Energiamarkkinat

Vuonna 2019 keskimääräinen verkkohinnanmuutos oli kaksi prosenttia

Verkkomaksujen korotukset ovat herättäneet yhteiskunnallista keskustelua, erityisesti alueellisten hintaerojen kasvu herättää huolta.

12/2019

teksti Tiina Karppinen

kuvat Juhani Eskelinen

Energiavirasto valvoo verkkomaksujen kohtuullisuutta ja vuotuista liikevaihtoa valvontamenetelmien avulla. Maksujen kohtuullisuus todetaan vertaamalla verkkoyhtiön toteutunutta tulosta Energiaviraston asettamaan kohtuulliseen tuottotasoon. Kohtuullinen tuottotaso asettaa toiminnan tulokselle ylärajan. Verkkoyhtiö asettaa näissä raameissa yksittäiset hinnat ja niiden maksukomponentit.

Energiavirasto soveltaa valvontamenetelmissä kohtuullisen tuottoasteen määrittämisen menetelmänä pääoman painotetun keskikustannuksen mallia (weighted  average  cost  of  capital, WACC). WACC perustuu hintaan, jolla yritys saa oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen käyttöönsä. Sähköverkkoyhtiöiden sallittu tuottoaste vaihtelee eri EU-maissa. Eroista tuottoasteissa ei kuitenkaan voi suoraan päätellä eroja sähköverkkoyhtiöille sallitun euromääräisen tuoton määrässä. Tähän vaikuttavat myös erot valvontamenetelmien muissa osa-alueissa.

Sallittu tuottotaso on kaikille yhtiöille sama

Toimitusvarmuuskriteerien edellyttämät toimenpiteet kohdistuvat eri mittakaavassa eri tyyppisiin verkkoyhtiöihin. Toimitusvarmuuskriteerien kautta yhtiöillä on näin ollen eri tavalla painetta suhteessa verkkomaksuihin. Tuottotaso, WACC, on kuitenkin kaikille sähkön jakeluverkkoyhtiöille sama. Energiaviraston on sovellettava yleisiä parametreja tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti eri valvonnan kohteena olevien yritysten kesken, kuten markkinaoikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat energia-asioita koskevassa oikeuskäytännössään vahvistaneet. Vuonna 2020 verkkotoiminnan kohtuullisena tuottoasteena tullaan käyttämään sähkön jakeluverkkotoiminnalle 5,73 prosenttia.

Verkkomaksujen korotukset ovat herättäneet yhteiskunnallista keskustelua. Toimitusvarmuuskriteerien tavoitteet nähdään yleisesti tärkeinä, mutta samaan aikaan verkkomaksujen ei toivota karkaavan pilviin. Erityisesti alueelliset hintaerot ja niiden kasvu ovat herättäneet huolta. Keskustelua alueellisista verkkomaksujen hintaeroista käydään myös pohjoismaisissa naapureissamme. Suomessa korotuskatto asettaa raamit verkkoyhtiön korotuksille, vuoden sisällä korotusten on pysyttävä alle 15 prosentin. Energiavirasto tulee pureutumaan syvemmin alueellisten hintaerojen taustalla vaikuttaviin tekijöihin vuodelta 2019 julkaistavassa vaikuttavuusraportissaan. Raportti julkaistaan alkuvuodesta 2020.

 

Lue myös

Energiamarkkinat

Varttisähkö tulee – mitä kotitalouksien olisi hyvä tietää?

Tänä vuonna sähkömarkkinoilla siirrytään tuntihinnoittelusta varttihinnoitteluun. Pörssisähkön hinnan määrittäminen 15 minuutin jaksoissa tarjoaa kotitalouksille uusia keinoja optimoida sähkön käyttöä. Kokonaisuudessaan uudistus parantaa koko energiajärjestelmän tasapainoa, kun uusiutuviin energialähteisiin nojaava tuotanto ja kulutus voidaan sovittaa yhteen aiempaa joustavammin.

05/2025

Energiamarkkinat

Joustomarkkinat mahdollistavat sähköverkon tehokkaan käytön

Sähköverkon joustomarkkinat ottavat nyt ensimmäisiä askeliaan Suomessa. Energiaviraston verkkoinsinööri Sari Kolu kertoo mihin uuden markkinan luomisella pyritään ja miten joustopalveluja käytännössä ostetaan ja myydään.

05/2025

Energiamarkkinat

Häiriöihin sähköverkossa on varauduttu suunnitelmallisesti

Erilaisiin sähköverkkoon kohdistuviin häiriöihin varautuminen on kriittinen osa sähköverkkoyhtiöiden toimintaa. Tämän talven mahdollinen sähköpulatilanne on harvinainen, mutta siihen on varauduttu.

12/2022