Energiamarkkinat

Häiriöihin sähköverkossa on varauduttu suunnitelmallisesti

Erilaisiin sähköverkkoon kohdistuviin häiriöihin varautuminen on kriittinen osa sähköverkkoyhtiöiden toimintaa. Tämän talven mahdollinen sähköpulatilanne on harvinainen, mutta siihen on varauduttu.

12/2022

teksti Anu Becker

kuvat Unsplash, Juhani Eskelinen

Erilaisiin häiriöihin Suomen sähköverkon toiminnassa on varauduttu sähköverkkoyhtiöiden ja viranomaisten johdonmukaisella yhteistyöllä. Verkkoyhtiöiden varautumissuunnittelu kattaa normaaliolojen häiriötilanteet sekä valmiuslaissa tarkoitetut poikkeusolot. Yhtiöt ovat suunnitelmallisesti varautuneet myös sähkönsaannin häiriöiden edellyttämien säännöstelytoimenpiteiden täytäntöönpanoon.

Varautumissuunnitelmien ylläpitoon yhtiöitä velvoittaa sähkömarkkinalaki ja suunnitelmien tarkemman sisällön määrittelee Energiavirasto. Yhtiöiden on toimitettava päivitetty suunnitelma Energiavirastoon kolmen vuoden välein tai olosuhteiden merkittävästi muuttuessa.

Sähköverkkoon voi kohdistua varsin erityyppisiä häiriöitä. Energiavirasto ohjeistaa verkkoyhtiöitä tekemään normaaliolojen varautumissuunnitelman vähintään poikkeavien sääolosuhteiden aiheuttamien suurhäiriötilanteiden, epidemioiden, suuronnettomuuksien, sähköpulan, kantaverkon suurhäiriöiden sekä toimitilojen, varastojen tai avainhenkilöiden menetysten varalle. Lisäksi yhtiöt sisällyttävät varautumissuunnitelmiin oman arvionsa mukaisen riskikartoituksen.

Osana varautumissuunnittelua verkkoyhtiöt ylläpitävät erillisiä valmiussuunnitelmia poikkeusolojen varalle. Poikkeusoloilla tarkoitetaan tilannetta, jossa valmiuslaki on asetettu voimaan poikkeuksellisen tilanteen, esimerkiksi sodan uhan vuoksi. Sähköverkkotoiminnassa valmiuslaki säätää poikkeavista toimivaltuuksista esimerkiksi sähkön käyttörajoitusten ja keskeytysten suhteen.

Sähköpulan todennäköisyys aiempaa suurempi

Tänä talvena Suomessa varaudutaan kierrättämään hallitusti sähkökatkoja tilanteissa, joissa oma tuotanto ja tuontisähkö eivät riitä kattamaan kulutusta. Mahdollisessa sähköpulatilanteessa toimitaan normaaliolojen varautumissuunnittelun mukaisesti.

” Tärkeimmät sähkötehon riittävyyteen vaikuttavat tekijät tulevana talvena ovat kotimaisen tuotannon ja tuonnin luotettavuus sekä sää. Hankalin säätilanne sähkötehon riittävyyden kannalta on tuuleton pakkasjakso, jolloin sähkönkulutus on suurimmillaan ja tuulivoimatuotantoa ei juurikaan ole. Sähköpulan todennäköisyys on nyt tulevana talvena korkeampi, kuin mitä se on ollut vuosikymmeniin, joten on tärkeää tiedostaa tilanne ja ymmärtää miten kannattaa toimia”, painottaa johtava asiantuntija Tarvo Siukola.

Tehotilanteen kiristymisestä tiedottavat kantaverkkoyhtiö Fingrid ja työ- ja elinkeinoministeriö kolmiportaisen sähköpulamenettelyn mukaisesti. Sähköpulan todennäköisyys on suurin huippukulutushetkinä eli arkisin noin klo 7-9 sekä 16-18. Tällöin todennäköisesti myös sähkön hinta on korkeimmillaan. Sähkönkulutuksen välttäminen erityisesti näinä hetkinä helpottaa verkon kuormitustilannetta, jolloin kiertävät sähkökatkot voidaan välttää.

Jos kiertävät sähkökatkot toteutuvat, verkkoyhtiöt tiedottavat asiakkailleen niiden kohdentamisesta. Asiakkaat saavat tiedon esimerkiksi tekstiviestillä ja sähköpostilla tai sosiaalista mediaa ja häiriökarttaa seuraamalla. Sähkökatkot kestävät verkkoyhtiöstä riippuen noin 1-2 tuntia ja niitä kierrätetään sähköpulan keston ajan, joten katkoja voidaan joutua tekemään samoille asiakkaille useammin kuin kerran.

Sähköpulatilanne voi syntyä myös yllättäen, jos esimerkiksi merkittävä tuotantolaitos tai tuontiyhteys vikaantuu kireässä tehotilanteessa. Tällöin voidaan joutua kiertäviin sähkökatkoihin ilman ennakkovaroitusta sähköjärjestelmän tehotasapainon ylläpitämiseksi. Myös tällaisessa tilanteessa verkkoyhtiöt tiedottavat asiakkaita välittömästi.

Sähköpulan uhatessa kiertävät sähkökatkot ovat kuitenkin viimeinen mahdollinen keino välttää laajamittainen sähkökatko. Ennen niitä pyritään tuomaan mahdollisimman paljon sähköntuotantoa verkkoon sekä vähentämään sähkönkulutusta sopimuspohjaisesti ja vapaaehtoisesti.

