassa Euroopassa

Vähähiilisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää sähkön, kaasun, kaukolämmön ja jäähdytyksen saumatonta yhteistoimintaa. Kansallisten rajojen ylittämisrajoitteita on purettava.

09/2020