Sähkökatkojen ohjaamisessa huomioidaan kriittiset käyttöpaikat

Verkkoyhtiöt ovat varautuneet sähköpulatilanteisiin irtikytkentäsuunnitelmilla. Suunnitelmissa on yleensä asetettu sähköverkon keskijännitejohtolähdöistä lähtevät johdot prioriteettijärjestykseen käyttöpaikkojen kriittisyyden perusteella, ja suunnitelmat voivat pitää sisällään karkean tiedon näiden johtolähtöjen tehosta. Käytännössä Fingrid asettaa verkkoyhtiöille irtikytkentävaatimuksen tehon mukaan ja verkkoyhtiöt irtikytkevät mittaustietojen mukaisesti riittävän määrän tehoa ja kierrättävät sitä verkossaan. Tositilanteessa verkkoyhtiö joutuisi siis hieman soveltamaan suunnitelmaansa.

Juuri voimaantullut valtioneuvoston asetus velvoittaa verkkoyhtiöt luokittelemaan kaikki sähkönkäyttöpaikat ryhmiin niiden kriittisyyden perusteella. Kriittiset sähkönkäyttöpaikat tulee päivittää varautumissuunnitelmiin ensi vuoden alussa. Muut sähkönkäyttöpaikat on luokiteltava vähintään kolmeen etusijajärjestysryhmään suunnitelmien seuraavan päivityksen yhteydessä.

Korvauksia sähkökatkosta?

  • Asiakkaalla on oikeus saada korvaus yli 12 tunnin sähkönjakelun keskeytyksistä. Korvaus perustuu vuosittaiseen verkkopalvelumaksuun ja määräytyy portaittain keskeytyksen pituuden mukaan. Verkkoyhtiön on maksettava korvaus viipymättä ilman asiakkaan vaatimusta.
  • Sähköpulatilanteessa korvausta ei maksettaisi, koska katkokset eivät ole verkkoyhtiön vältettävissä. Sähkökatkojen odotetaan myös olevan lyhyempiä, noin 1-2 tunnin mittaisia.

Katkokset sähköjakelussa mahdollisia aina

Vaikka sähkökatkojen mahdollisuus talven kylminä päivinä on nyt paljon esillä, on hyvä muistaa, että tilapäisiä sähkökatkoja voi syntyä muulloinkin useista eri syistä, esimerkiksi myrskyjen tai jakeluverkon vikaantumisten vuoksi. Tällöin katkokset voivat myös olla ennustettua sähköpulatilannetta pidempiä.

Sähkömarkkinalaki edellyttää, että vuoteen 2036 mennessä jakeluverkon vioittuminen esimerkiksi myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella yli 6 tuntia tai haja-asutusalueella yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä.

”Myöskään tuore asetus kriittisistä sähkönkäyttöpaikoista ei poista käyttöpaikan vastuuta omasta varautumisesta, eikä kriittisillekään käyttöpaikoille voida taata, ettei sähkö voisi joissain tilanteissa katketa myös heiltä”, juristi Minna Koivula taustoittaa.

Kotitalouksien varautumiseen saa ohjeita esimerkiksi 72tuntia-sivultosta sekä omalta verkkoyhtiöltä. Verkkoyhtiöiden on vähintään kahden vuoden välein toimitettava asiakkailleen ohjeet varautumisesta sähkönjakelun häiriöihin.

Varautumissuunnitelmat on päivitetty 2022

  • Sähköverkkoyhtiöiden varautumissuunnittelu koostuu varautumissuunnitelmasta normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä valmiussuunnitelmasta valmiuslaissa tarkoitettuihin poikkeusoloihin.
  • Verkkoyhtiöt ylläpitävät varautumis- ja valmiussuunnitelmia Energiaviraston mallipohjan mukaisesti.
  • Lisäksi verkkoyhtiöillä on lakisääteinen velvoite huolehtia käyttämiensä viestintäverkkojen ja tietojärjestelmien riskienhallinnasta.
  • Verkkoyhtiöt ovat toimittaneet päivitetyt varautumissuunnitelmat Energiavirastoon vuonna 2022. Yhtiöiden on täydennettävä suunnitelmia kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen päivityksellä vuoden 2023 alussa.

Lue myös

Energiamarkkinat

Komission kaasupaketti luo edellytykset uusiutuvalle ja vähähiiliselle kaasunkäytölle

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2021 kaasupaketin, joka on ensimmäinen merkittävä muutos EU:n kaasumarkkinasääntelyyn sitten vuoden 2009 ja kolmannen energiapaketin hyväksymisen. Kaasupaketin kaksi keskeisintä lainsäädäntöehdotusta ovat direktiivi- ja asetusehdotus uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista.

04/2022

Energiamarkkinat

Sähkön myynnin ja jakelun yhteislaskutusta edistetään

Asiakkaiden mahdollisuuksia saada yksi sähkön myynnin ja jakelun sisältävä sähkölasku ollaan parantamassa. Energiaviraston asettama Älyverkkoforum on käsitellyt yhteislaskutuksen käytännön toimeenpanoa. Energiavirasto toimittaa kesäkuun aikana työ- ja elinkeinoministeriölle suositukset lainsäädännön jatkovalmisteluun.

06/2021

Energiamarkkinat

Kaasulla ja sähköllä on tärkeä rooli hiilivapaassa Euroopassa

Vähähiilisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää sähkön, kaasun, kaukolämmön ja jäähdytyksen saumatonta yhteistoimintaa. Kansallisten rajojen ylittämisrajoitteita on purettava.

09/2020